Raparperipäivä

Puuhakkaan lauantain aluksi käväisimme torilla, josta löysimme Sveitsissä ikävöimämme liha-auton lisäksi Koppelin tilan raparpereja, kaurahiutaleita ja (viime kesän) pottuja ja porkkanoita. Rappukäytäväkukkasten ja matkamuistoyrttien istutuksen jälkeen odottelimme sadekuuron poistumista kaupungin yltä ja teimme raparpereista Zürichissä kehittelemäämme yksinkertaista pehmeää piirakkaa ja vaniljaista kompottia. Piirakan maistelua piti odottaa reilun 50 minuutin juoksulenkin ja myöhäisen päivällisen jälkeiseen aikaan, melkein sunnuntain puolelle. 

Reissun jälkikäsittely alkaa olla tehty, joten maanantaina voimme lähteä lähes reippain mielin seuraaviin työreissuihin. Tällä kertaa vain pariksi päiväksi ja eri paikkoihin.

Gipfelstürmer – parasta Sveitsissä maistamaamme kahvia. Paras on tässä tapauksessa todella hyvää, aivan tasaväkistä ruotsalaisten suosikkipaahtimoidemme kahvien kanssa. Pienen paahtimon kahvila oli toisella puolella kaupunkia kuin meidän väliaikaiskotimme, mutta kävimme siellä noin kerran viikossa espresolla ja kahviostoksilla. Kotiin toimme kahvin lisäksi pari kuppia.

Bensaa&Kaffea

Lauantaikävelyn päätavoite oli löytää Chemex-kahvivälineeseen suodatinpusseja. Kolmen ensimmäisen viikon kokemuksen ja nettietsinnän perusteella kaupungin kahvitarjonta on kolmen vuoden aikana parantunut ja monipuolistunut. Etsivä voi nykyisin löytää sekä moderneja espressoja että kotonakin trendistymässä olevia erilaisin menetelmin valmistettavia suodatinkahveja. Kävimme Kreis 3:n ja Kreis 4:n rajamailla sijaitsevassa Benzin&Koffein kahvilassa, jossa saimme toistaiseksi reissun parhaat kahvit Kenya Karugiro AA:sta. Kahvilan kahvit tulevat omasta Gipfelstürmer Kaffee -paahtimosta Zürichin korkeamman kotimäen, Uetlibergin, takaa. 

Kävelimme myöhäiseen lounaaseen asti vähemmän kiiltävillä alueilla, totesimme nopeasti, että maan suurin ympärivuotinen kirppari Flohmarkt Kanzlei on hämmentävä paikka ja kävimme katsomassa, miltä vanhan kasvitieteellisen puutarhan Alter Botanischer Gartenin alkukevät näyttää.

kirpparin koiraparkki

Öö, ei mihinkään johtavat rappuset?!

Ensimmäiset kevätkukat ovat auenneet, puissa ei vielä näy vihreää, osa lenkkeilijöistä juoksee jo shortseissa mutta keskiverto züriläinen kulkee vielä kevytuntuvatakissaan.

Mysli vai hiiri?

Sympaattisia kahviautoja näyttää liikkuvan täällä enemmänkin. ETH:n Polyterassilla on joka viikko kolme eri liikkuvaa kahvilaa ja lisäksi erilaisia mobiiliravintoloita. Torstaisin ja perjantaisin on tarjolla hienolla käsikäyttöisellä la Pavonin espressokoneella tehtyä milanolaista Caffè Ottolinan espressoa Bar Caffeteria Otterin punaisesta autosta. Paksua ja suklaista, aivan kuten etelänaapurissa.

Sääennuste lupaa tuleville päiville keväisiä kelejä ja viileitä öitä. Tänäänkin ilta viileni auringonlaskun aikaan ja juoksulenkillä tuli ikävä unohtunutta päähinettä. Juoksimme puoli tuntia ylämäkeä Elefantenbachin rotkopolkua Witikoniin ja valon vähetessä 25 min alamäkeä takaisin.

Tykkään täällä kovasti siitä, että isohkon kaupungin keskustasta pääsee helposti metsään juoksemaan ja pyöräilemään ja että siirtymän voi halutessaan tehdä ratikalla. Meillä matkaa on reilu kilometri, joka toimii sopivana lämmittelynä ennen ylämäkeä – tasamaata metsässä ei yleensä ole tarjolla, tänäänkin kääntöpaikka oli noin 200m väliaikaiskotia korkeammalla.Päivän sveitsiläisyys: Tässä on töissä yhtenä aamuna nautitut aamupalan lisäosat, oikealla Zopf Igeli ja vasemmalla Zucker Müsli. Mitä, eihän kuvassa mysliä ole!?

Täkäläiskielessä saksan u muuttuu usein ue:ksi (esimerkiksi gut-guet), i ie:ksi ja ü üe:ksi. Jogurtin kanssa syötävä Müsli on siis sveitsinsaksaksi Müesli, Mü(ü)sli sen sijaan on täällä pieni hiiri.  Diminutiivin pääte on -li  – sekä kuvan siili että hiiri olivat siis pikkuotuksia.

 

Espressoa Polyterassilla

Moderni espresso on saapunut Zürichiin. Jippii! Luin uuden paikallisen pikkupaahtimon, Campesino Coffee Roastersin kahviautosta Coffee-Guide Zürich blogista. Arvion perusteella osasimme odottaa hyvää espressoa, jossa pavuista on haettu niiden monipuolisia aromeja esiin. Liikkuvan kahvilan sijainti maanantaisin on ETH:n Polyterasse, jossa nautimme untuvatakkisen baristan La Marzoccon koneella tekemät lounaskahvit viileässä tuulessa sadekuurojen välissä.

Huomaa knockbox!

Sumua, täälläkö?

Pieni iltakävely oli sateeton, joten mukaan olisi voinut ottaa kameran ja jalustankin. Rakennukset joki pysynevät paikallaan, joten joku toinen ilta sitten.

Pienet ruotsalaiset

Uusi perheenjäsenemme Alex on kotiutunut hienosti ja tehnyt meille ensimmäisestä kupillisesta asti mahtavaa espressoa.  Vanhalla kahvikoneellamme Tealla sai hyvää kahvia, tuhansia kupillisia vuosien aikana, mutta Alexin tekniset ominaisuudet, erityisesti vakaana pysyvä lämpötila (?) näyttävät nostavan kotikahvin tasoa kivasti. Vaahdotusominaisuuksista emme osaa vielä sanoa mitään sillä itselle maitokahvi maistuu vain kylmien kelien ja aktiivisen hiihtokauden aikana eikä kukaan cappuccinoa juova ystävämme ole käynyt Aleksiin tutustumassa.

Ruotsiin on perustettu taas kaksi pienen pientä hurjan hyvää paahtimoa, Slöinge Kafferosteri Göteborgin eteläpuolelle (sympaattiselta näyttävän Slöinge Pensionatin yhteyteen) ja Trollklint Kafferosteri Gesundabergetille, punaisten puutalojen maille, Moran lähelle. Molemmat tulokkaat ovat nousseet suosikkipaahtimoidemme listalle.

Myllyssä (ja kuvassa) on Slöingen Espresso No 2.1, josta 80% on Brasiliasta Fazenda Sertãozinhon tilalta  ja 20% Burundista Mashasta. Brasilialaiskomponentista tulee kahviin makeutta, pähkinäisyyttä ja suklaisuutta, burundilaisosasta pientä hapokkuutta ja mielenkiintoisuutta.

Trollklintenin etiopialaista Arichaa, jossain mielessä parasta kahvia, olemme juoneet aamuisin Chemexillä valmistettuna. Lainaan paahtajan kuvausta tälle herkulliselle hedelmäjuomalle, josta varmaankin tulisi edeltäjiensä tavoin mansikkakermakakun makuinen maitokahvi: ”Kring staden Aricha i Yirgacheffe-regionen, Etiopien, odlas detta legendariska kaffe som är som en efterrätt i sig självt! Bönorna bjuder på härliga söta toner som påminner om jordgubbe, persika och jasmin, som en fruktsallad i koppen. Kaffet odlas av en mängd småbönder och familjer omkring 2000 möh.”

Hei, hei, Pariisi

Tihkusadepäivä ja tämän reissun viimeinen Pariisi-päivä. Edellisistä lauantaista poiketen kävelyretkellämme näkyi monumentti ja toinenkin sillä halusimme käydä Musée de l’Orangeriessa katsomassa Claude Monet’n lumpeita. Impressionistimestarin viimeisinä vuosinaan, ensimmäisen maailmansodan päättymisen kunniaksi Orangerien luonnonvalolla valaistuun tilaan vartavasten tehdyt maalaukset ovat kyllä todella hienot. Virtuaalivisiitti lummesaleihin onnistuu Orangerien sivuilla.

Jardin du Luxembourg

Kun kerran olimme joutuneet kiiltävälle ja kansoitetulle alueelle, niin katsastimme museoinnin jälkeen Palais Royalin nurkilla sijaitsevan kahvila Télescopen. Sekä teknisesti että maullisesti hyvää modernia espressoa, pieni mukava paikka, jossa leivottiin paikan päällä (kakun tuoksu oli hyvä, emme maistaneet kun olimme lähdössä lounaalle) ja innostunut omistaja. Suosittelemme, jos espressopuute vaivaa Pariisin keskustassa.

Kahvilta junailimme lounaalle Montparnasselle 14. kaupunginosaan, kulttiravintola Le Dômen tytärravintolaan, kalapaikka Bistrot du Dôme’iin. Nam.

Ennen maalle junailua kävelimme vielä vanhoilla kotikulmilla 13. kaupunginosassa ja sanoimme hei hei Pariisille.

Nyky E

Parin viime vuoden aikana mukavasti kehittyiden kotimaisten ja pidempään huikeita kahveja paahtaneiden ruotsalaisten pikkupaahtimoiden ansiosta kaffeharrastajalla on nykyisin hyvä ”lähi”kahvivalikoima. Tilaamme edelleen osan kahveista Ruotsista, osan ostamme paikallisesta Coffeasta. 

Göteborgilaisen 11-vuotiaan, pikkupaahtimoiden veteraaneihin kuuluvan da Matteon pavut ovat hieman harvinaisempia jauhettavia Luigi-myllyllemme mutta hyviä ne ovat aina olleet. Tänään nautimme ensimmäiset kahvit 2007 Modern espressosta, jota paahtimo kuvailee sanoin

Så här smakar en modern espresso. Den är frisk med lite lättare kropp och fin harmoni mellan sött, syrligt och beskt. Som alla våra blandningar så ändras innehållet i takt med vad säsongen har att erbjuda, men balansen mellan de olika smakerna är alltid lika harmonisk. Elegant och frisk, som en modern espresso skall vara.

Jep, sopivasti hedelmäisyyttä, makeutta, suklaisuutta ja kevyttä hapokkuutta varustettuna pienellä ripauksella karvautta.

1000 tarinaa

En ole suuri juhlapäivien ja kekkereiden ystävä mutta täytynee silti mainita, että tämä on luimupupulan 1000. postaus. Se on aika monta…

Kahvi kuuluu juhliin: tänään meillä on myllyssä tukholmalaisen Drop Coffeen etiopialaista Workye Shalloa Yirgacheffestä. Muutama vuosi sitten pienet paahtimot olivat huolissaan Etiopian kahvinkäsittelysääntöjen muuttumisesta sellaiseksi, että tietyn alueen eri tuottajien kahvit kerätään yhteen ja sekoitetaan keskenään. Vuonna 2011 perustetun One farmer, one roaster-projektin avulla pienviljelijät saavat kahvistaan paremman hinnan, paahtimot voivat ostaa ja paahtaa Single Estate -kahveja ja me kahvinjuojat saamme nauttia herkullisista juomista. 

Cupping notes: Coffee flower, red berries and tea aromas. Has a lot of red berry flavors and classic Yirgacheffe attributes like bergamot, hibiscus and lemon. High flavor intensity, complex and juicy.