Munakoiso, yksi suosikkirehuni, ei tykkää kylmästä. Ennen pidimme koisoja jääkaapissa, mutta viime vuoden minijääkaappeilun aikana säilytimme niitä, kuten lähes kaikkia muitakin vihanneksia, olosuhteiden pakosta keittiön pöydällä. Koison lisäksi ainakin tomaatti, kurkku ja kesäkurpitsa voivat lämpimässä paremmin, purjo ja fenkolikin pärjäävät pöydällä hyvin pari päivää. Paras säilytyslämpö monelle vihannekselle olisi jääkaappilämmön ja huoneenlämmön välimaastossa, onnellisia ovat monipuolisten, reilujen kylmäsäilytystilojen omistajat ;). 20130414-_DSC9682

Eilen kaupassa oli pitkästä aikaa virkeitä munakoisoja, joista teimme unohtumaan päässeen munakoiso-tomaattirisoton primo piattoksi ylämaankarjan entrecôtelle. Olisi se risotto sopinut maun puolesta hienosti lihan kanssa samallekin lautaselle, mutta noudatimme italialaisten ohjeistusta – risotto on lisäke ainoastaan osso bucolle, muuten ensimmäinen pääruoka. Ohjeen runko on Maarit Enkovaara-Astraldin kirjasta Intohimona Italia.

Risotto con melanzane e pomodori

  • 400 g risottoriisiä (Riso Nostrano Ticinese, sorte Loto)
  • 2 munakoisoa (yhteensä noin 700 g)
  • 1 pieni sipuli
  • 2 pientä kynttä valkosipulia
  • 1 prk hyvää tomaattimurskaa (tai 400 g tomaatteja kuorittuna ja pilkottuna jos on kesä)
  • reilu litra kuumaa nestettä (fenkoli- ja kanalientä sekä vettä)
  • 1 dl valkoviiniä
  • reilusti basilikaa (ja persiljaa jos on)
  • 1/2 -1 tl suolaa
  • 1/2 dl parmesania

Leikkaa munakoiso pienehköiksi paloiksi. Kuori ja paloittele sipuli ja valkosipuli.

Kuumenna loraus oliiviöljyä kasarissa. Lisää valkosipuli, munakoisopalat ja yrtit. Sekoita. Lisää 1 dl vettä. Hauduta kannen alla keskilämmöllä välillä sekoittaen kunnes munakoisot kypsyvät pehmeiksi.

Kuullota sipuli pehmeäksi oliiviöljyssä isossa kattilassa. Lisää riisi ja kuullota sitä 1-2 min. Lisää viini. Lisää kuumaa nestettä alkuun parin desin, myöhemmin pienemmissä erissä aina, kun edellinen erä on imeytynyt. Sekoita ahkerasti. Lisää nesteenlisäyksen alkuvaiheessa vajaa 1/2 tl suolaa.

Lisää riiseihin kypsymisen puolivälissä (eli noin 10 minuutin kohdalla) puolet kypsistä munakoisoista. Lisää tomaatit ja vajaa 1/2 tl suolaa loppujen munakoisojen joukkoon. Hauduta kastiketta risoton loppukypsymisen ajan.

Sekoita munakoiso-tomaattikastike kypsän risoton joukkoon. Lisää noin 3 rkl parmesania. Anna risoton levätä muutama minuutti ja tarjoa se sitten parmesanin kanssa.


Ylämaankarjan entrecôte paistui kuumalla pannulla voissa 2 min/puoli ja 200 asteessa uunissa 5 min. Hetken lepäilyn jälkeen maukkaan mehevää.

Jää vetistyi eilisten sateiden aikana vähemmän houkuttelevaksi kävelyalustaksi. Iltapäivän kävelyllä ei juuri ollut kuvattavaa, tämän ajan harmauden, rumuuden ja pölyisyyden voisi kyllä hypätä sujuvasti yli.20130414-DSCF0674 20130414-_DSC9668

9 vastausta artikkeliin “Unohdetut eväät 2

  1. Olipa muhevan näköinen lihapala kuvassa! Munakoiso ja minä ei olla kavereita, se aina ehtii mennä pilalle ennen kuin käytän sen… Niissä pitäisi olla joku varoitin:D

    1. Pilaantumisvaroitin olisi kätevä!
      Jos koisoille ei ole ostaessa käyttösuunnitelmaa, niin usein uunitamme ne parin päivän sisällä (1-2 cm renkaina 200 asteessa öljyttyinä noin 20 min). Rinkuloita voi sitten syödä sellaisenaan balsamicon ja oliiviöljyn kanssa, käyttää pastakastikkeeseen, lihapataan tai moussakaan.

  2. Kas, meillä on ollut hyvin samantyyliset ruuat eilen! Tosin meillä ei tuota mehevää lihaa ollut.. Munakoisoja oli ilo laittaa pitkästä aikaa kun kilohinta oli lähempänä järkevää kuin törkeää.

    1. En oikein tajua, miten tuo risotto oli päässyt unohtumaan, kiva kuulla, että sellaista laitetaan teilläkin.
      Koisot olivat kyllä pitkään sekä kauhean kalliita että huonon näköisiä. Kevättä kohti!

  3. Huomaan, että teillä on Laguiolen veitset… niistä tuo minun puolisoni aina haaveilee! Herkullisen näköinen entrecôte. Ja samaa mieltä, olisipa kylmäkellari tai edes pikkueteinen, porstua, kuten silloin kun olin lapsi – sinne (porstuaan) saattoi hyvinkin laittaa viileään säilymään, jääkaappi ei ole aina ollenkaan paras vaihtoehto.

    1. Huomaamatonta tuoteasettelua 🙂 mutta kun nuo veitset ovat hyvyyden lisäksi niin hienot. Ostin ne miehelle synttärilahjaksi Züri-aikana. Maakellari olisi mahtava, eteistä muuten meilläkin lapsuudenkotona käytettiin viileään aikaan.

      1. Haha, täytyisiköhän minunkin ilahduttaa miestäni (kerrankin) syntymäpäivälahjalla 😉 Menisi ainakin nappiin, siitä olen varma.

        1. Välillä voi lahjoa :), ei sitä meilläkään kovin useasti harrasteta, ennemmin ostetaan silloin kun on tarvetta.

Mitä mielessä?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s