Perinteistä perinteistä ja iltatokoa

20180218-DSC_2923Aurinkoa, 10 astetta pakkasta ja reilu puoli metriä lunta – sellaisiahan kaikki lapsuuden talvipäivät olivat. Jos tarkemmin muistelee, niin eivät tainneet olla. Tänään sellaista harvinaista herkkukeliä oli tarjolla, joten ajelimme hiihtämään perinteistä perinteistä Kiikkuharjun ja Vuonteen maisemiin. Parin tunnin kiva retki. Kahdella osallistujalla väsyivät kädet oudosta puuhasta, kolmas taisi juosta itsensä sopivan väsyneeksi ja hieman kankeaksi. 20180218-DSC_290420180218-DSC_291320180218-DSC_291720180218-DSC_291820180218-DSC_2926Illalla kävimme vielä tokoilemassa seuran vuorolla: pari pätkää seuraamista, suunnilleen kisamittaista ruutua sekä kosketusalustalla että ilman, muutama hyppynouto ja ohjattu nouto. Tokoseuraaminen on menossa parempaan suuntaan. Kaukana olevaa ruutua pitää harjoitella myös ohjaajan takia sillä ainakin minulle maahan-käskyn oikean hetken arviointi on hieman hankalaa kun ruudun rakenteet näkee kaukaa eri lailla. Hyppynoudossakin ohjaaja kaipaa kohta koiraa enemmän harjoitusta teemalla ”näin heität metallikapulan niin, ettei se pompi sivuun monen metrin päähän”. Ohjatussa noudossa ekalla kerralla piti hakea oikea kapula ja toisella vasen mutta Armas meni oikealle. Oikea-vasen-erottelu toimii kivasti tötteröillä ja heilurikosketuskepeillä, pitää seuraavalla kerralla testata, onko oikea nyt jostain syystä noudossa vetävämpi vai se puoli, joka tehtiin ekalla toistolla.

Juurilihapiirakka ja vuoden koira -kisa

Sain viikonloppuna idean klassikkolihapiirakan juuriversiosta. Tässäpä se on. Hyvää tuli kuten alkuperäisestä versiostakin aina.

Jännityksellä odotin, minkälainen kaulittava taikina on. Ei ihan yhtä helppo kuin hiivallinen versio mutta hyvin käyttäytyvä kuitenkin. Jätin pohjan sen verran pieneksi, että piirakassa ei tällä kertaa ollut kummoisia reunoja.

LIHAPIIRAKKA

POHJA JUURELLA:
  • 200 g aktiivista hapanjuurta (100 g ruis-vehnä-juurta ruokittu aamulla 50 g jauhoja ja 50 g vettä)
  • 2 dl täysmaitoa
  • 0,5 tl suolaa
  • 2 munaa (riko rakenne)
  • noin 10 1/2 dl jauhoja (laitoin 6 dl täysjyväspelttiä ja 4 1/2 dl vehnää)
  • 150 g voita sulatettuna

Laita taikinan aineet yleiskoneen kulhoon. Alusta taikinaa niin, että saat siitä tasaisen pallon. Anna taikinan kohota jääkaapissa noin 2 vrk.

TÄYTE:
  • 2 isohkoa sipulia
  • 1 kynsi valkosipulia
  • 2 dl risotto- tai puuroriisiä
  • 500 g (ylämaankarjan) jauhelihaa
  • 5 munaa keitettynä
  • 1/2 tl suolaa

Kuori ja pilko sipulit. Ruskista jauheliha ja sipulit. Keitä riisi liemessä tai vedessä (meillä oli 2 pakastetuttua herkkutattiliemikuutiota). Sekoita riisit ja suola sipuli-lihaseoksen.

Jaa taikina kahteen osaan, pohja saa olla vähän kantta suurempi. Kauli pohja hieman uunipannun pohjaa isommaksi jotta saat pohjasta myös reunat piirakalle. Nosta pohja leivinpaperilla vuorattuun uunipannuun. Levitä täyte pohjan päälle. Laita täytteen päälle hienonnetut tai viipaloidut munat. Kauli piirakalle kansi ja nosta se täytteen päälle. Painele reunat kiinni, voitele kansi munalla ja pistele pintaan haarukalla reikiä. Paista 180-200 asteessa (uunista riippuen, nykyisessä 200 asteessa) noin 40 min.20180214-DSC_2903.jpg

Aussieyhdistykseltä tuli tänään mukavaa sähköpostia: Koiranne Puuttomantorpan Olisinpa Aina Armas on Vuoden toko-tulokas -kisassa sijalla 2., Rally-toko-tulokas -kisassa sijalla 1. ja Vuoden Rally-toko-koira -kilpailussa  sijalla 3. Onneksi olkoon! 

Saapa nähdä, mitä alkanut kisavuosi tuo tullessaan. Tokon voittajaluokka mielessä käytiin taas tänään vierailemassa valmennusryhmässä. Seuraaminen&liikkeidenväli -harjoituksessa suoraan häkistä kehään tullut Armas oli hieman pomppuisa mutta teki peruutukset ja sivuttain seuraamiset kivasti. Meille uutena liikkeenä oli hyppynouto, johon lämmiteltiin ensin muutamalla edestakaisella hypyllä ilman kapulaa (palkka hypyn molemmin puolin). Sitten uskaltauduin nakkaamaan metallikapulan hypyn yli. Heitto meni ihan vinoon, Armas haki kapulan mutta tuli hypyn vierestä takaisin (huonon heiton vika). Loput heitot osasin heittää suorempaan ja saatiin kivoja suorituksia. Autoin vielä isolla käsimerkillä takaisin hyppäämisessä ja heti hypyn jälkeen käskyllä takaa perusasentoon tulossa. IMG_2929IMG_2930

Laskiaismäkeä ja -pullia

Tämän vuoden laskiaismäki löytyi Vesalan hiekkakuopilta, joiden ympäristössä hiihtelimme reilun puolentoista tunnin lenkin. Sompasekoilua harrastettiin vain kerran lyhyesti ja alamäetkin alkavat sujua kivasti. Tässähän herää jo haave ensi kesän koko porukan maastopyörälenkeistä.20180211-DSC_287920180211-DSC_288220180211-DSC_288420180211-DSC_288620180211-DSC_2891IMG_2918IMG_2919Lenkin ja iltaruoan jälkeen avattiin laskiaispullakausi. Nami ja maiskis.20180211-DSC_2894

Hiihtoa ja tokoilua

Viime viikonlopun aurinko on taas kuskattu jonnekin muualle mutta harmaudesta huolimatta tänään oli mukava hiihtokeli. Kävimme luistelukamoilla reilun tunnin lenkin Vesankajärvellä. Armas sai juosta itsensä väsyksiin ja vetää pari lyhyttä pätkää. Sompien jahtauksen suhteen päästiin aika vähällä, pari lyhyttä pöhköilykohtausta. 20180210-DSC_286920180210-DSC_287020180210-DSC_287120180210-DSC_287220180210-DSC_287420180210-DSC_2875Tokoprojekti voittajaluokkaa kohti etenee vähitellen. Perjantaisin kotihallilla on monta tokovalmennusryhmää ja niistä on usein treenikertoja myynnissä. Tällä ja viime viikolla Oonan ryhmissä oli sekä meille sopivat teemat että treenikertoja myynnissä, joten kävimme kahtena perjantaina tuuraamassa poissaolijoita.

Viime viikolla tehtiin ruutua ja luoksetuloa pitkältä matkalta. Ensimmäisellä kerralla kauempana kuin koskaan ollut ruutu meinasi olla vähän hukassa, mutta kosketusalustalla saatiin ihan kivoja suorituksia aikaiseksi. Itse huomasin sen, että matka on niin pitkä, että maahanmenokäskyn ajankohdan kanssa pitää olla tosi tarkkana. Luoksetuloa pysähdyksellä ei olla Armaksen kanssa vielä tehty eikä sitä tehty viime viikollakaan. Oonan kanssa oli puhetta, että luoksetulon pompun voisi saada pois sillä, että Armas tulisi takaa perusasentoon. IMG_2894IMG_2897Eilen tokoryhmien teemana oli nouto ja jäävät kunkin tason mukaan.

Ohjattua noutoa emme olleet tehneet mutta oikea/vasen lähetyksiä koira edessä seisten on tehty tötteröille ja ”namimaatin kiikkerille pystykosketuskepeille”. Tehtiin ensimmäinen nouto perusasennosta ja kaksi seuraavaa niin, että otin Armaksen eteen seisomaan. Lähtöluvan odottaminen kapuloiden viennin ajan meinasi olla hurjan vaikeaa. Haki kivasti, tuli oikealta vähän vinoon eteen. Lopuksi tehtiin kisamainen liike, joka meni oikein nätisti. Armaksen ilme silloin kun perusasennosta lähdettiinkin seuraamaan eikä hakemaan kapulaa, olisi pitänyt saada ikuistettua ”täh?!?”. Seurasi kuitenkin ja jäi käännöksen jälkeen nätisti seisomaan. Noutoon ajateltiin samaa muutosta loppuun kuin luoksetuloon – takaa perusasentoon. Sillä vähentää mahdollisia vinoja asentoja ja lopun perusasennon varastamista. Vauhtia kapulan kanssa palaamiseen toivottavasti tulee kokemuksen myötä vähän lisää.

Jäävät ja L. Sitäkään ei oltu kisamaisena liikkeenä tehty. Jäävien aikana kaikki neljä koiraa olivat kentällä samaan aikaan. Me teimme toisen koirakon kanssa L:ää vuorotellen muutaman kerran. Ensimmäisellä kerralla Armaksella oli taas mielenkiintoisia ilmeitä ”miksi mamma kiertää minut noin kaukaa, kyllä se nyt on erehtynyt!”. Kaikki jäävät liikkeethän ovat rally-tokosta tuttuja, samoin se, että ohjaaja kiertää koiran ja kiertämisen jälkeen jatketaan seuraamista (maasta ja seisomasta) mutta rallyssa kierto on tiivis. Yksi virhe taisi asennoissa tulla ja melkein joka L:ssä jälkimmäisen liikkeen jälkeen piti ponkaista riemupomppu.

Kivat ja onnistuneet treenit, Armas söi paljon makkaraa, saatiin hyviä vinkkejä sekä Oonalta että yhdeltä eilisen ryhmäläiseltä ”ajattele, että toko(kin) on seuraamista tempuilla.” Armakselle (ainakin vähästä harjoittelusta johtuen) liikkeiden välit ovat haastavia, joten se kannattanee seuruuttaa edellisen liikkeen lopusta seuraavan alkuun. Siellä saa taas tehdä uuden tempun.

Syvässä lumessa

Viime viikolla sulaneen lumen tilalle on satanut paljon hienoa pehmeää lunta. Virallinen lumilukema on hurjat 58cm. Lauantain kodinhoitopuuhien jälkeen kävimme ihastelemassa kaunista metsää umpihankihiihtäen Hanhiperällä. Armaksella oli syvässä lumessa muuten kivaa, mutta tassuihin kerääntyvät jääpaakut ovat ikäviä. Pitää huomenna testata, vähentäisikö rasva lumen tarttumista.20180203-DSC_283420180203-DSC_283120180203-DSC_283520180203-DSC_283620180203-DSC_283820180203-DSC_283920180203-DSC_284120180203-DSC_2843