Keväthellettä

Kevät ja kesä tulivatkin tänä vuonna samassa paketissa. Jäät lähtivät, silkkiuikut tulivat, puiden kaunis vaalean vihreä kausi oli liian lyhyt ja mustikatkin kukkivat jo. Viikonloppuna alkaneista helteistä lähtien ollaan oleiltu päivä ilmalämpöpumpun vaikutuksen alueella ja ulkoiltu vasta illalla. Eilen ja tiistaina käväistiin aamulla yön jäljiltä viileässä hallissa opettelemassa keinua matalalla vauvakeinulla. Ensimmäiset kerrat piti ohjastaa valjaista mutta pian Armas oppi idean. Jospa joulukuinen lentokeinun aiheuttama kammo tästä katoaisi.

20180512-DSC_472920180513-DSC_473020180515-DSC_473420180515-DSC_473720180515-DSC_4757

Lomaltapaluutautisuutta

Armaksen päiväkirjasta: ”Emäntä sai lomalta sitkeän flunssan ja isäntäkin köhi jonkin aikaa. Kuten kuvat kertovat, niin olen kuitenkin päässyt lenkkeilemään ja treenaamaan. Emännän ollessa pahiten tautisena kävin isännän kanssa treeneissä, aksassa tosin hyppelin Ainon ohjastamana. Viime viikkoina ollaan treenattu rallyn mielentilatreenejä ja tokon voittajaliikkeitä omalla porukalla, Poppareiden vuorolla ja viime viikolla tokon ostetulla valmennusryhmäpaikalla.

Agilityssa meillä on emännän kanssa nyt treeniryhmän ja -paikan vaihdon jälkeen iso into päällä. Kepit alkavat sujua kivasti, juoksu-A on ihan hyvällä mallilla ja tänään kadotettiin joulukuisen lentokeinun jälkeistä puomikammoa.

Viime lauantaina käytiin tukimölliaksakisoissa juoksemassa putkirallia. Pääosin suoriuduttiin emännän kanssa kivasti mutta molemmat teki yhden väärään putken päähän johtaneen mokan. Hauskaa oli.”

Ainon porukan kanssa nautittiin viime viikon treenien jälkeen kevätauringosta.20180413-DSC_433520180413-DSC_435220180413-DSC_4366

Viikon treenimietteitä

Kaikenlaista ollaan tälläkin viikolla ehditty puuhastella, muutakin kuin kauhistella torstaista vesisadetta, joka muutti kaikki tiet luistinradoiksi. Pari päivää ulkoiltiin kotikulmilla vain minimaalinen pätkä naapuritalon takapolulla. Kinkoriutta sentään pysyi loskaisessa ulkoilukunnossa.

IMG_2864
”Tämmöisen frisbeen sain kasvattaja-Siniltä rallyvaliolahjaksi.”

Keskiviikkona vietiin Armaksen kanssa J junalle jo ennen heräämisaikaa ja oltiin reippaina hallilla ennen kahdeksaa. Eväänä ollut raaka liha oli liian houkuttelevaa keppien tekoon ilman avustajaa, joten jätin ne lyhyen kokeilun jälkeen seuraavaan kertaan. Aksan lähdössä pysymisessä sen sijaan saatiin tehtyä parhaat treenit ikinä. Kokeilin ensimmäisen kerran takapalkkaa, joka näytti toimivan. Laitoin pari palaa lihaa alustalle Armaksen taakse, kävelin itse hypyn taakse, annoin luvan lähteä ja odotin, meneekö palkalle vai hypylle. Hyppy kiinnosti enemmän, tehtiin pari estettä ja sitten palkalle. Jospa näin saataisiin lähtö vihdoin kuntoon. IMG_2869IMG_2871IMG_2872Torstain rallyvalmennuksessa tehtiin pistetreeniä: peruutukset sivulla ja edessä, pujottelu&spiraali, sarjahyppy kaarteella ja vapaavalintainen liike. Pakitukset sujuivat hyvin, samoin pujottelut ja spiraalit molemmin puolin ja pakittaen. Sarjahyppy on parilla viime harjoituskerralla kivasti. Nyt keskityttiin ulkokaarteen lisäksi hyppyä ennen ja jälkeen oleviin tehtäviin (jääviä, eteentuloja, pyörähdyksiä). Sarjahyppy ja putki nostavat virettä niin paljon, että jäävissä tulee välillä virheitä ”tässä nyt piti istua/seistä/maata, olikohan se tämä liike??”. Valintapisteellä tehtiin puoltavaihtavia käännöksiä, joihin kaipaisin kisatilanteessa lisää tiiviyttä. Sitä lähdettiin hakemaan tekemällä heti käännöksen jälkeen puolenvaihto jalkojen välistä – herätetään koira mukavalla liikkeellä huomaamaan, että heti käännöksen jälkeen voi tapahtua jotain eikä ole aikaa retkeilyyn.

Eilen käytiin lenkin jälkeen koko porukalla tekemässä onnistunut keppi- ja lähtötreeni. Kepeillä oli kaksi ohjuria alussa ja lopussa ja etupalkka, lähdöissä keskiviikon tapaan takapalkka. 20180128-DSC_2722

Tänään Armas pääsi ensin viettämään Keksin kanssa laatuaikaa Kinkoriutalle ja sitten seuran vuorolle tokoilemaan. Voittajaluokan liikkeissä on vielä hurjasti työtä. Tehtiin ruutua pitkältä matkalta kosketusalustalla, oikea-vasenerottelua pystykosketuskepeillä, nouto metallikapulalla (hypyttä), vähän seuraamista ja satsi jääviä ja paikkis. Paikkiksessa ekalla kerralla emännän katoaminen piiloon oli kauheaa ja piti lähteä katsomaa, mihin se oikein meni. Pötköttäjä piti palauttaa riviin vielä toisenkin kerran, sitten sujui 2 min hienosti, samoin toinen lyhyempi paikkis alusta asti. 20180128-DSC_272320180128-DSC_274720180128-DSC_275320180128-DSC_275820180128-DSC_276120180128-DSC_279520180128-DSC_2797Olen viime aikoina pohtinut aksaamistamme. Tykkäämme siitä Armaksen kanssa molemmat mutta tuntuu, että osaaminen etenee kovin hitaasti. Vauhtia on, taitoa ei ja täti-ikäinen oppii hitaasti näillä harjoitusmäärillä. Kaipaisin valmennusryhmän ratojen lisäksi helppoja ratoja isommalla/väljemmällä kentällä ja onnistumisen elämyksiä. Muutama koko hallin kokoisella radalla tehty treeni on ollut tosi kiva ja niiden jälkeen on ollut luottavainen mieli etenemiseen. Kisoihin ei ole kiire, mutta olisi kiva saada yhteistyö samalle tasolle mitä rallyssa.

 

Menneitä ja tulevia

Näin raketoinnin loppumista odotellessa on aikaa muistella kulunutta vuotta ja suunnitella seuraavaa. Viime vuodenvaihteessa raportti jäi näköjään flunssien ja kennelköhän jälkeen Ylläkselle lumilomalle matkatessa kirjoittamatta.

Koiraharrastusvuosi sujui haastavan alun jälkeen hienommin kuin olisin ikinä osannut toivoa. Armaksesta on kasvanut mahtava harrastuskaveri jonka kanssa on kiva puuhata ja treenata ja koiraporukoista on löytynyt paljon uusia kavereita ja ystäviä. Aktiivinen koirailu on toki vienyt aikaa muilta harrastuksilta: kovin montaa pyörälenkkiä emme ehtineet ajamaan, ”penkki”urheilu on jäänyt ja kokkailuista kirjoittaminen vähentynyt.

Rally-toko: Maaliskuun kotikisoissa uskaltauduin Armaksen kanssa avaamaan kisauran. Kaksi ensimmäistä kisaa meni kahdelta kokemattomalta höseltäjältä kisatoiminnan harjoitteluun – ensimmäisessä ilmoitin uusinnasta niin hiljaa, ettei tuomari kuullut (hyl) ja toisessa pistemäärä jäi söhellysten jälkeen alle tulosrajan. Treeni treeniltä ja kisa kisalta ollaan opittu toimimaan parina ja molemmat tykkäämään kisaamisesta. Vuoden lopullinen saalis oli kaikki koulutustunnukset RTK1-RTK4 ja viimeisessä kisassa kaksi viikkoa sitten kolmas valionarvoon vaadittava yli 95p mestariluokasta. Ihan hurjaa!

Toko: Toukokuussa vaihdoimme nuorten koirien tokoryhmästä rallyryhmään ja tokon treenaaminen jäi lähes kokonaan. Loppuvuodesta tokoinnostus heräsi Muuramessa itsenäisyyspäivänä järjestettyjen ulkokokeiden ja tapaninpäivän kotihallin kokeen myötä. Intensiivitreenisetti onnistui hienosti ja saatiin ALO1 ja AVO1.

Agility: Jatkettiin viikottaisessa valmennusryhmässä mutta omatoimitreenit ovat jäänet aika vähiin. Kisavalmiuteen on matkaa vielä ties kuinka paljon (kontaktit ja kepit kesken) mutta kyllä me olemme yhteistyötä oppineet ja pitäneet hauskaa. Nopean koiran kanssa olen moneen kertaan ehtinyt toivoa, että olisin aloittanut lajin jo pari vuosikymmentä sitten.

Muut lajit: Huvikseen harrasteltiin jokusen kerran jälkeä ja viestiä sekä vetämistä juosten ja suksilla. Hauskoja juttuja kaikki.

Terveys: Selkä- ja lihasjumeja ja kyynelkanavan tukkiutumista lukuunottamatta Armas on ollut terveenä. Jumeja on hoidettu osteopaattisella hoidolla ja hieronnalla, kiitos niistä Marjolle ja Aijalle. Osasyy jumeihin aussie-elämäntavan lisäksi saattaa olla 1-vuotiaana tullut lavan seudun loukkaantuminen, josta ilmeisesti jäi syviin lihaksiin arpikudosta.

Tavoitteita tulevalle vuodelle:

Rally-toko: Syyskuun alun SM-kisoihin ja finaaliin olisi toive päästä. Niitä varten treeniä vaativat suosikkiliikkeitä (hyppy, putki, merkki) ennen tehtävät liikkeet ja haastavat yhdistelmät. Turhia vinouksiakin olisi hyvä saada pois. Tavoitteena kisaamista iloisesti häntä heiluen.

Toko: VOI1. Paljon työtä vaativat noudot (tunnari, ohjattu ja hyppynouto) ja liikkeiden välit.

Agility: Ohjaaja kaipaisi lisää teknistä taitoa. Kontaktit ja kepit kuntoon.

Terveys: Kovasti toivotaan tervettä vuotta. Jumeja yritetään pitää kurissa ennakoivallakin huollolla.

Muuta: Näyttelyssä pitäisi yrittää käydä H hakemassa jotta saataisiin RTVA viralliseksi. Metsä- ja vetolajeja harrastetaan hupimielessä.

Muuten koirailun suhteen toiveissa olisi menneen vuoden tapaan paljon mukavia lenkkejä ja treenejä sekä kavereiden kanssa että omalla porukalla.

 

Kenen nakki?

Lunta, vettä, loskaa ja kuraa. Niitä kaikkia on taas kuluneella viikolla ollut tarjolla. Viime viikko hurahti edellisten tapaan töiden ja koiramaisten touhujen merkeissä. Tiistaina aksatreeneissä tehtiin ensimmäisen kerran keppejä ”julkisesti”, kahdella ohjurilla lopussa ja alussa, ensin pariin kertaan pelkät kepit ja sitten muutama kerta pituus, kepit ja palkinnoksi putkeen. Ihan mukavasti sujui.

Keskiviikkona oltiin Ellin, Aijan ja Saijan kanssa reippaina kahdeksalta hallilla. Unen karkottamiseksi silmistä teimme rallyradan aksakentälle viikkoradan keskelle. Piru-nakki-houkutuksen lisäksi houkutuksena oli putki valkovuokkokäännöksen takana ja ties kuinka monta muuta houkuttelevaa aksaestettä. Hyvä ja mukava treeni oli. IMG_2702.JPGIMG_2701.jpgIMG_2705.JPGTorstain rallyvalmennuksessa oli viime viikon tapaan ratatreeni. Armaksella oli korkea vire ja iso into tehdä hommia. Ilopomppu irtosi useamman tehtävän jälkeen.IMG_2707.JPGLauantaina oli rallyn kotikisat. Kaikista yli 130 mahdollisesta tehtävästä sinne piti tietenkin päätyä se, joka on tällä hetkellä hukassa eli vasemmalla peruutus. Kisanakeilla ei tarvinnut tällä kertaa nostaa virettä vaan laskea sekä kierroksia että äänitasoa. Alun spiraalissa Armaksella oli joka kierroksen alussa kova hinku keskellä kenttää odottavalle hypylle ja sitä piti vähän kalastella mukaan. Peruutuksen alussa Armas melkein istui. Ajattelin siinä pikaisesti, että -10p siitä kuitenkin tulee vaikka perä ei ihan maassa käynytkään mutta en viitsinyt peruusongelman takia uusia. Käytösruudun aikana mietin, että pisteitä pitäisi tulla vähän yli tai alle 90, riippuen siitä, istuiko Armas tuomarin mielestä peruutuksessa vai ei. Eipä tullut, 12. kyltin tulppaanikäännöksestä koira oikealla saatiin -10p eriaikaisesta kääntymisestä. Moneen kertaan olen videolta tuijottanut tuota käännöstä… Ihan hyvä rata, huonot pisteet 75p. Valiojahti jatkuu.

Oman radan jälkeen oli puolivirallisena kuvaajana loppupäivän. Vaikka olikin rankka päivä niin oli kiva seurata kaikki luokat.

Eilen käytiin Aijan porukan kanssa Kinkoriutalla. Armaksen ja Lempi leikkitavat sopivat kivasti yhteen. Juoksu, jahtaaminen ja vaaniminen ovat parhaita juttuja. 20171126-DSC_149620171126-DSC_149720171126-DSC_150020171126-DSC_1506

Keppejä&porkkanaa

Armaksen päiväkirjasta: ”En ymmärrä. Talvi tuli ja meni. Nyt on taas vaan kuraista ja pimeää.

Tällä viikolla olen päässyt monta kertaa hallille. Tiistaina juoksentelin koko kentän kokoisella agilityradalla ja torstaina rallyssa hiottiin pujottelua ja peruuttamista. Perjantaina kävin emännän kanssa päivätreenaamassa vähän rallya ja aksakeppejä ohjureilla. Treenin jälkeen ulkoiltiin Kinkoriutalla.IMG_2647.JPGIMG_2648IMG_2649IMG_2651IMG_2654IMG_2656Eilisillalle ihmiset olivat vuokranneet kotihallin pikkukentän kolmeksi tunniksi. Siellä oli iso joukko hyviä ystäviäni: Aija, Aino ja Saija sekä Rini, Neve, Lempi, Keksi, Karkki, Seela, Ruuti, Edi ja Vilppu. Tein rallyrataa ja aksakeppejä. Rallyssa osasin olla karkaamatta putkeen. Treenipalkkana ollut iltaruoka (raakaa lihaa) oli niin houkuttelevaa, etten peruuttaessa oli ihan pakko haukkua. Pakittaminen on näet kivaa. Houkutuksessa oli oranssi lussupallo mutta maltoi odottaa sen nappaamista niin kauan, että oltiin tehty koko rata. 20171104-DSC_0987.jpg20171104-DSC_0954.jpgAino auttoi meitä aksan keppitreeneissä. Nyt tajusin, että keppejä pitäisi pujotella nopeasti. Keppitreenipalkka oli ihan huippua – sopivasti voisia kypsennettyjä porkkanoita!”

Putkirallia ja rally-tokoa

Eilen vietimme mukavan perjaitai-illan näkövammaisen ystävämme ja hänen kahden koiransa para-agilityn MM-kisamatkan tukemiseksi järjestetyssä tapahtumassa. Olimme illan puolivirallisia kuvaajia ja osallistuin Armaksen kanssa VOI/MES-tason rallykisaan ja agilityn putkiralliin. Rallykisassa oli hurjasti häiriötä toisesta kisakentästä, tutuista ja vieraista koirista ja agilityhallista kuuluvista äänistä. Muutama ööööö-hetki radalle mahtui mutta iso osa tehtävistä sujui kivasti ja tulimme toisiksi.

Putkirallissa meillä oli hurjan hauskaa. Musta putkihullu raketti juoksi yhden putken sekä väärästä että oikeasta suunnasta, joten hupikisan tulokseksi tuli HYL ja hyvä aika. 20170818-DSC_412120170818-DSC_412420170818-DSC_412520170818-DSC_412720170818-DSC_412820170818-DSC_412920170818-DSC_413020170818-DSC_413220170818-DSC_413320170818-DSC_413420170818-DSC_413620170818-DSC_4139

Treeni-iloa

Armaksen päiväkirjasta: ”Kävimme emännän kanssa hallilla treenaamassa aksaa ja rally-tokoa. Aksassa kertasimme vauhdikasta viikkorataa, jossa emäntäkin joutui juoksemaan ihan tosissaan. Harjoittelimme keppejäkin. En ihan vielä osaa niitä ilman pientä käsiapua mutta tiedän, että jos onnistun, niin saan herkkuja tai leikitään kovasti. Ennen ja jälkeen aksailun emäntä rakensi pikkukentälle rally-tokon kisaradan, jota sitten yritimme suorittaa hyväksytysti. Muuten meni ihan hyvin, mutta lähtökyltillä pitäisi kuulemma istua heti eikä jäädä seisoen ihmettelemään ääniä ja hajuja.”img_2072img_2074img_2075