Vaaroja ylös ja alas

Armaksen päiväkirjasta: ”Ihan mahtavat ulkoilumaastot on täällä Sotkamossa. Eilen käytiin Tipasojalla juoksemassa reilun tunnin lenkki, jonka puolivälissä pääsin hienolle hiekkarannalle uimaan. Illalla käytiin katsastamassa paikallinen koirahalli, Vuokatti FunDog Areena. Tehtiin rallyrataa ja treenattiin suoran putken jälkeisiä pysäytyksiä.

Tänään kiivettiin vaaroja ylös ja alas. Niillä on ihan hassuja nimiä, esimerkiksi Iso-Pölly, Pieni-Pölly, Keima, Matovaara ja Möykynvaara. Ihmiset olivat varsinkin alamäissä kovin hitaita. Minä käytin häntäpropellia ja olin nopea.

Tiilikkajärven kansallispuistossa

Kuunvaihteen viikko Abiskossa vaihtui muutaman päivän ulkoilulomaan vanhoilla lukioseuduillani Vuokatissa.

Tulomatkalla ulkoiltiin Tiilikkajärven kansallispuiston eteläpäässä. Reilun 13 km kierrokseen mahtui suota, hienoa kangasmetsää, lisää suota ja upeita hiekkarantoja. Autoja oli parkkipaikalla iltapäivällä aika paljon mutta ilmeisesti suurin osa noudatti Uiton kierron suositeltua kiertosuuntaa sillä kovin montaa ihmistä emme tavanneet. Kuivalla säällä reitti oli helppokulkuinen: kangasmetsän polkuja ja pitkospuita. Kaupunkilaisulkoilijan asfaltinkorviketta, poluille kylvettyä soraa, ei onneksi ollut pitkää pätkää.

Kesäposeerausta ja kirsikka-mantelikakkua

Kesäpuuhien viikko: mansikoiden pakastusta ja hilloamista ja ensimmäinen hillaretki ulkoilun lomassa. Iso osa oli vielä raakoja, mutta litran verran saatiin ämpäriin ja monta yksilöä suuhun.

Tokoiltu ollaan tällä viikolla kaksi kertaa, molemmilla kerroilla ensin kolme liikettä koemaisesti ja sitten vähän yksityiskohtia. Rallyssa tehtiin eilen pienen ratatreenin lisäksi sarjahyppyä kolmella 90 asteen hypyllä kaikilla mahdollisilla tavoilla (oikealla ja vasemmalla, ohjaaja sisä- ja ulkokaarteessa).

Kesäpoika on poseerannut lenkeillä ahkerasti:

20190708-DSC_975920190708-DSC_976220190708-DSC_977720190710-DSC_978120190712-DSC_978420190712-DSC_978520190712-DSC_979420190712-DSC_979620190712-DSC_979820190712-DSC_9801

Annemarie Wildeisenin sivustolta löytyi mielenkiintoinen kirsikka-mantelikakku, jonka ohjetta virittelin vain vähän. Kiva, hyvä, erilainen tiikerikakku, jota tulee varmaan tehtyä toistekin.

Gugelhopf mit Mandel-Kirschen-Füllung

  • 250 g voita
  • 150 g (vaaleaa ruoko)sokeria
  • 5 keltuaista
  • 300 g vehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 4 valkuaista
  • 120 g (vaaleaa ruoko)sokeria
Täyte:
  • 1 prk (360 g) hapankirsikoita
  • 1 valkuainen
  • 2 rkl (vaaleaa ruoko)sokeria
  • 150 g manteleita jauhettuna

Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri (150 g). Lisää keltuaiset ja keskenään sekoitetut jauhot ja leivinjauhe.

Vaahdota valkuaiset (4 kpl). Lisää sokeri (120 g) vähitellen vaahdottamisen aikana. Kääntele valkuaisvaahto taikinan joukkoon. Laita taikina voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan.

Valuta kirsikat. Sekoita jauhettu manteli ja kirsikat keskenään. Vaahdota täytteen valkuinen ja sokeri. Kääntele valkuaisvaahto kirsikka-manteliseoksen joukkoon. Laita seos taikinan päälle vuokaan. Kääntele taikinoita sekaisin lusikalla/haarukalla (tiikerikakkumaiseen tapaan).

Paista 190 asteessa 55-60 min.

20190707-DSC_9754

Rally-tokon piirinmestaruudet ja suklaakeksuja

Tänään rallyiltiin kotihallilla piirinmestaruuskisoissa mukavalla fiiliksellä. Lähtökyltille suoriuduttiin ilokseni reippaasti, tuomarin tervehdyksen aikana kontakti tippui mutta koomaan ei jouduttu. Pari ekaa kylttiä vire oli vähän alhaalla. 2. kyltti (molemmat vasempaan -täyskäännös) oli vähän väljä, siitä -1 tvä. Edessä peruutuuksen tulo meni taas nätisti pelkällä tähän-käskyllä ja pakitus oli nätti. Tästä saatiin tuomariltakin kivaa palautetta, samoin pääosin sanallisesta ohjauksesta ja vauhdikkaasta putkesta. Toinen -1 tvä saatiin uudesta 1-2-3-tehtävästä. Luulen, että virhe tuli vähän kankeasta alusta tai siitä, että Armas osui minuun maasta ylös pompatessaan (silloin virhekoodin olisi kyllä pitänyt olla kontr). Kiva rata, hyvä mieli. Jakkaralle ei päästy, sillä 100p suorituksia oli kolme ja 99p yksi.

Armas majoittui ekaa kertaa kotihallin kisoissa uudehkossa teltassaan, joka herätti aika paljon huomiota.

IMG_5442IMG_5443IMG_0291Täytin tässä viikolla pikkuleipäpurkkia amerikkalaisilla keksuilla ranskalaiseen tapaan. Ulkonäöltään nämä eivät ole ihan perinteisiä cookieita mutta maultaan herkullisia ja tosi helppoja tehdä. 20190704-DSC_9700

Suklaacookiet

  • 250 g vehnäjauhoja
  • 40 g tummaa ruokosokeria (tai fariinisokeria)
  • 50 g vaaleaa ruokosokeria
  • 1/4 tl jauhettua vaniljatankoa
  • tl leivinjauhetta
  • 1 muna
  • 125 g voita
  • 1 rkl juoksevaa hunajaa
  • 75 g suklaata (Fazerin sinistä hasselpähkinöillä)

Sekoita jauhot, sokeria, leivinjauhe ja vanilja kulhossa. Lisää sulatettu voi, hunaja ja kevyesti vispatut munat. Lisää rouhittu suklaa.

Pyöritä taikinasta (noin vihreän kuula -marmeladien kokoisia) palloja, laita ne pellille ja litistä haarukalla. Paista 180 asteessa kiertoilmalla noin 12 min.

20190704-DSC_9705Toissa iltana oli kesän hienoin auringonlasku. Pojat ottivat iltakierroksella muutaman hienon foton rannassa.20190704-DSC_971520190704-DSC_971620190704-DSC_9722

Mansikkapiirakka sekä uitettu koira ja luuri

Eiliseltä sadepäivän lenkiltä kamera selvisi repussa täysin hengissä mutta iLuuri närkästyi housun taskussa pahasti: sormenjälkitunnistin ei toimi ja näytön alla on vieläkin kosteutta. Kuivumista nopeuttaakseni yritin irrottaa näytön suojan, joka tietysti hajosi. Soi ja toimii muuten kuitenkin, joten enpä taida vielä viitsiä ostaa uutta.

Ennen sadetta ehdin napata muutaman kivan uintikuvan. 20190702-DSC_968320190702-DSC_968420190702-DSC_968520190702-DSC_968720190702-DSC_9689Uusia perunoita ostimme tänä vuonna muutaman kerran jo ennen torikauden alkua marketista mutta mansikoiden kanssa jaksoimme odottaa lähiseudun marjojen kypsymistä. Suurin osa ensimmäisestä litran rasiasta pääsi piirakkaan edellisen leivonnan ylijäämäraparperien kanssa. Kypsän mansikan tuoksu on kyllä huikea.20190703-DSC_9697

Mansikka-raparperipiirakka

  • vähän vajaa 1 l mansikoita
  • noin 1 1/2 dl sokerin kanssa mehustuneita raparperin paloja
  • 100 g huoneenlämpöistä voita
  • 175 g vaaleaa ruokosokeria
  • 4 pientä munaa
  • 200 g vehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1/4 tl jauhettua vaniljatankoa

Paloittele mansikat.

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää munat ja keskenään sekoitetut jauhot, leivinjauhe ja vanilja. Sekoita tasaiseksi. Leivitä taikina voideltuun piirakkavuokaan. Laita mansikat ja raparperit taikinan päälle. Paista 190 asteessa noin 45 min.20190703-DSC_969220190703-DSC_9696

Sitruuna-lyhytleipää ja tokokuvia

Viime viikolla etsin jotain uutta kivaa pikkuleipäreseptiä ja päädyin testaamaan Annemarie Wildaisenin sivuilta sitruunaisia ”lyhytleipäsiä”. Puolitin ohjeen ja tein kekseistä reilusti pienempiä kuin ohjeistettu 6×3cm. Sitruunankuori-sokeriseos ei tarttunut taikinaan lainkaan, joten päädyin sutimaan leikattuja tankoja vedellä ennen kuorrutusta. Seuraavalla kerralla voisi tehdä tarttumapinnan joko valkuaisesta tai taikinasta ylijäävästä keltuaisesta (eikä antaa sitä koiralle suureksi herkuksi). Hurjan hyviä näistä tuli.20190627-DSC_9615

Zitronen-Shortbread

  • 200 g vehnäjauhoja
  • 1/2 tl leivinjauhetta
  • 1 ison sitruunan kuori
  • 60 g vaaleaa ruokosokeria
  • 1/4 tl jauhettua vaniljatankoa
  • 125 g voita
  • 1 pieni valkuainen (tai puolikas isosta)
Päälle:
  • 1/2 sitruunan kuori
  • 60 g vaaleaa ruokosokeria

Sekoita jauhot, leivinjauhe ja vanilja. Lisää raastettu sitruunan kuori. Lisää paloiteltu voi ja nypi tasaiseksi. Lisää valkuainen. Tee taikinasta pallo, litistä se ja kääri kelmuun. Laita taikina jääkaappiin (ohjeen 2 h oli vähän turhan pitkä aika, taikina kovettui liikaa).

Sekoita kuorrutusta varten sokeri ja sitruunankuori isohkolla lautasella. Kauli taikina jauhotetulla pöydällä vähän vajaan sentin paksuiseksi levyksi. Leikkaa haluamasi kokoisia tankoja. Kierittele tangot sitruuna-sokerissa (voitele vedellä/keltuaisella/valkuaisella jos sokeri ei tartu). Paista 180 asteessa noin 15 min kunnes tangot saavat vähän väriä mutta eivät ruskistu.

Tänään käytiin iltapäivällä kaukalolla tokoilemassa. Ohjattu nouto suoraan autosta meinasi olla vähän haastava  – Armas ei olisi malttanut pysähtyä tötsälle vaan mieli teki mennä suoraan kapuloille. Pienen rauhoittumisen jälkeen sujui hyvin ja jopa laukkasi kapulan kanssa. Luotamme, että palautusvauhti löytyy osaamisvarmuuden myötä.

Lisäksi tehtiin seuruuta, ruutu, erikseen pari eteenmenoa ja lopuksi luoksari. Eteenmenot paranevat, ruudusta seuraamiseen tulo meni vähän pitkäksi ja seuruussa vasenten käännösten kontakti on parantunut (oho, treenaaminen auttaa). Luoksetulon vauhti on kiva mutta seisomisstoppi valuu vielä vähän liikaa. Perusasentoon tulossa ajattelin muistutella takaa kiertämistä niin ei tule kokeissa isoja vähennyksiä rodunomaisesta ohjaajaan törmäyksestä. 20190701-DSC_962420190701-DSC_9632

 

20190701-DSC_965720190701-DSC_965920190701-DSC_9660

 

Tuplarallya Mutalassa

Lauantaina käytiin pienellä kesäretkellä jahtaamassa rally-tokon SM-kisapisteitä Ylöjärven Mutalassa. Ratapiirrokset näyttivät hyppyineen ja putkineen sen verran haastavilta, että en uskonut meidän 95p keskiarvon nousevan. Lähtökoomaa yritimme kadottaa samaan tapaan kuin pari viikkoa sitten Laukaassa – näyttämällä, että Armaksen rakas lussupallo odottaa maalissa. Vire oli molemmilla radoilla mukavan iloinen, jälkimmäisellä radalla kontaktin ottaminen lähtökyltillä oli turhan hidas.

Ekalla radalla uskalsin ensimmäistä kertaa kisassa edessä peruutuksessa pyytää koiran eteen ilman käsimerkkiä. Hienosti toimi. Peruuttaminen nosti virettä sen verran, että pomppukone heräsi ja vierelle paluun kosketuksesta tuli -1p Kontr. Lähellä olleet hyppy ja putki ilmeisesti hämäsivät Armasta sen verran, että 5. kyltin liikkestä maahan jouduttiin uusimaan. Putken jälkeen puolenvaihto takaa istuen oli vino, siitä -1p. Hypyllä oli vauhtia sen verran, että olin itse 270 vasempaan käännöksessä jotenkin hassusti ja Armas luuli, että tehdään täyskäännös. Viimeinen tehtävä, askel vasemmalle, tuotti vielä yhden -1p vinoudesta. Pisteitä radalta 91p ja kommenttina ”Olipas mahtavat ilopomput!”

IMG_5395

Toisen radan ulkokaarteen sarjahyppy kauhistutti kartturia mutta pienen pohdinnan jälkeen tajusin, että se pitää tehdä kolmena tehtävänä – kaksi hyppyä, käännös ja hyppy. Hienosti onnistui niin. Rata oli varmaankin paras meiltä kisoissa koskaan. Tötsälle meneminen oli vähän hidas ja jäi minun makuuni turhan kauaksi tötteröstä takana olleiden hyppyjen takia. Kyltiltä 11 (eteentulo) pompulla lähtiessä kuulin, että koira osui kylttiin. Siitä -1p ja toinen pienestä piippaamisesta ja pomppimisesta. Jäljelle jäi siis hienot 98p , joilla saatiin neljän parhaan kisan keskiarvo nostettua 96 pisteeseen. Saapa sitten nähdä, riittääkö se SM-kisoihin. Kolmessa kisassa on toki vielä mahdollista yrittää nostaa keskiarvoa.IMG_5394

Kotimatka ajettiin pienempiä teitä Kurun, Ruoveden, Vilppulan ja Keuruun kautta ja pysähdyttiin Kurussa pienellä lenkillä. IMG_5402

Pyhä-Häkin takametsässä

Juhannusviikonlopun pidempi retki tehtiin Pyhä-Häkin takametsiin. Kansallispuiston ulkopuolella on kivoja polkuja ja Haarajärvi on hieno taukopaikka.

Illalla käytiin seuran vapaavuorolla muutaman kaverin kanssa tekemässä rallyrataa, johon keräiltiin useampia haastavia tehtäväyhdistelmiä. Kokeilin ensimmäistä kertaa suoran putken jälkeistä pysäytyskäskyä. Vauhti hiljeni selvästi ja vältyttiin -10 aiheuttavalta poikkittamiselta. Jospa tuo saataisiin kisoissakin toimimaan…20190623-DSC_957520190623-DSC_958520190623-DSC_958920190623-DSC_959020190623-DSC_959520190623-DSC_959620190623-DSC_959920190623-DSC_9609