Paikallisten kierrätyssysteemien oppiminen tai kertaaminen vie aina aikansa. Kotona kierrätys on nykyisin helppoa kun lähes kaikelle muovia lukuunottamatta on oma pönttönsä roskiskatoksessa.

Täällä ei ole varsinaista biojätekeräystä mutta kompostointiin kannustetaan. Monilla on kompostorit omalla pihalla ja ainakin Pariisissa on jonkin verran yhteiskomposteja. Työpaikan lounasravintolan ovenpielestä saa ottaa siellä kompostoitua ja pussitettua multaa mukaansa.

Lasinkeräyspisteitä on siellä täällä asuinalueilla. Yleisimmille roskille jokaisessa talossa on kelta- ja violetti/vihreäkantinen pönttö. Edelliseen laitetaan kierrätyskelpoiset roskat, täällä esimerkiksi kartonki, paperi ja muovipullot, Pariisissa myös risa pienelektoniikka. Jälkimmäinen on sekajätepönttö, jonne ohjeistetaan laittamaan kaikki ”perusjäte” ja sellaiset roskat, joiden kierrätyskelpoisuudesta et ole varma. Pyörälliset pöntöt vedetään tienvarteen tyhjennystä varten, keltakantinen kerran ja violettikantinen kaksi kertaa viikossa, pitäisi vaan muistaa, mikä minäkin päivänä. Onneksi naapurien roskiksen kuljetus aiheuttaa sen verran ääntä, että turistikin tajuaa tarttua laatikkonsa kahvaan. Hankalat roskat (Encombrants) kuten huonekalut ja muut isokokoiset kapistukset kuskataan kerran kuussa tien varteen, josta ne kerätään pois (lukemani ja kuulemani mukaan näistä keräyskasoista voi löytää kaikkea käyttökelpoista).

20140526-_DSC4354
Ööö… kumpi pönttö tänään tyhjennetään???

Iltapäiväisen työuutisen voisin tunkea ongelmajätepönttöön…

10 vastausta artikkeliin “Ranskis ja roskis

  1. Roskishuolto on kyllä mielenkiintoista eri paikoissa. Juuri viime viikolla ihmettelin Brysselin kaduilla makaavia roskapusseja…

    Toivottavasti työuutiset eivät olleet liian masentavia. Yleistä melankoliaa on kyllä havaittavissa vähän joka puolella 😦

    1. Paikallisille tavoille opettelu vie aina aikansa. Zürichissä katselin aina tien varteen niputettuja paperinippuja, jotka kastuivat sateessa.
      Eiköhän tästäkin uutisesta toivu…

  2. Huh. Huh huh, kukahan sen kierrätettävän ”jätteen” lajittelee, vai päätyyköhän kartonki ja muovipullot samaan kuin toisen pöntön sisältö? No, sitä voi tienvarsisohvalla istuskellessa miettiä 😉 Mielenkiintoinen postaus!

    1. Haa, vastaamalla tähän opin taas lisää. Hakusanalla ”centre de tri” saa kaaviokuvia kierrätyskaman lajittelusysteemeistä. Tällä sivulla on mielenkiintoinen lajittelukonetta esittelevä video, joka kertoo, että keltakantisen pöntön sisältöä lajitellaan koneellisesti ainakin magneettisesti, painon ja koon mukaan ja optisesti ja lopuksi ihmisten avulla. Aikamoinen laite.

      1. Kieltämättä mielenkiintoista, ja tästä tämä uteliaisuus alkaa. Kiitos linkistä!

  3. Onpas vähän monimutkaisen kuuloinen systeemi, mutta kyllä tuohonkin varmasti äkkiä tottuu. Minusta olisi ihana, jos huonekalut ja muut vastaavat voisi vain kuskata tien varteen, josta ne joku sitten korjaisi. 🙂 Ihan sama kuka, kunhan roju ei enää mun nurkissa pyörisi.

    1. Tuo huonekalujen ja muiden isojen tavaroiden keräys on kyllä kätevä, samoin kuin pienelektroniikan laittaminen kierrätysroskikseen. Kotona jälkimmäisten kanssa pitää aina raahautua markettimaahan ja edelliset tuottavat suurta vaivaa.

  4. Saksassa on eri osavaltioissa hyvin erilaiset kierrätysmääräykset, niitä on tullut opiskeltua eri puolilla leirialueilla. Joskus on pitänyt viedä pussi salaa tienvarren levähdyspaikan roskikseen, kun ei ole kielitaito riittänyt kierrättämiseen…

    1. Saksa taitaa kyllä olla kierrätyksen ja luomunystävän ihmemaa. Leirintäalueilla soisi olevan ohjeistus usealla kielellä turistiparan avuksi.

Mitä mielessä?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s