20140831-_DSC5210Eilisellä metsäretkellä halusimme sienestyksen lisäksi ulkoilla yhdellä lähiseudun hienoimmailla metsäalueella vaikka sinne onkin hieman perusmetsäretkiämme pidempi matka. Tuossa harjumaastossa kävellessä, hiihtäessä tai pyöräillessä minulle tulee aina kovin kotoinen olo vaikkei siellä harjujen lomassa Ahveniston tapaan järveä olekaan.

Retken parin ensimmäisen tunnin aikana vaikutti siltä, että männynherkkutatit piilottelevat vielä sammalen ja jäkälän alla ja joudumme palaamaan kotiin vain muutaman haperon, nappikokoisten kangasrouskujen ja kahden pienen tatin kanssa. Siinäkin tilanteessa reissun olisivat pelastaneet mustikat. Niitä oli mäntykankaalla paikoitellen paljon ja ne olivat todella suuria. Keräsimme käsin kolmisen litraa, enemmälle ei ollut ämpäreitä ja vaatetuksemme ei oikein riittänyt paikallaan olemiseen (ja tattikuumekin vaivasi). Olimme säästäneet parin vuoden pyörälenkkien perusteella tattiseksi osoittautuneen alueen viimeiseksi – se ei pettänyt vaan kori täyttyi ruskealakkisilla paksujaloilla. Kotiin tullessa poikkesimme naapurustossa asuvien ystäviemme luona ja tyhjensimme osan sienikorin sisällöstä heidän keittiön pöydälleen.

Tänään vietimme vähemmän rauhallista sunnuntaita järjestämällä reilut viisi tuntia varastokoppia. Urakan tuloksena oli pari säkillistä roskaa, auton perällinen kierrätettävää, muutama yllättävä löytö ja paljon siistimpi varasto. Pölypäätä oli päästävä ulkoiluttamaan pienelle pyörälenkille, jonka jälkeen ei ollut enää hirveästi energiaa kokkaukseen. Höyrytimme neljä isoa lehtikaalin lehteä, joista tuli sipulin, valkosipulin, palvikinkun, salvian ja oreganon kanssa oikein maukas pasta.


Ajattelin ensin leipaista jälkkäriksi mustikoista grahamjauho-pohjaisen jogurttipiirakan mutta päädyinkin laittamaan pohjaan ruisjauhoja ja pohjan päälle pelkkiä mustikoita. Nam. Kaulitusta pohjasta tulee monesti hieman paremmin käyttäytyvä tämäntyylisiin piirakoihin mutta ei tässäkään ensimmäisen palan jälkeen ollut ongelmia (sekin lähti lähes kokonaisena).20140831-_DSC5219

Pohja:
  • 100 g voita
  • 1 dl ruokosokeria
  • 1 dl ruisjauhoja
  • 1-1 1/2 dl vehnäjauhoja (lisää tarvittaessa jos taikina tuntuu liian löysältä)
  • 1/2 tl leivinjauhetta
  • 1 muna

Nypi voi, sokeri ja jauhot. Lisää muna. Sekoita taikina tasaiseksi (lisää tarvittaessa vähän vehnäjauhoja) ja painele se jauhotetuin käsin voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Paista 200 asteessa 10 min. Lisää päälle noin litra mustikoita ja 2-3 tl (vaniljoitua) ruokosokeria. Paista 200 asteessa noin 25 min. Anna piirakan asettua ainakin pari tuntia ja tarjoa hyvän vaniljajätskin kanssa.

2 vastausta artikkeliin “Kalea pastaan, mustikoita piirakkaan ja tatteja kuivuriin

    1. Ruis ja mustikka sopivat kivasti yhteen. Jos tekee pienempiä, henkilökohtaisia piirakoita, jotka syödään suoraan vuoasta, niin ruista voi varmaankin käyttää isomman osan jauhoista.

Mitä mielessä?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s