Maaliskuu on alamäenlaskun ja pyöräilyn seuraajan juhla-aikaa, keppienkiertäjien kristallipallojen jako lähestyy ja (Peter Selinin sanoin) kestävyysurheilun kuninkaat aloittavat varsinaisen kisakautensa. Tänään meillä oli ilo seurata italian telkkarista tunnin verran Toscanan valkoisten teiden kilpailua, Strade Bianchea, jonka voittanut, kotisoffan ja sveitsiläisten suosikki, Fäbu (Fabian Cancellara) näyttää olevan oivassa kevätkunnossa.

Keittiön puolella opin, en kantapään vaan toskapiirakan kautta, että nettiresepteihin pitää suhtautua epäillen. Tässäkin ohjeessa käsketään lisätä taikinaan voi ja ainesosalistassa voita on vain toskakuorrutuksessa, miten huolimatonta!. Muistelin, että oikea voin määrä on 50-100g, joten laitoin 75g ja se tuntui toimivan hyvin. Voista hämmentyneenä tulin levittäneeksi toskakuorrutuksen paistamattoman kakun päälle. Ei siitäkään mitään kriisiä tullut, itse asiassa en kyllä huomannut mitään eroa valmiissa kuorruksessa. Hedelminä käytimme Pink Lady -omppuja, kuorineen kauniin värin ja kuoren raikkaan maun vuoksi. Pssst! Valmiin piirakan paloittelu helpottuu jos kuorelliset omput leikkaa kuvan viipaleita pienemmiksi paloiksi.

Ennen kakkua herkuttelimme irlantilaisilla sinisimpukoilla, joita laittaessa muistelimme kaihoisasti Belgiassa nauttimaamme simpukkaillallista, iso padallinen suuria, muhkeita ja makoisia örkkejä.

  • 1,2 kg sinisimpukoita
  • 2 sipulia
  • 2 kynttä valkosipulia
  • 3 dl valkoviiniä
  • 1 laakerinlehti
  • pieni nippu sileälehtistä persiljaa

Huuhtele simpukat (ja harjaa, jos ne ovat kovin likaisia, joskus pinnasta pitää irroitella veitsellä ties mitä ylimääräistä kasvustoakin) ja laita kiinninäiset, ehjät yksilöt uimaan viileään, merisuolattuun veteen. Aukinaisia simpukoita voi yrittää kopauttaa tiskipöytään: kiinni vetäytyvät pääsevät suolavesikylpyyn, muut päätyvät roskiin. Kuori ja pilko sipulit ja kuullota niitä voissa isossa kattilassa. Kaada simpukoista vesi pois ja kippaa simpukat kattilaan. Lisää viini ja yrtit. Anna simpukoiden kypsyä kannen alla noin 5 min (meillä oli levy täysillä). Simpukat ovat kypsiä kun ne avaavat luukkunsa. Kiinninäisiä kavereita ei pidä syödä sillä ne eivät olleet elossa kattilaan joutuessaan. 

4 vastausta artikkeliin “Strade Bianche ja sinisimpukoita

    1. Joskus olisi kiva asua lähempänä merta kuin täällä tai Jyväskylässä. Örvelöt(kin) kun ovat parhaimmillaan tuoreena.

      1. Totta! Minä söin mieliinpainuvimman meriaterian Kreikkalaisen kauppahallin pikku kuppilassa. Siinä ei puitteilla koreiltu, mutta kaikki oli suoraan merestä nostettua..
        Siellä näyttää jo tosi keväiseltä ja tuota uusimman kirjoituksen lammaspataa voisi koittaa viikonloppuna..(jos löytyy tuoretta patakaritsaa)

        1. Kreikassa en ole käynytkään, maan ruoista pidän kyllä kovasti.
          Jos kuivattua mangoa ei löydy, niin viikunat ja taatelit sopivat lammaspataan varmaankin kivasti. Luulen, että Ekolossa on ainakin joskus ollut tuollaisia mangoviipaleita.

Mitä mielessä?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s