Piti sitten käydä eilen näyttämässä kylkeä lääkärillekin kun siihen sattuu kipulääkkeistä huolimatta. Lääkärisysteemi on täällä täysin toisenlainen kuin Suomessa, lääkärit ovat yksityisiä ja kaikilla pitää olla (matalia veroja “korvaava”) kallis tai vielä kalliimpi sairausvakuutus, joka korvaa kilometrin mittaisen listan asioita ja lisämaksusta toisen mokoman, esimerkiksi vapaan lääkärin valinnan. Meillä on “väliaikaisten ulkolaisten” opiskelijoiden, tutkijoiden yms. vakuutus, joka ei käy paikallisille mutta korvaa samat asiat. Onnistuimme löytämään todella mukavan, kokeneen ja taitavan saksalaisen lääkärin, jota voin kyllä varauksetta suositella jos joku tarvitsee lääkäriä Zürichissä majaillessaan. Kylkeäni tutkittiin sekä haastattelun, eri liikkeiden että röntgenin avulla ja asioita selitettiin anatomiakirjan kanssa. Kylkiluut ovat onneksi ehjät, mutta lautailijan törmäyksestä tullut ruhje ei ollut vielä parantunut (vaikka ei ollut pitkään aikaan ollut kipeä ollutkaan) ja sen vuoksi sama kylkiluu liikahti jä ärsyyntyi pahasti tavallisessa rullailussa. Pehmytkudosten toipuminen vie tavallisesti 6-8 viikkoa ja kylki voi kiusata jonkin aikaa, huoh. Liikkua saa kuulema tuntemusten mukaan mutta taitaa olla parempi olla aika rauhassa niin kauan kun reipas kävely sattuu… Jospa tästä vielä lumillekin pääsee…
Bonjour, olen madagascarilainen reilun kaupan käsityönä tehty kameleontti!
Vaivaakohan meitä piilevä koti-ikävä? Teimme nimittäin tänään lapsuuden herkkua, lihamakaronilaatikkoa. Tunnustan, tämä oli ensimmäinen makaronilaatikkomme.
- 500 g (luomu)naudanjauhelihaa
- 0,5 tl suolaa
- 1 sipuli
- 1 iso valkosipulin kynsi
- 400 g pastaa
- 7 dl “juoma”maitoa (jossa on rasvaa 2,7 tai 2,8%)
- 5 reilun kokoista kananmunaa
- 0,5 tl suolaa
- pari kierrosta mustapippuria myllystä
Keitä ja valuta pasta jauhelihan käsittelyn aikana. Kuori ja silppua sipuli. Litsaa, kuori ja paloittele valkosipuli. Paista sipuleita hetki auringonkukkaöljyssä. Lisää jauheliha ja ruskista se. Lisää 0,5 tl suolaa. Sekoita munat, maito, 0,5 tl suolaa ja mustapippuri. Sekoita jauhelihasipuliseos kypsään pastaan ja kaada se voideltuun uunivuokaan (meidän iso vuokamme tuli täyteen, loppu laitettiin kahteen pieneen vuokaan). Kaada päälle munamaito. (Unohdimme voidella pikkuvuoat, joten niiden päälle laitettiin nokareet voita, sitä olisi voinut laittaa isoonkin vuokaan). Paista isoa vuokaa 200 asteessa noin 40 min, painele laatikkoa kerran kypsentämisen aikana (pienet vuoat olivat uunissa 25-30 min). Anna laatikon vetäytyä 10-15 ennen ruokailua.
Makaronilaatikkoa ei voi syödä ilman ketsuppia, eihän? Valistunut kotikokki tekee pikaketsuppinsa itse sekoittamalla tomaattipureetta, valkoviinietikkaa ja vaikkapa marokkolaista huikean tuoksuista Ras el hanout -mausteseosta. Aah, olipas herkkua.
oi oi, varmaan kipeä kylki! Minun kullannuppuni on nyt siellä teillä päin, äidinsydän tässä koittaa olla sykkimättä yli200:)
Joo, en halua tietääkään, kuinka paljon murtunut kylkiluu sattuisi… Jospa tämä tästä, onhan niistä kolhuista ennenkin toivuttu.
Kyllä se retki hyvin menee, nyt eivät varmaan varpaatkaan kastu kun täälläkin on pakkasta!
Meilläkin on ihan ylikylmää nyt, mutta poika laittoi tekstarin, että perillä ollaan ja JEE! tulkitsin, että kaikki ok. Eilen illalla olimme kahden ja hän tahtoi tietää, kuinka Sveitsissä syödään, vakuutin että kyllä siellä ruokaa riittää:)CERN:ssä on kuulema kelpolounaat:)
Kyllähän täällä ruokaa saa, Genèvessä on varmaan helpompi löytää ranskalaista evästä kuin täällä lihan ja potun mailla
. Jälkikasvunne ei taida olla pelkästään lomamatkalla jos CERN:ssä lounastaa?
Ribs, ei hyva
Sivistin itseani, minusta CM:ssa on jopa ‘liikaa’ apinaa. Mmm. ketsuppia.
Todellinen (syöksy)laskija pyytäisi vaan puuduttamaan ribsit ja menisi mäkeen…
.”
Onhan siinä jokunen bantsi… ei muuten kannata sitten testata Baked Alaskaa, aivan liikaa jääkarhuja…
“Kyllähän pastan kanssa ketsuppia pitää olla, ei sille vaan ole vaihtoehtoja
No kyllähän suomalainen nyt makaroonilaatikon osaa tehdä! Ihania nuo teidän pikkupadat!
Joo, makaronilaatikon teko on varmaan geeneissä
.
Nuo padat olivat liian huokuttelivasti yhden keskustan pikkuliikkeen ikkunassa tarjouksessa… (en tajua, mihin kaikki täällä hankitut “pakolliset” astiat kotona laitetaan…)