Pikkuleipiä ja pohdintaa

Vuoden jälkimmäiseen puoliskoon on mahtunut huolta ja murhetta. Monet suunnitelmat ovat muuttuneet mutta arjen pyörityksessä viikot ovat kuitenkin kuluneet nopeasti ja vuosi lähestyy loppuaan.

Armaksen kanssa käytiin kaksi viikkoa sitten kotihallilla rally-tokokisoissa. Hyvän mielen rata molemmilta, itse sössin -10p verran ottamalla sivuaskeleen oikealle hieman etuviistoon. Seuraavan kerran kisataan sitten joskus ensi vuoden puolella uusilla säännöillä. Uudet tehtävät ovat mukavia. Poistuvasta käytösruudusta jään kaipaamaan Armaksen kolmen minuutin silmiin tuijotusta, mutta en kentällä oman suorituksen aikana olevaa toista koiraa. Osa isoista uroksista pelottaa Armasta ja vaikuttaa sitä kautta suoritukseen.

Viime viikon agilitytreeneissä Armas kolkkasi itseään okseriin ja kaatoi molemmat oikean puolen siivekkeet. Kolhussa kontaktia ottanut oikea takajalka näytti parin päivän päästä sen verran kipeältä, että levon lisäksi annoimme otukselle neljänä päivänä kipulääkettä. Kotihoito toimi onneksi hienosti ja Armas on taas oma iloinen ja vauhdikas itsensä.

Vaikka tykkäämme Armaksen kanssa molemmat agilitysta kovasti, niin ajattelin jättää ryhmäpaikan hakemisen seuraavalle neljän kuukauden kylmälle jaksolle väliin. Keskitytään muihin lajeihin ja katsotaan, pysyykö Armaksen takapää paremmin ojennuksessa ilman aksaa.

Viime lauantaina olin kotihallilla seuraamassa tokokokeiden VOI- ja EVL-luokat tammikuun liikkurikoulutusta varten. Oli varsin mukavaa ja opettavaista nähdä, millaisilla suorituksilla saa mitäkin pisteitä ja ihastella pm-kisojen hienoja suorituksia.


Keittiön puolella ollaan kahtena viime viikonloppuna testattu uusia reseptejä Jan Hedhin kirjasta 277 Sorters kakor. Jatkoon pääsivät molemmat kokeilut.

Ranskalaisista pipareista tuli mausteisia, rapeita ja ihan tuoksuisia. Ohjeessa oli 50 g hillottua appelsiininkuorta, jonka korvasimme tuoreella. 20181202-DSC_6786

Franska pepparkakor (noin 60 kpl)

  • 225 g voita
  • 75 g tomusokeria
  • 75 g fariinisokeria/tummaa ruokosokeria
  • 1 tl kanelia
  • 1/2 tl inkivääriä
  • 1/2 tl neilikkaa
  • 250 g vehnäjauhoja
  • vajaa 1/8 tl ruokasoodaa (1 g)
  • 100 g kokonaisia kuorimattomia manteleita
  • 1 appelsiinin kuori raasteena

Laita kulhoon huonenlämpöinen voi, siivilöity tomusokeri, fariinisokeri ja mausteet. Sekoita sooda jauhoihin ja lisää seos kulhoon. Nypi tasaiseksi taikinaksi. Lisää mantelit ja appelsiininkuoriraaste.

Jaa taikina kahteen osaan ja tee niistä kantikkaat tangot (3 cm leveät, 6 cm korkeat). Laita tangot noin 2 tunniksi pakkaseen (parvekkeelle). Leikkaa tangot terävällä veitsellä viipaleiksi ja laita viipaleet pellille leivinpaperin päälle. Paista 190 asteessa kiertoilmalla noin 12 min.

Vaniljatimanteissa korvasimme tomusokerin maukkaammalla ruokosokerilla. Tekotapa, jossa kylmennetty taikinarulla voidellaan keltuaisella, kieritellään sokerissa ja leikataan viipaleiksi, oli hauska ja siitä tuli pikkuleipiin kiva reunus.

Vaniljdiamanter (noin 40 kpl)

  • 200 g voita huoneenlämpöisenä
  • 70 g vaaleaa ruokosokeria
  • 1/4 tl jauhettua vaniljatankoa
  • 1 keltuainen
  • 225 g vehnäjauhoja
  • 1 keltuainen ja vaaleaa ruokosokeria pinnoitukseen

Laita kaikki ainekset kulhoon ja nypi käsin tasaiseksi taikinaksi. Muotoile taikinasta kaksi noin 25 cm tankoa. Kääri tangot kelmuun ja laita ne pakastimeen 30 minuutiksi (tai parvekkeelle +2 asteeseen 2 tunniksi).

Levitä keltuaista sudilla tankojen päälle ja kieritä tangot sokerissa. Laita tangot vielä 10 min pakastimeen (parvekkeelle). Leikkaa tangot terävällä veitsellä reilun paksuisiksi viipaleiksi. Laita viipaleet pellille leivinpaperin päälle ja paina niihin peukalolla painauma.

Paista 170 asteessa kiertoilmalla noin 15 min. 20181209-DSC_692020181209-DSC_6925

Kaveritreenit

Armaksen päiväkirjasta: ”Käytiin piiiiitkästä aikaa hallilla treenaamassa kaveriporukalla. Tein kaikki voi-luokan noudot, seuraamista, luoksarin stoppareita,  kaukojen ykkösiä ja paikkiksen. Muuten kuulemma meni hyvin mutta luoksarissa pitäisi lähteä ensimmäisellä kutsulla.

20181208-DSC_679620181208-DSC_679720181208-DSC_6912Tapasin myös pieni amerikanpaimenkoira Unskin. Mukava pentu, ei hyppinyt nenulle. Emännän mielestä muistutti minua pentua. Ihan se ei vielä pysynyt poseerauskuvissa nätisti paikoillaan vaikka yritin näyttää mallia.”20181208-DSC_689020181208-DSC_689220181208-DSC_689320181208-DSC_689720181208-DSC_6899

Keksuja x 2

Viime ja tänä viikonloppuna testasimme uusia keksireseptejä. Molemmista tuli varsin hyviä ja hieman erilaisia kuin reseptiarkiston entiset suosikit, joita niitäkin on aika monta.

Ohjeet löytyivät Cuisine et Vins de Francen nettisivulta ja ruotsalaisesta luottokirjasta Vår bakbok. 

Cookies natures (noin 50 kpl)

  • 1 muna
  • 150 g voita
  • 30 g tummaa ruokosokeria
  • 120 g vaaleaa ruokosokeria
  • 180 g vehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta

Kuutioi voi ja anna sen lämmetä huoneenlämpöiseksi. Sekoita joukkoon (käsin) muna ja sokeri. Lisää jauhot ja leivinjauhe ja sekoita taikina käsin tasaiseksi.

Pyörittele taikinasta pienehköjä palloja ja litistä ne haarukalla.

Paista 170 asteessa kiertoilmalla noin 12 min.

Bondkakor

  • 50 g manteleita
  • 5 1/2 dl vehnäjauhoja
  • 2 dl vaaleaa ruokosokeria
  • 1 tl ruokasoodaa
  • 200 g voita
  • noin 3 rkl siirappia

Rouhi mantelit (veitsellä). Laita sokeri, voi, jauhot, sooda ja mantelirouhe kulhoon ja nypi tasaiseksi. Lisää siirappi ja nypi, kunnes saat tehtyä taikinasta pallon. Rullaa pallo pötköksi, jonka halkaisija on 4-5 cm. Kääri pötkö kelmuun ja laita se jääkaappiin noin tunniksi. Leikkaa tangosta noin 5 mm siivuja ja laita ne pellille leivinpaperin päälle.

Paista 180 asteessa kiertoilmalla noin 10 min. 20181111-DSC_6385

Armas pääsi torstaina yli kahden kuukauden tauon jälkeen aksatreenihin ja on ollut siitä lähtien lähes tauotta riemuilmeinen hymypoika. Kartturi oli hieman hitaalla. Perjantaina tokoiltiin neljä liikettä + paikkis kisamaisesti (ohjattu nouto, seuraaminen, hyppynouto ja tunnari) kivalla vireellä onnistuneesti.

IMG_4319IMG_432020181111-DSC_638920181111-DSC_639520181111-DSC_639020181111-DSC_639220181111-DSC_6393

Marraskuun harmautta ja omppucrumblekakkua

Viime viikon lumet tulivat ja menivät ja talviaikaan siirtyminen pimensi iltoja entisestään. Se on marraskuu se. Rankan viikon jälkeen aloitettiin viikonloppu hyvillä treeneillä perjantai-illan tokovalmennuksessa. Voittajan liikkeissä ollaan kesän ja syksyn aikana edetty ihan kivasti mutta joulukuun alun koe kotihallissa on vähän liian lähellä. Jospa sitten seuraavan, tammikuun puoliväliin, yritettäisiin saada paketti kuntoon. Epävarmimmat liikkeet tällä hetkellä ovat luoksetulon stoppi (ennakointi) ja kaukot. Kumma juttu, tokoseuruu sujuu selvästi paremmin nyt kun sitä on treenattu. Piiiiiiiitkät hiljaiset pätkät olivat Armakselle vaikeita koska rally-tokossa toistan ”seuraa”-käskyn käännöksissä ja katson koiraa usein.

Hallilla omatoimitreeniaikoja ei illalla ole mutta onneksi ollaan päästy tekemään lounastreeni suunnilleen kerran viikossa.

 

Tänään vietettiin rauhallista sunnuntaita juoksulenkin ja kokkailun merkeissä. Cuisine et Vins de Francen nettisivulta löytyi houkutteleva omppukakun ohje. Se päätynee vakioleivonnaisten joukkoon. 20181104-DSC_6373

Tarte aux pommes façon crumble

  • pohjaksi pâte brisée
  • 5 isohkoa omenaa (Royal Gala)
  • 75 g vehnäjauhoja
  • 75 g voita
  • 75 g vaaleaa ruokosokeria

Tee pohjataikina, muotoile se palloksi, kääri kelmuun ja anna asettua jääkaapissa noin puoli tuntia.

Kuori ja paloittele omenat. Kauli taikina jauhotetulla pöydällä ja nosta se kaulimen avulla voideltuun (irtopohjaiseen) piirakkavuokaan. Laita omenapalat pohjan päälle. Paista 190 asteessa noin 25 min.

Nypi muruseoksen ainekset sormin. Ripottele murutaikina esipaistettujen omppujen päälle. Paista 190 asteessa noin 25 min kunnes murut saavat vähän väriä (kullankeltaiseksi, sanoo ranskalainen). 20181104-DSC_6375

Takapää ojennukseen

Ensilumi näyttää tulevan lähes joka vuosi parin päivän tarkkuudella samaan aikaan. Tänä vuonna pääsin kärsimään ensimmäisen räntämoskapäivän liikenteeseen ajamalla yksin torstaina Hämeeseen. Onneksi surkein keli loppui Jämsän nurkilla.20181028-DSC_6370Armaksen elokuun loppupuolella alkaneisiin jumiongelmiin saatiin jo hyvin apua paikallisten koiranhuoltajien Aijan ja Marjon avulla ja pitämällä taukoa rajuimmista harrastuksista. Torstaina käytin otuksen Tervakoskella eläinosteopaatti Maaria Kaiperlalla, jonka hoidettavana Armas oli viimeksi kaksi vuotta sitten lavan seudun vamman takia. Kaikenlaista korjattavaa sieltä löytyi: oikea ilium, reisiluu ja polvi väärässä asennossa, kompensaation takia jumeja selässä ja niska kunnolla jumissa, oikean takajalan lihastonus oli selvästi erilainen kuin vasemman ja on käyttänyt etupäätään kompensoimaan takapään ongelmia. Armas oli hoidossa tosi hienosti.

Ilmeisesti ongelmat ovat kertyneet loppukesän monen pienen kolhun (kesäloman rantakivikkoliukastuminen, loikka puomilta alas, ampiaisen nielaisu, kaverilenkkien törmäykset ja kuperkeikat) summana. Nyt hoidon jälkeen sekä liike että istumis- ja makuuasento näyttävät hyviltä. Ohjeeksi tuli olla vielä kolmisen viikkoa lomalla aksan ratatreeneistä ja kaverilenkeistä jotta keho saa palautua.

Perjantai oltiin vanhemmillani ja eilen ajeltiin kotiin. Matkalla pysähdyttiin jo Ahvenistolla jotta saatiin päivän lenkki tehtyä jäättömissä olosuhteissa. Tosin märät juuret ja luisteva lehtikerros oli monin paikoin liukkaampi kuin tänään Kiikkuharjussa.

20181027-DSC_634020181027-DSC_634220181027-DSC_634520181028-DSC_634820181028-DSC_635120181028-DSC_636020181028-DSC_6368

Paluu aksakentälle ja kurpitsapiirakkaa

Armaksen päiväkirjasta: ”Riemun ja ilon päivä oli tänään. Emäntä ei ollutkaan unohtanut reittiä agilityhallille. Puolentoista kuukauden jumienparantelimistauon jälkeen tehtiin kevyt treeni ilman keppejä ja A:ta. Kivaa oli meillä kummallakin. Treenin jälkeen nautittiin vielä nätistä ja kirpeästä syyspäivästä ja kerättiin illalle vähän suppiksia. IMG_4245IMG_4244IMG_4241IMG_4250IMG_4249Menneen viikon aikana ollaan tokoiltu, tehty hajuhommia metsässä ja kotona ja eilen käytiin testaamassa rally-tokon uusia kylttejä omassa ratatreenissä.

Emäntä löysi ranskisten ruokalehden naamakirjasta kurpitsapiirakan ohjeen, jota se taas hieman viritteli. Aitoa ameriikkalaista se ei ole koskaan maistanut, isäntä on kuulemma kerran aikaisemminkin saanut hyvää versiota. Minäkin tästä tykkäsin.20181024-DSC_6337

On muuten kiva, että kaupoissa on tänä vuonna ollut kotimaisia kurpitsia. Ollaan niillä herkuteltu koko porukka.”20181024-DSC_6329

Tarte à la citrouille et aux épices

  • pohjaksi pâte brisée
  • 1 Potimarron/Orange Hokkaido/Oranger Knirps/Roter Knirps/Red Kuri -kurpitsa (960 g)
  • 2 dl kuohukermaa
  • 150 g ruokosokeria (120 g vaaleampaa ja 30 g tummaa)
  • 3 munaa
  • 2 tl Spekulatius-maustesekoitusta (kanelia, kardemummaa, neilikkaa, muskottia, pippuria ja anista)
  • 1/2 tl jauhettua inkivääriä
  • 1 rkl appelsiininkukkavettä

Halkaise kurpitsa ja poista siemenet. Kuori ja paloittele kurpitsalohkot. Höyrytä palaset kypsäksi. Soseuta kypsät palaset esimerkiksi sauvasekottimella. Sekoita mausteet kurpitsasoseen joukkoon.

Kauli jääkaapissa puolisen tuntia seissyt taikina jauhotetulla pöydällä. Nosta taikina kaulimen avulla voideltuun irtopohjaiseen piirakkavuokaan. Esipaista pohjaa 190 asteessa 10 min leivinpaperin ja painojen (esim. riisin) kanssa. Poista paperi ja painot ja paista vielä niin kauan, että pinnasta katoaa kiilto (noin 5 min).

Vatkaa munat ja sokeri kierrevispilällä kevyeksi vaahdoksi. Lisää appelsiininkukkavesi ja kerma. Lisää kurpitsasose.

Kaada täyte esipaistetun pohjan päälle. Paista 190 asteessa noin 40 min. Annan jäähtyä. Nosta jäähtynyt piirakka irtopohjavuoasta tarjoilulautaselle. 20181024-DSC_633320181024-DSC_6331

 

Pyhä-Häkin takametsässä

Armaksen päiväkirjasta: ”Viikon verran olen jo saanut lenkkeillä normaalisti ja nauttia juoksemisesta ja tokotreeneistä. Kovasti odotan aksakentälle paluuta ja kaverilenkkejä. Vähän aikaa kuulemma pitää vielä jaksaa odottaa etten mene heti uudestaan pahaan jumiin.

Tänään oli hurjan lämmin syyspäivä. Emäntä oli Pyhä-Häkin takametsän retkellä lyhythihaisessa ja minä kävin pari kertaa uimassa. Hienon jäljenkin tein ja reikäpallon ja nakkia palkaksi sain. Illalla Aija kävi kävi vielä hieromassa minut. Mahtava päivä.”20181014-DSC_627520181014-DSC_627820181014-DSC_628620181014-DSC_629220181014-DSC_629420181014-DSC_629520181014-DSC_629620181014-DSC_631120181014-DSC_631520181014-DSC_632220181014-DSC_6327

Toko-A

Armaksen päiväkirjasta: ”Jospa vihdoin olisin pääsemässä jumeista eroon. Kunnon treenien ja pitkien lenkkien puuttuminen alkoi jo kovasti kyllästyttää. Perjantaina tein tokovalmennuksessa paikkista, tunnaria ja ohjattua noutoa ja olin oikein pätevä. Tänään tokoilin Hietasyrjässä. Ohjelmassa oli vähän seuraamista, ruutu, ohjattu nouto, L ja vähän stopparia. Emäntä taitaa olla sitä mieltä, että pitäisikin ensin pysähtyä ruutuun seisomaan ja vasta sitten mennä maahan. Sopi se minulle sellainenkin. Treenin jälkeen käytiin lenkillä. Suossa ei ollut kuin muutama karpalo mutta oli siellä kiva juosta.”20181007-DSC_622020181007-DSC_622220181007-DSC_622720181007-DSC_622820181007-DSC_623120181007-DSC_623520181007-DSC_623620181007-DSC_624520181007-DSC_625520181007-DSC_625720181007-DSC_625820181007-DSC_6259IMG_4130IMG_4133IMG_4134