Purjo-päkättipiirakka

Pakastimessa oli rasiallinen taannoisen lampaanpaistin jämiä. Suunnitellun pastan sijaan niistä tulikin piirakka. 20170403-_DSC2749

POHJA:
  • 1/2 dl oliiviöljyä
  • 2 dl täysjyväsruisjauhoja
  • 1 3/4-2 dl vehnäjauhoja
  • 1/4 tl leivinjauhetta
  • ripaus suolaa
  • 1 1/2 dl vettä

Sekoita pohjan aineet  ja tee taikinasta pallo. Laita noin pellin kokoinen pala leivinpaperia irtopohjaiseen piirakkavuokaan. Painele taikina paperin päälle vuoan pohjalle ja reunoille jauhotetuin käsin.

TÄYTE:
  • 1 purjo
  • 4 valkosipulinkynttä
  • noin 4 dl lampaanpaistin jämiä
  • 1/4 tl suolaa
  • 1 tl kuivattua timjamia
  • noin 50 g (Fourme d’Ambert) sinihomejuustoa
PÄÄLLINEN:
  • 2 munaa
  • 1 -1 1/2 dl smetanaa (20% rasvaa)
  • 2 dl turkkilaista jogurttia
  • ripaus suolaa

Huuhdo ja rinkuloi purjo. Kuori valkosipulinkynnet ja leikkaa ne paloiksi. Paloittele lampaanpaisti ja juusto. Paista purjoa ja valkosipuleita oliiviöljyssä kunnes ne pehmenevät.

Laita purjo-valkosipuliseos pohjan päälle. Lisää lammaspalat ja timjami. Asettele juustopalat täytteen päälle. Sekoita päällisen aineet keskenään ja kaada seos täytteen päälle. Leikkaa leivinpaperin reunoja tarvittaessa matalammiksi.

Paista 180-200 asteessa 45-50 min. Anna piirakan seistä vuoassa noin 10 min ja nosta se tarjoilulautaselle leivinpapereineen. Irrota paperi. Jos maltat, niin odota vielä hetki ennen piirakan leikkaamista.

20170403-_DSC273520170403-_DSC273920170403-_DSC2742Armas auttoi rasvaisimpien palojen syönnissä. Niiden voimalla oli hyvä treenata. Kotona olemme jo kovasti harjoitelleet rally-tokon ylempien luokkien liikkeitä. Jospa niitä joskus pääsisi kisaradoillakin tekemään.20170403-_DSC272920170403-_DSC273020170403-_DSC273220170403-_DSC273720170403-_DSC2754

Kisailua ja kisailun harjoittelua

Armaksen päiväkirjasta: ”Olemme me puuhanneet muutakin kuin odottaneet jäiden sulamista poluilta ja hiekoitussepelin harjaamista aamukävelyreiteiltä. Viime lauantaina kävimme Mikkelissä rally-tokoilemassa. Nyt osasimme emännän kanssa molemmat hyvin ja saimme 95/100p. Kolme pistettä meni siitä, kun olin lähdöstä menossa moikkaamaan tuomaria ja emäntä nyppäisi hihnasta, kaksi siitä, kun yritin kolmannella kyltillä selvittää, missä ihmeessä se isäntä oikein hallissa oli.IMG_2156.jpgTänään olimme Ainon porukan kanssa uudessa lenkkipaikassa Ruokkeen ja Vesangan välimetsässä. Siellä olikin vielä mukavan talvisen olosuhteet juosta Keksin, Karkin ja Seelan kanssa. Kylläpä me sitten juostiinkin.20170331-_DSC2684.jpg20170331-_DSC2686.jpg20170331-_DSC2689.jpg20170331-_DSC2710.jpg20170331-_DSC2718.jpg20170331-_DSC2699.jpg20170331-_DSC2694.jpgLenkin jälkeen minä ja Keksi olimme emäntien kanssa hallilla tokon kisamaisessa treenissä. Olimme oikein taitavia. Osaan kaikki liikkeet mutta sanoivat, että liikkeiden väleissä pitäisi pysyä emännän lähellä eikä hipsutella sermin viereen moikkaamaan Ainoa tai miettiä, että joko on loppupalkan aika.

Iltapäivällä emäntä katseli ikkunasta autokatoksen katolla hyppivää oravaa.”20170331-_DSC2661.jpg20170331-_DSC2666.jpg20170331-_DSC2680.jpg20170331-_DSC2681.jpg

”Hei leikitäänkö?”

Armaksen päiväkirjasta: ”Mulla oli mahtava päivä. Lähdettiin aurinkoiselle aamulenkille Vesankaan ja sieltä löytyi Aija Rinin, Neven, Keksin ja Lyylin kanssa. Me juostiin Keksin kanssa hurjan kovaa eikä ihmisillä ollut kameraa mukana. Emäntä päätti tehdä töitä iltavuoron ja pääsin lenkin jälkeen vielä rallyilemaan ja aksaamaan. Isäntä ei ollut hallilla, joten olin ihan varma, että se halusi leikkiä heti kotiin tultuaan. Eikös kaikki halua? ”20170316-_DSC260020170316-_DSC260120170316-_DSC260420170316-_DSC260520170316-_DSC260720170316-_DSC260920170316-_DSC261020170316-_DSC2611”Laittoivat taas sipulia ruokaan ja kehuivat, kuinka hyvää se oli. Pastasoosissa oli kuulemma lihaisaa panzettaa, kuivattuja herkkutatteja liotettuna, sipulia, valkosipulia, valkoviiniä, pakasteyrttikuutio ja vähän smetanaa. Tuommoinen rehukin tuli marketista kotiin niin emäntä saattoi ottaa annoksesta kuvan.”20170316-_DSC261320170316-_DSC2615

Kisailua ja jäämuodostelmia

Viime kuun iso askel koiraharrastusuralla oli Armaksen ilmoittaminen rally-tokon eilisiin kotikisoihin Haukkuvaaraan. Lajia olemme harrastaneet kotirallyilyn lisäksi itsenäisesti jokusen kerran hallilla, kerran tokovalmennuksessa ja kolme kertaa lajin koukerot tuntevien ystävien kanssa. Kylttien kanssa teimme ensimmäisen kerran tuttavuutta joulukuussa. Tämän viikon keskiviikkona kävimme haistelemassa (epävirallista) kisatunnelmaa Keski-Suomen Kennelkerhon rally-tokon möllikisoissa. Rata sujui meiltä pääosin kivasti. ”Koira eteen, 1-2-3 peruuttaen” -kyltin luona Armas nuuhkaisi mattoa ja tuli eteen vinoon asentoon. En tiennyt, että asennon korjaamisesta tulee -10 virhepistettä (vinosta asennosta -1 tai -3), joten tuon ohjausmokan ja muutaman pienemmän virheen jälkeen pistesaaliimme oli 86/100.

20170308-_DSC2577.jpgEiliset kisat menivät hyvin ja huonosti. Armas teki iloisesti ja hyvin töitä ja käyttäytyi hallilla nätisti. Itse hidastelin inhokkikyltilläni ”askel oikealle”, Armas istui ja uusimme tehtävän. Uusiminen hämmensi meitä molempia ja Armas meni seuraavasta kyltistä ohi, minkä takia sekin tehtävä piti uusia. Loppumatka maaliin sujui todella hienosti ja Armas pääsi nauttimaan palkintomakkaraa. Kisan jälkeen paljastui, että tuomari ei kuullut jälkimmäistä uusimisilmoitustani ja suorituksemme hylättiin. Vaikka kuinka yritin kertoa, että muistan ihan tarkkaan, mitä tuon epäonnisen kyltin kohdalla mietin ja sanoin uusinnasta, niin HYL ei muuttunut 88 pisteeksi, jotka olisimme muuten saaneet. Rally-tokon säännöstö on kyllä varsin mielenkiintoinen – hylkäämisen syyksi riittää esim. se, että koiralla on valo tai nimilaatta valjaissa tai pannassa. Toisaalta alokasluokassa saisi esim. maahanmenossa ohjata koiraa hyvin voimakkaasti (melkein mennä sen viereen pötkölleen) ja 360 asteen käännöksissä tehdä tiukan käännöksen sijaan ison ympyrän. Pitkällisen murjottamisen sijaan pitää olla tyytyväinen otuksen hyvään suoritukseen ja tähdätä kohti uusia seikkailuja. IMG_2128Tänään kävimme ihastelemassa kevättalvista Hitonhautaa. Aikamoisten jäämuodostelmien lisäksi siellä oli todella paljon ihmisiä. ELY-keskuksen mielestä Hitonhauta ei ilmeisesti ole hieno, sillä parkkipaikan viereiseen opastauluun oli kiinnitetty kyltti:IMG_2118.jpg

IMG_2121IMG_212620170312-_DSC258420170312-_DSC2589IMG_2129IMG_2130IMG_213320170312-_DSC2598

Kaverisynttärit

Viikko vierähti töissä menneen ja tulevan kurssin parissa ja koiratouhuissa. Kelit ovat taas heiluneet sinne jä tänne, on kahlattu vedessä ja loskassa etsitty vähemmän jäisiä ja talvisempia paikkoja lenkkeilyyn. Keskiviikkona kävimme Armaksen kanssa ylimääräisellä agilitytunnilla korvaamassa hiihtoloman viettäjää ja teimme ensimmäisen kerran kontaktiharjoitusta A:n alaosalla. 20170304-_dsc2327Eilen vietettiin Keksin ja muun  Empathica’s N-pentueen vähän myöhästyneitä 2-vuotissynttäreitä Lauka-hallilla Vaajakoskella treenaamisen ja nyyttäreiden merkeissä. Kavereiden kanssa jutustelun, treenivinkkien, kahden hyvin sujuneen rally-tokoradan ja (haastavan halli)valokuvaamisen lisäksi pääsimme nauttimaan myös pentuterapiasta. Kohta uusien koteihinsa muuttava Emppu-nelikko on varsin hurmaava.

20170304-_dsc241820170304-_dsc243720170304-_dsc2521

Umpihangessa

20170226-_dsc2312Kaksi aurinkoista ja lumista päivää peräkkäin ja vieläpä viikonloppuna, varsin mukavaa. Tänään autoilimme retkisuksien kanssa Vuonteelle. Parin tunnin retki sujui pääosin hyvin, alussa ja pari kertaa matkan varrella piti taas herra pöhköläisen kanssa keskustella, onko sompien jahtaaminen, pureminen ja haukkuminen hyvä idea. Kieltäminen ja huutaminen ei auta, toimiva ratkaisu ainakin tänään oli se, että lähdimme hiihtämään eri suuntiin. Paimenpojalle tuli lauman hajoamisesta hätä ja possuilu unohtui.

20170226-_dsc230720170226-_dsc230820170226-_dsc2317

Armaksen puuhapäivä

Armaksen päiväkirjasta: ”Mulla oli aika mahtava päivä. Heti aamulenkillä tapasin Armi-karjiksen. Pääsimme vähän leikkimään mutta emäntien mielestä jäällä oli liian liukasta. Aamupäivä oli tylsä: isäntä lähti ostoksille ilman minua eikä apuni kelvannut kotonakaan. Mieluusti kyllä auttaisin imuroinnissa ja moppaamisessa enkä olisi suljettuna siivottavan huoneen komplementtiin. Iltapäivällä pääsin hiihtämään Vesankajärvelle. Ihan vaan muutaman kerran jahtasin sompia. Muuten juoksin nätisti ja vedin emäntää paluumatkalla. Se oli varmaan jo ihan väsynyt. Iltaruoan kävin syömässä hallilla pienen rally-tokotreenin palkkana. Tapasin siellä pitkästä aikaa penturyhmäystäväni irlanninterrieri Pilen. Nyt olen puuhapäivän jälkeen ihan väsy, se on aussielle hyvä olotila.”20170225-_DSC2278.jpg20170225-_DSC2286.jpg20170225-_DSC2288.jpg”Tämä kuva on torstain treeneistä. Mulla on uusi paras treenilelu, Ke-Hu Kekku!”IMG_2081.JPG