Tori-, kauppa-, säilöntä- ja juoksupäivä – aika kului niin nopeasti, että emme montaa hetkeä ehtineet loikoilla ennenkuin illallisen jälkeen Vueltan loppunousua boksilta katsoessamme.

Survoin eilisestä monipuolisesta vitamiinitoimituksesta punaisia viinimarjoja ja karviaisia pakastimeen viikonloppuaamujen smoothieita varten, juoksimme Muuramenharjulla reippaan lenkin ja kävimme omppupussillisen kimppuun. 40 min maastossa tuntuu olevan nykyjuoksukunnolleni sopivan mittainen lenkki, tekniikka pysyy hyvänä ja jaksaa keskittyä polkujen kiviin ja juuriin. Tasaisella ja kovalla alustalla pitäisi periaatteessa jaksaa pidempään, mutta osaan juosta maastossa paremmin (liekö junnuvuosien perua), metsässä on mukavampaa ja asfalttijuoksu lukeutuu minulla ”ei varsinaisesti suositeltujen” lajien joukkoon.

Niin, ne omput. Pienemmät omenat puolitettiin ja isommat paloiteltiin neljään osaan kuorineen ja siemenineen mutta ei matoineen. Palat, joita oli noin 4 litraa, laitettiin kattilaan ja päälle kaadettiin kiehuvaa vettä niin, että omput melkein peittyivät. 15 minuutin keittämisen jälkeen seurasi päivän jännittävin vaihe. Epämääräisen näköinen omppukeitos surruteltiin Assitentin lihamyllyyn kiinnitettävän marja- ja hedelmäpusertimen läpi. Uskomatonta, mutta se toimii – sileä ja hieno omppusose tulee astiaan ja kuoret, siemenkodat sekä muut jämät putkesta ulos. Vau!
Soseeseen lisättiin 1 dl vaniljoitua ruokosokeria ja noin ruokalusikallinen sitruunamehua ja sitä keitettiin 5-10 min kattilassa. Valmis sose purkitettiin 100-asteisessa uunissa lämmitelleeseen purkkiin.

Tuore omppusose vaihtoi päivällisemme suunnitelmissa olleesta moussakasta sveitsiläiseen perinneherkkuun, jota nautimme pari kertaa Zürichissä työpaikalla ja jolla toinen meistä täytti masunsa Obersaxenin kevätlumilla maaliskuussa. Omppusoseen kanssa tarjottava G(e)hackets mit Hörnli, jauhelihakastiketta sarvimakaronien kera, on Käkikellomaan vastine jauhelihamakaronille. Alfred Haefelin kirjan Die besten Schweizer Rezepte mukaan tätä kannattaa tarjota, jos on epävarma ruokavieraiden makutottumuksista. Tästä pitävät kuulema kaikki (toivottavasti vieraat eivät ole kasvissyöjiä…). On se, tosi hyvää, Sehr Guet :).

Ghackets mit Hörnli

  • 230 g sarvimakaroneja (voi kai muitakin käyttää, mutta se on sitten eriniminen eväs)
  • 1 rkl voita
  • pari oksaa persiljaa silputtuna
Jauhelihasoosi:
  • nokare voita
  • noin 700 g karitsanjauhelihaa
  • 2 (puna)sipulia varsineen
  • 2 pientä porkkanaa
  • 1 laakerinlehti
  • timjamia, persiljaa ja oreganoa
  • 2 dl punaviiniä (halpaa, hyvää italialaista Il Papavero Rossoa)
  • 1 rkl vehnäjauhoa
  • vajaa 1/2 tl suolaa

Leikkaa sipulit ohuiksi puolirenkaiksi ja kuutioi porkkanat pieniksi. Paista jauhelihaa, sipuleita ja porkkanoita voissa kunnes liha ruskistuu. Ripottele jauhot pinnalle, lisää punaviini, suola ja yrtit. Anna hautua kannen alla puolisen tuntia.

Sekoita keitettyyn ja valutettuun pastaan voi ja persilja.

Laita lautaselle pastaa, jauheliha”kastiketta” ja iso lusikallinen omppusosetta. Usko tai älä, ne sopivat hienosti yhteen.

Kirjan ohjeessa oli lihalientä, jonka puuttuessa pannuun meni vähän enemmän punkkua, porkkanaa, laakerinlehti, persiljaa, timjamia ja oreganoa. Joissakin ohjeissa laitetaan myös valkosipulia ja tomaattipuretta.

En muuten tiedä, johtuuko vähäsokerisen omppusoseen syöminen tämän ja usean muun ruoan kanssa siitä, että Sveitsissä kasvaa paljon omppuja … en nähnyt koko yhdeksän kuukauden aika yhtään ulkolaista omppua, sillä niitä ei saa myydä, ennen kuin omat on syöty.

2 vastausta artikkeliin “Ghacktes und Hörnli mit Öpfelmus

  1. Ensimmäinen kerta, kun törmään, että jossain muussakin maassa syödään juuri noita sarvimakaroneja. Ne ei keskimäärin ole mielestäni kuulunut minkään muun keskeiseen ruokakulttuuriin kuin Suomen 😉 Mutta oli miten oli hyviä ne on silti makaronilaatikossa.

    1. Enpä ollut tuota ajatellutkaan… Sveitsissä sarvimakaroneja oli useasti tarjolla lounaalla ja kaupassa niitä oli useammalta merkiltä, myös Barillalta. Pikasurffailun tuloksena Barilla myy Macaroneja ainakin Ruotsissa. Joo, ei makaronilaatikkoakaan voi muusta pastasta tehdä.

Mitä mielessä?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s