Toko VOI1

Viime vuoden tokoilutavoitteeksi olin kirjaillut voittajaluokan liikkeiden harjoittelun ja 1-tuloksen. Kuuman kesän ja syksyn pitkän kuntoutusjakson takia treenimäärät jäivät sen verran vähäisiksi, etten uskaltanut meitä vielä joulukuun kotihallin kokeeseen ilmoittaa. Joululomalla oli aikaa ja hallissa tilaa treenata ja vähitellen alkoi tuntua siltä, että oltaisiin koevalmiita. Omilla kriteerini siihen on se, että hyvällä suorituksella on mahdollisuus ykköstulokseen (ja pitää olla varma, että otus pysyy paikkiksessa).

Ilmottauduin tammikuun kokeeseen ja melkein jo kaduin sitä seuran loppiaisena pidetyn kisamaisen treenin jälkeen. Siellä osa liikkeistä meni ihan ok mutta osassa Armas oli ilmeisesti tyttötuoksujen takia ihan pihalla. Esimerkiksi tunnari, sen bravuuriliike meni pieleen.

Toissapäivän kisaan tehtiin viimeistelytreenejä viime viikolla Torniossa ja viikolla kotona. Luoksarin stoppeja olen tehnyt kovin säästeliäästi, koska Armaksella oli kesällä ja syksyllä tapana ennakoida pysäytystä hiipimällä. Alkutalvesta se ei meinannut lähteä ensimmäisellä eikä välttämättä toisellakaan käskyllä. Jälkimmäinen ongelma korjaantui sillä, että eri otin eri maahanjättöliikkeisiin (paikkis, luoksari, kaukot) omat jättösanansa. Pysäytyksen opettelussa käytin sekä käsimerkkiä että seis-sanaa ja jossain vaiheessa olin jättänyt käsimerkin pois. Alkuviikosta tulin kokeilleeksi kerran pelkkää käsimerkkiä ja koska se tuntui toimivan ainakin yhtä hyvin kuin käsky, niin ajattelin olla kokeessa rohkea ja käyttää käsimerkkiä.

Koepäivään lisäjännitystä toi luvattu kireä pakkanen, jota ei sitten onneksi ollutkaan kuin kymmenisen astetta. Halliin ei mahdu tokokokeessa häkkejä, joten omaa vuoroa piti odottaa autossa.

Paikkis: Voittajaluokassa oli 5 koiraa, joten kaikki mahtuivat samaan paikkisryhmään. Paikkis nollasi jännitykseni – Armas oli rivin viimeisenä ja meni maahan jo toisen koiran käskyllä (ei ole toisten käskyihin reagoinut ties koska). Muuten oli tavalliseen tapaan hienosti, pisteitä 8.

Liikkeet tehtiin kahdessa osassa. Eka setti meni näin.

Luoksetulo: Jäi maahan hyvällä ilmeellä ja pysähtyi ihan ok. Pomppasi perusasentoon tullessa mutta ei osunut minuun. Pisteitä 10.

L: Liikkeinä seisominen ja maahanmeno. Teki iloisella ilmeellä ja pysähtyi kivasti. Pisteitä 10.

Ohjattu nouto: Ei häiriintynyt oikea-vasen arvonnasta ja lähti hyvin seuraamaan (pari viikkoa sitten oli vähän kapulajumia havaittavissa). Saatiin aiheellinen huomautus, että arvokisoissa ja evl:ssä pitäisi laukata mennen tullen. Pisteitä 10.

Hyppynouto: Vaikka olin harjoitellut metallikapulan heittämistä Jutagrassilla ties kuinka monta kertaa, niin kapula ponkaisi hieman vinoon ja jouduin jännäämään takaisin hyppäämistä. Hyppäsi. Pisteitä 10.

Toisen setti:

Seuraaminen: Kovasti ollaan seuruun kanssa tehty työtä. Edistäminen on vähentynyt huomattavasti mutta pidemmillä pätkillä kontakti putoilee vieläkin (rallyssa olen toistanut seuraa-käskyä aina käännöksissä ja muutenkin tarvittaessa). Pisteitä 9.

Ruutu: Bongasi ruudun jo kentälle tullessa. Hienosti juoksi ruutuun ja meni maahan. Piste katosi lopun pompusta. Pisteitä 9.

Tunnari: Huh, hienosti meni. Haistoi rivin reunimmaista ja toi oman, joka oli rivissä seuraava. Pisteitä 10.

Kaukot: Pari vähän vajaata asentoa mutta nätisti pysyi paikallaan. Pisteitä 10.

Kokonaisvaikutelma: Armaksen kisajännitys näkyi taas kehääntulokoomailuna, joka helpotti onneksi ekan liikkeen lähtöpaikalle pääsyn jälkeen molemmissa seteissä. Tästä pisteen vähennys. Pisteitä 9.

Olen kokeeseen hurjan tyytyväinen, molemmat hoidettiin hommamme niin hyvin kuin kahden aikasemman tokokokeen kokemuksella osaamme. Kehäjännitys katos Armakselta kun se pääsi hommiin ja liikkeiden välit menivät kivasti. Juha Kurtti oli tuomarina kiva ja kiltti, tiukemmalta tuomarilta olisi varmaankin tullut jokunen pistevähennys hitaista maahanmenoista tai vinoudesta. Pisteitä meille kertyi yhteensä 307 ja haaveiltu VOI1-tulos. Hieno poika!Nyt sitten evl:ää treenaamaan isolla innolla.