20140829-_DSC5206

Loppusyksyn odotetuimpia ja antoisimpia ulkoiluja ovat maastojuoksulenkit, joiden yhteydessä saa sienikorin puolilleen. Tunnin lenkki tuntuu paljon kestoaan lyhyemmältä ja tossu nousee kevyesti kun katse tarkkailee juoksualustan lisäksi polun reunoja tattien toivossa ja puolivälissä lenkkiä käy tyhjentämässä saaliin autolla. Läheskään kaikille sienille kevyessä kangasrepussa ja käsissä tai pyöräilypaidan taskussa kuskaaminen ei sovellu mutta herkkutateille onneksi kyllä. Lenkkisienten putsaaminen on kotona hieman työläämpää, sillä emme ainakaan toistaiseksi ole kantaneet veistä mukana lenkillä.20140829-_DSC5202 20140829-_DSC5203 20140829-_DSC5204

Tämä taitaa olla huikein sienivuosi vuosiin. Suppiksia olemme toki löytäneet monesti niin paljon, että poimiminen on pitänyt lopettaa mutta nyt näyttää monen lajin suhteen oikein hyvältä. Herkkutatteja on paljon ja lähes kaikki ovat hyväkuntoisia, toisin kuin kymmenisen vuotta sitten jolloin matoisia tatteja oli aivan valtavasti (silloin emme tosin osanneet ottaat matoisten tattien syöntiin riittävän italialaista asennetta…).

Tänään iltalenkkitatteja löytyi kuivurillinen ja pannullinen, suurin hyväkuntoinen yksilö painoi 608 g putsattuna. Upeaa! Tattikausi jatkukoon, huomenna taas metsään.

14 vastausta artikkeliin “Juoksutatit

  1. Oi hitsi – tuollako minä saisin itseni motivoitua lenkkeilyn aloittamiseen? Tosin ei täällä kyllä taida tatteja paljon lähilenkkipoluilta löytyä ja ne vähätkin varmaan sitten koirien ”kastamina”

    1. Heh, kannattaa ainakin yrittää ;).
      Aika suosittu ulkoilupaikka tuokin on, väkeä täällä on tosin pääkaupunkiseutua vähemmän.

  2. Nyt on ihan uskomattoman paljon tatteja. Eilen keräsimme 12 kg. Niitä 4,5 tuntia siivotessani ja yöllä kuivuria tyhjentäessä ja täyttäessä vannoin, että tänään ei mennä metsään. Miten sieltä vaan nyt pystyy olemaan pois? Minäkin näin eilen madottomia leppärouskuja, moista ihmettä en muista tapahtuneen aikoihin. Pienen pieniä karvarouskunappejakin oli jo tullut.

    1. Teillä ei sitten ole tateista puutetta ensi talvena!
      Madottomat leppärouskut ovat kyllä yhtä suuri ihme kuin tattien määrä. Mekin olemme jo nähneet possusieninappeja ;).
      Mikä kuivuri teillä muuten on?

      1. Meillä on anopilta saatu Obh Nordica. Ei mikään paras mahdollinen tähän touhuun ja haikailenkin koko ajan uudesta kuivurista. Olen katsellut Orakasta, Evermatia ja Excaliburia, mutta en ole saanut vielä aikaiseksi hankintaa. Ehkä ensi kaudeksi sitten, ellen nyt täysin polta päreitäni tuohon vanhaan.

  3. Wau! Olen lenkkeillyt sattuneesta syystä nyt lastenvaunujen kanssa, ja tatteja riittää jopa kuntopolun varrelta kerättäväksi. Vaunujen tilava alakori onkin osoittautunut yllättävän hyväksi keksinnöksi 🙂

    1. Tervetuloa luimupupulaan, Paula!
      Nyt on kyllä mahdoton tattivuosi. Tattien kuljetus ei lienee yleisin tapa käyttää vaunujen koria mutta sehän on oivallinen sienikuljetin :).

Mitä mielessä?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s