Päiviö, saunassa syntynyt

Ohje viime syksynä ensimmäistä kertaa tekemäämme, kirjasta bröd&kaffebröd, baka på riktigt med Jan Hedh peräisin olevaan omppujuureen näyttää olevan levällään muutamassa postauksessa, joten päätin kirjata juuren käynnistysohjeet yhteen paikkaan sekä itseä että toivottavasti myös muita leipureita varten.20150705-_DSC7847

Surdeg, päivät 1-3

Sekoita lasipurkissa 100 g lisäaineettomia vehnä- tai ruisjauhoja (käytin 70 g Rutalahden myllyn ruisjauhoja ja 30 g Tyngän myllyn vehnäjauhoja), 50 g vettä ja 50 g raastettua luomuomenaa. Taikinan pitää olla paksu ja puuromainen, mutta kuitenkin liikkuva. Lisää tarvittaessa vettä (käytin yhteensä noin 85 g). Laita purkki lämpimään paikkaan, paras lämpötila on 26-30 astetta. Sekoita juurta toisena ja kolmantena päivänä lusikalla. Jätin kannen raolleen ja vein purkin saunaan.

Surdeg, päivä 4

Ruoki juurta sekoittamalla siihen 100 g 35 asteista vettä ja 100 g jauhoja. Vie juuri takaisin lämpimään.

Surdeg, päivä 5

Jos kaikki sujuu hyvin, niin nuori juuri on valmista käytettäväksi.

Päiviö-juuri kupli hienosti jo toisena päivänä. Kolmannen päivän aamuna kurkkasin saunaan ja huomasin, että juuri oli pyrkinyt ulos purkistaan. Hoidimme sitä ohjeen mukaan ja otimme viidentenä päivänä alkuillasta 100 g juurta kulhoon seuraavan päivän leivontaa varten ja annoimme sekä sille että purkkiin jäävälle juurelle ruoaksi 50 g vettä ja 50 g jauhoja. Jätimme molemmat astiat yöksi huoneenlämpöön, kulhon lautasella peitettynä ja purkin kansi raollaan. Eilen, kuudentena päivänä juuri pääsi ensimmäisen kerran leivontapuuhiin. Päädyimme tekemään saksalaista maalaisleipää samasta kirjasta, josta juuren ohje on peräisin. Ohjeeseen tarvittiin enemmän juurta kuin leivontaan varatussa kulhossa oli, joten nappasimme hieman lisää purkista ja ruokimme purkkiin jäävän juuren uudelleen. Tässä leivässä, kuten monissa Jan Hedhin ohjeissa, on juuren lisäksi hieman hiivaa.

Kiitos Päiviö, tästä tuli hyvää.

Tyskt lantbröd från Bayern

  • 350 g vettä
  • 7 g hiivaa
  • 350 g lisäaineettomia vehnäjauhoja
  • 350 g lisäaineettomia täysjyväspelttijauhoja
  • 350 g aktiivista hapanjuurta
  • 10 g kuivattuja fenkolinsiemeniä (ohjeessa oli kuminaa)
  • 11 g merisuolaa

Liuota hiiva veteen. Laita kaikki ainekset suolaa lukuunottamatta yleiskoneen kulhoon. Vaivaa taikinaa hitaalla nopeudella 12 min. Lisää suola, nosta hieman nopeutta ja vaivaa taikinaa vielä 8 min.

Siirrä taikina öljyttyyn kannelliseen muovikulhoon tai rasiaan. Kohota taikinaa noin 2 tuntia. Lyttää taikina kasaan kohoamisen puolivälissä joko kulhossa tai jauhotetulla pöydällä. (Meillä jäi tämä väliin juoksulenkin venähtämisen takia).

Muotoile taikinasta 2 tai kolme leipää ja anna niiden kohota liinan alla suunnilleen kaksinkertaisiksi. Leikkaa leipiin halutessasi viillot. Paista leipiä (etukäteen lämmitetyn leivinkiven päällä) 250 asteessa 20 min ja 200 asteessa 20-25 min. Avaa uunin luukku hetkeksi lämpötilan laskemisen aikaan. Nosta valmiit leivät ritilälle jäähtymään.

Ranskan kiertoajelun 2. etapilla poljettiin 166 km pitkä tasamaaetappi, jonka aikana ajajat saivat kokea niin hellettä, sadetta kuin Hollannin rannikon kovaa sivutuulta. Loppukirin nopein oli Lotto Soudal -tallin André Greipel. Suosikkini, Treck Factory Racingin Fabian Cancellara nousi kolmannen sijan antamien hyvityssekuntien avulla kokonaiskisan kärkeen. Fäbulla on nyt 29 keltaista paitaa,  enemmän kuin kenellään muulla, joka ei ole voittanut kokonaiskilpailua.

Piimä, paketti, Punainen risti ja Päiviö

Sveitsistä kotiutumisemme jälkeen tapahtunutta:

Tarina 1 – piimä:

Juomme piimää lounaalla silloin tällöin jos sitä on jääkaappiin kaupasta päätynyt tai jos lounastamme työpaikkaruokalassa (mitä tapahtuu hyvin harvoin). Ilahduin tässä taannoin huomatessani, että Valion AB -piimän purkissa ei mainostettu -ton-ton-ominaisuuksia ja että siinä on täyteläiseen makuun vaadittava määrä rasvaa. Rasvaprosentin tarkistuksen jälkeen jätin kaupassa ainesosaluettelon lukematta, koska eihän piimä sisällä kuin maitoa ja hapatetta, eihän… Kotona pakkausten tekstien lukemisesta tykkäävältä pääkokilta meinasi jäädä osa makaroonilaatikosta lautaselle, sillä purkissa luki

AINESOSAT:Pastöroitu maito*, maitovalmiste*, hapatteet ja D-vitamiini.

Maitovalmiste? Mitä ihmettä? Kysytään Valiolta:
… piimän ainesosaluettelossa kerrotaan yhden ainesosan olevan maitovalmiste.
Tämä ei mielestäni ole kovin informatiivista, lieneehän itse piimäkin maitovalmiste.
Kysyisinkin, mikä tämä ainesosa oikeastaan on.

Kuluttajavapalvelu vastasi pääkokille ystävällisesti:
… Tiedustelit, mitä tarkoittaa piimän ainesosaluettelossa mainittu maitovalmiste. Maitovalmiste on rasvatonta ja proteiinitonta maito-osaa, jonka avulla tuotteen laatu ja proteiinipitoisuus saadaan pysymään tasalaatuisena ympäri vuoden. Maitovalmiste on siis normaalista maidosta valmistettu komponentti. Lainsäädäntö ei kuitenkaan mahdollista sen kutsumista maidoksi, koska sen koostumusta on muutettu erotustekniikoiden avulla. Tästä johtuen kyseistä ainesosaa kutsutaan maitovalmisteeksi…

Jaahas. Proteiinit maidosta käytettäväksi trendituotteisiin ja jämät tylsien ihmisten piimään tyyliin ”samaa XZY-kaffea ja pullaa jokaisella liikenneasemalla tasalaatuisena koko maassa joka kuukausi”. Jossain muussa maassa ollaan ylpeitä kevät- ja kesämaidoista, joista voi maistaa vuodenajan kasvien aromin. Vastataanpa vielä Valiolle:
…Aavistelinkin, että maitovalmiste tässä yhteydessä tarkoittaa tuota ilmeisesti Valio Hyvä suomalainen Arki® kevytmaitojuomassakin käytettävää raaka-ainetta. Kuten jo aiemmassa viestissäni kirjoitin nimitys maitovalmiste ei ole erityisen informatiivinen koska yleisesti esimerkiksi piimän, rahkan jne ajatellaan olevan maitovalmisteita vaikka Valio taitaakin käyttää nimitystä maitotuote. Itse suosin sellaisia maitotuotteita, joissa käytettävä maito on maitoa. Hyvä esimerkki tällaisesta tuotteesta on Valio Luomu™ vanhanajan täysmaito…

Valio kertoo piimäsivuillaan, että ”Valion laajasta piimävalikoimasta löytyy kaikille mieluinen piimä. Eikä löydy. Haluan piimää, jossa on rasvaa eikä mitään ihmeellisiä ainesosia.

Tarina 2 – paketti:

Tilaamaamme kirjapakettia oli yritetty toimittaa kaksi viikkoa sitten ollessamme töissä, tietenkin soittamatta etukäteen. Kuljettajien ovelle jättämässä lapussa oli koodi (joka toimi vasta seuraavana päivänä), jonka avulla piti pystyä sopimaan uutta toimituspäivää. Systeemi antoi valita toimituspäiväksi juhannusaaton, jolloin paketti ei tietenkään meille saapunut. Viime viikolla DPD:n kuljetuksia Suomessa hoitavan postnordin henkilö pahoitteli sitä, että heidän uusi (tanskalainen?) systeeminsä ei tuntenut juhannusta ja kirjasi paketin uudeksi tuontiajankohdaksi viime viikon torstain klo 16-20. Ei soinut ovikello silloinkaan paketin saapumisen merkiksi, ei. Viimeisin sähköpostikeskustelu kertoo, että paketti on tulossa huomenna. Saapa nähdä. Onneksi kirjat eivät pilaannu.

Tarina 3 – SPR-Kirppis:

Lähdimme tänään markettimaahan viiden jälkeen tarkoituksena hoitaa autopesun ja ostosten lisäksi kierrätystavaran vienti kuuteen asti auki olevaan SPR:n kirppikselle Seppälään. Liikkeen perällä sekä lappu että tavaraa vastaanottava henkilö kertoivat, että lahjoituksia otetaan vastaan vain viiteen asti. Näin on sovittu, tulkaa takaisin huomenna. Mitä ihmettä?! Voisihan ne kamat ottaa sisään ja käydä läpi vaikka vasta seuraavana päivänä. Työssä käyvien ihmisten lahjoitukset eivät näköjään enää kiinnosta.

Näin täällä. Onneksi kotikylässä on muutama mukava pieni liike ja tuttuja viljelijöitä torilla.

Lopuksi esittelen uuden hoidettavani. Tässä on Päiviö, äsken syntynyt ja saunaan muutamaksi päiväksi muuttanut omppuhapanjuuri. Toivottavasti se säilyy hengissä.

20150630-_DSC7803 20150630-_DSC7805

Joululimppu ja luumurahkakakku

Teimme päivällä joululimpun taikinan ja tarkoituksena oli kohottaa sitä vuorokausi jääkaapissa ja paistaa huomenna. Kuuden aikaan huomasimme, että yleiskoneen kulho nökötti edelleen pöydällä ja sen sisällä oleva taikina oli kohonnut leivontakuntoon. Juuri- eikä hiivataikinaakaan ei kannata ylikohottaa, joten muotoilin leivät pöydälle kohoamaan juoksulenkin ajaksi ja paistoimme ne iltaruoalle perinteisen aatonaaton herkkumme, uunijuusto Mont-D’orin seuraksi. Joululimpun maustaminen kaikella kaapista löytyneellä vuosikertasiirapilla (jonka parasta ennen päiväys näytti menneen reilut kaksi vuotta sitten) ja fenkolinsiemenillä onnistui mielestämme hienosti. Reima-juniori on oikein pirteä juuri ja tämä oli parhaiten taikinana ja leipinä kohonnut juurileipämme koskaan.20141223-_DSC5989

Joululimppu

  • 650 g (lisäaineettomia) vehnäjauhoja
  • 250 g (lisäaineettomia) ruisjauhoja
  • 550 g haaleaa vettä
  • 12 g (hienoa meri)suolaa
  • 220 g hapantaikinaa (100 g pirteää hapantaikinaa + 30 g vehnäjauhoja + 30 g ruisjauhoja +60 g vettä sekoitettu edellisenä päivänä ja jätetty huoneenlämpöön)
  • 1 dl tummaa siirappia
  • 2 tl fenkolinsiemeniä (rouhi kevyesti morttelissa)
  • reilu 2 dl vehnäjauhoja taikinan vaivaamisen aikana

20141223-_DSC5991Sekoita kaikki ainekset yleiskoneen kulhossa ja peitä kulho kannella. Anna taikinan seistä huoneenlämmössä noin 2 tuntia. Vaivaa taikinaa koneella 10 min. Lisää tarvittaessa vaivaamisen aikana vehnäjauhoja. Kohota huoneenlämmössä noin neljä tuntia (tai pari tuntia huoneenlämmössä ja jääkaapissa ainakin 12 tuntia). Kippaa taikina jauhotetulle pöydälle, jaa se kahtia ja muotoile palat leiviksi. Anna leipien kohota liinan alla 1-2 tuntia.

Nosta kohonneet leivät kuumalle leivinkivelle (tai uunissa esilämmitetylle pellille) tee leipiin syvähköt viillot terävällä veitsellä ja suihki kivelle vettä. Paista 250 asteessa noin 15 min ja 200 asteessa noin 30min. Nosta valmiit leivät ritilälle ja anna niiden levätä ainakin puoli tuntia.

Joulun uusvanhaksi leivonnaiseksi valikoitui rahkakakku, jonka täytteen vaihdoimme vatuista luumuihin. Vattukin olisi toki sopinut jouluiseen kakkuun mutta joku on syönyt pakastimesta jo kaikki torilta kesällä ostetut puutarhavatut ja metsävattuja ei pakastettavaksi asti löytynyt. Kakkua piti jo hieman maistaa, vaikka se mehevöityy päivän-parin jääkaappisäilytyksen aikana.

Luumurahkakakku

Luumut:
  • 200 g kuivattuja luumuja
  • 1/4 tl jauhettua vaniljatankoa
  • 2 rkl cointreauta
  • noin 1dl vettä

Laita luumut, vanilja, cointreau ja vesi kulhoon. Anna marinoitua noin 12 tuntia.

Pohja ja päällinen:
  • 150 g voita
  • 1,5 dl ruokosokeria
  • 5 dl vehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 keltuainen
  • 1 rkl amarettoa

Nypi voi, sokeri ja jauhot. Lisää keltuainen ja amaretto. Taikinasta tulee hyvin murumainen. Laita irtopohjaisen (täyte)kakkuvuoan pohjalle ja reunoille leivinpaperia, tämä helpottaa kypsän kakun käsittelyä. Painele reilu puolet pohjataikinasta vuoan pohjalle.

Täyte:
  • 2 prk rahkaa (250 g tavallista, rasvatonta rahkaa, 250 g kermarahkaa)
  • 2 dl turkkilaista jogurttia
  • 2 munaa
  • 1 valkuainen
  • 2 1/2 dl ruokosokeria
  • 2 rkl maizenaa
  • 0,3 dl sitruunamehua
  • 1 sitruunan kuori raastettuna

Sekoita täytteen aineet keskenään. Laita kolmasosa täyteestä pohjan päälle. Laita puolet luumuista täytteen päälle, niiden päälle kolmasosa täytteestä, loput luumut ja täytteen viimeinen kolmannes.

Ripottele loppu taikina pinnalle. Paista 200 asteessa noin 50 min. Voit laskea lämpöä vähän paistamisen loppuvaiheessa jos pinta tummuu liikaa.

Anna kakun jäähtyä jonkin aikaa pöydällä ja laita se sitten jääkaappiin. Irrota kylmentynyt kakku vuoasta ja poista leivinpaperi.

20141223-_DSC5992 20141223-_DSC5997-2

Lihakeittoa ja kastanjaleipää

Sunnuntaiaamun myöhäisaamiaisriisipuuroa keittäessämme kaivelimme pakastimen lihaosastoa ja päätimme tehdä ylämaankarjasonnin rintapaloista ja sydämestä keiton. Lihat ehtivät sulaa tiskipöydällä päivän aikana niin, että muheva soppa oli valmista normaaliin iltaruoka-aikaamme kahdeksan jälkeen.
20141130-_DSC5854 20141130-_DSC5853Lihakeiton aineksia, mausteita ja mittasuhteita voi vaihdella mielitekojen ja kaapin sisällön mukaan. Tärkeintä on valita hyvälaatuista, pitkään kypsytykseen sopivaa lihaa ja maukkaita juureksia. Tässä keitossa oli 800 g rintaa, 400 g sydäntä, 4 perunaa, 1 palsternakka, 1 iso porkkana, 7 dl sydänlientä, laakerinlehti, muutama voatsiperifery villipippuri, muutama maustepippuri ja yrttijääkuutio. Paloitellut lihat ja sydän kypsyivät vedellä jatketussa sydänliemessä mausteiden kanssa pari tuntia, juurekset lisättiin keittämisen loppupuolella.20141130-_DSC5856 20141130-_DSC5855

Reima-Hermann-juuri on osoittautunut pirteäksi yksilöksi, kiitän siitä leivontaguruni Jan Hedhin ohjetta. Sunnuntaisen kastanjaleivän taikina kohosi taikinana jääkaapissa ja leipinä pöydällä paremmin kuin yksikään juuritaikina tähän asti. Ohjeesta hieman poiketen käytin jauhoina kastanjan lisäksi täysjyväspelttiä ja vehnää.

Kastanjaleipä, Marronibrot, vie aina ajatukset Zürichiin ja sikäläisen ”kotileipomomme” leipähyllyyn, josta saimme monenlaisia ideoita kotikeittiöön.

Uudella juurella leipoessa olen muuttanut ruokkimistekniikkaa edesmenneen Reima-seniorin ajoista. Nykyisin kaadan noin 100 g juurta metallikulhoon ja annan sille ruoaksi 60 g jauhoja ja 60 g vettä, sekoitan ja jätän juuren heräilemään lautasella peitettynä useaksi tunniksi (tämä oli noin 15 h) keittiöön tai kylppärin lattialämmityksen päälle. Lasipurkkiin jäävään juureen sekoitan 50 g jauhoja + 50 g vettä, jotta sen koko säilyy suunnilleen samana. Purkki saa olla pari tuntia huoneenlämmössä ennen jääkaappiin paluuta.

Hei ilmojenhaltija, minulla olisi pieni pyyntö. Sovitaanko, että tätä välitilaa ja harmautta on jo jatkunut vähintään riittävän kauan. Nyt haluaisin paljon lunta, mieluusti myös aurinkoisia päiviä vaikka valoisa aika onkin lyhyt. Jos lunta ei tule, niin sitten voisi olla lämmintä, kuivaa, tyyntä ja muutenkin mukava pyöräilykeli. Sopiiko?

 

Voi juuri ja juuri. Ja kahvikone.

20141111-_DSC5695

Marras – kuolemaa tekevä, vainaja, on sukulaissana esimerkiksi englannin sanalle mortal (kuolevainen) ja ranskan sanoille la mort (kuolema) ja mourir (kuolla). Marraskuussa eivät kuole pelkästään pitkälle syksyyn sinnitelleet ruohovartiset kasvit vaan myös espressokoneet ja taikinajuuret. 20141103-_DSC5628

Tea-parka lopetti toimintansa reilu viikko sitten ja on sen ollut auki useampaan otteeseen. Periaatteessa koneen kaikki sisuskalut voi vaihtaa mutta ensin pitäisi tietää, mikä on rikki. Iltakaudet on pohdittu, pitäisikö ostaa uusi kone ja jos kyllä, niin mikä ja mistä. Kahvivastaava päättäköön…20141111-_DSC5704

Toissapäivänä kiitin Reima-senioria viimeisen kerran monista herkullisista leivistä ja juurileivonnan opettamisesta. Mikään elvytyskikka, ei juuren pienentäminen ja ruokkiminen erilaisilla jauhoilla, ei hunajan lisääminen eikä lämpimässä paikassa pitäminen pelastunut Reimaa. Surullisin mielin kaadoin sen viemäriin ja päätin keskittyä uuden juuren, Reima-Hermannin hoitamiseen.

Jan Hedhin ohjeen mukaan omenaraasteella käynnistetty hapantaikina pitäisi olla valmis viidentenä päivänä mutta meidän uusi juuremme näytti sunnuntaina vähemmän virkeältä kuin lauantaina. Kaadoin osan juuresta pois, ruokin sitä vehnä-ja täysjyväspelttijauhoilla (80 g) ja vedellä (80g) ja laitoin juuren vielä päiväksi nauttimaan kylppärin lattialämmityksestä. Eilen aamulla kaadoin 100 g juurta kulhoon, sekoitin siihen samanlaisen ruokintasetin kuin edellisenä päivänä ja jätin juuren odottamaan iltaa ja taikinan tekoa.

Lasipurkkiin jäänyt Reima-juniori sai myös ruokasatsin, jonka sulattelun se sai aloittaa tiskipöydällä. Alkuiltasta purkkiin oli syntynyt mukavasti pieniä kuplia, joten siirsin sen jääkaappiin.

Taikina lepäsi vajaan vuorokauden jääkaapissa ja tänään pääsimme leipomaan. Pöydällä kohotessaan leivät levisivät aika paljon sivusuunnassa kuten ainakin meidän pelkästään juurella kohotetuilla leivillä on usein ollut tapana. Yleensä leivät alkavat kohota reilusti oltuaan hetken uunissa. Pöydällä kohottaessa leviämistä voisi teoriassa estää käyttämällä kohotuskoria. En vain ole onnistut koskaan saamaan leipää, en juurella enkä hiivalla kohotettua, siististi irti korista vaikka olisin käyttänyt kuinka paljon jauhoja. Laitan kohotuksen ajaksi leipien päälle pyyhkeen ja niiden väliin ja reunoille kaulimet ja veitsen estämään holtitonta sivusuuntaan leviämistä. Ensimmäinen leipäsatsi Reima-juniorilla onnistui oikein mainiosti.

Hapantaikinalla leipominen on haastavaa, mielenkiintoista ja onnistumisen jälkeen palkitsevaa. Juuren kaipaama ruoka-annos, taikinan käyttäytyminen ja leipien rakenne ja maku riippuvat ainakin käytetyistä jauhoista, juuressa valloillaan olevasta haposta, kosteudesta, lämpötilasta, leipurin mielentilasta ja tähtien asennosta… siksi se on niin kivaa. Toivottavasti saan pidettyä Reima-Hermannin hengissä pitkään.

Pinkkejä tötteröitä

Ensilumi ja syysflunssa, edellistä ei ole riittävästi hiihtämiseen ja jälkimmäinen estäisi suksien ulkoiluttamisen joka tapauksessa. Tyydyn siis litkimään inkiväärijuomaa ja odottamaan kunnon talvea.

Odottaessa voi vaikka testata uutta jälkiruokaa, Pierre Hermén Larousse des desserts –kirjan päärynä-vattukohokasta (pienin virityksin tietenkin). Reilun kolmen vuoden takaisesta kohokaskokeilusta ystäviemme kanssa piti näköjään oppia,  että kohokkaita ei saa pitää uunissa liian pitkään ja että pitäisi olla suuremmat bistrokokoiset kohokasvuoat. Koska kukaan ei ole sellaisia meille hankkinut, niin laitoimme puolitetun annoksen neljään pienempään vuokaan. Kirjasta puuttui tämän ohjeen kohdalla maininta siitä, monelleko kokonainen annos on tarkoitettu –  sanoisin, että 4-8:lle riippuen siitä, miten bistrohenkisiä ruokailijoita pöydässä on.

20141108-_DSC5667

Kummallinen ranskisnimi tällä kohokkaalla, eihän vattu mikään hedelmä ole …. kauniin punaisia ja varsin herkullisia näistä tuli, oli nimi mikä hyvänsä. Tämä on hieman perinteisistä kohokasohjeista poikkeava resepti koska päärynä-vattusoseeseen sekoitetaan vain valkuaisvaahtoa eikä lainkaan Crème pâtissièreaKirjan varsin mittavasta kohokasosastosta voisi testata lähiaikoina jotain muutakin ohjetta.

Soufflé aux fruits – Päärynä-vattukohokas (2-4:lle)

  • 1/2 sitruunan mehu
  • 300 g päärynöitä (3 kotimaista pienehköä)
  • ripaus jauhettua vaniljatankoa
  • 75 g (pakastepuutarha)vattuja
  • 2 rkl vaalea ruokosokeria
  • 2 valkuaista

Kuori päärynät ja paloittele ne pienehköiksi paloiksi. Laita päärynät, sitruunamehu ja vanilja kattilaan ja keitä niitä 15 min.Lisää kohmeiset vatut ja sokeri. Siirrä seos korkeaan kulhoon (tai mikseriin).  Soseuta sauvasekottimella (tai mikserillä). Laita sose jääkaappiin.

Voitele ja sokeroi suorareunaiset vuoat (meillä oli neljä 2 dl vuokaa). Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Sekoita valkuaiset varovasti päärynä-vattusoseen joukkoon. Pyörityssuuntaa ei saisi kirjan mukaan vaihtaa ettei vaahto hajoa. Nostele kohokasmassa vuokiin. Kypsennä 190 asteessa 12-13 min eli kunnes kohokkaat nousevat ja näyttävät hyviltä. Älä avaa luukkua kypsennyksen aikana. Herkuttele heti.

20141108-_DSC5669Reima-vanhempi ei vaikuta elvytystouhujenkaan jälkeen kovin pirteältä mutta yritän vielä ruokkia ja saunottaa sitä. Reima-Hermann (kiitos, Allu nimeämisavusta) sen sijaan tuntuisi käynnistyvän hyvin. Sekoitin uutta juurta eilen eli 3. päivänä ja tänään, 4. päivänä, ruokin sitä 1 dl 35 asteista vettä ja 100 g täysjyväspelttijauhoa. Huomenna juuren pitäisi olla leivontavalmis.

 

Juuria

Reima-juuremme, eilinen nimipäiväsankari, on vaikuttanut kuukauden verran hieman väsyneeltä. Juuri ei ole kuplinut ruokkimisen jälkeen kunnolla ja leipien rakenne ei ole ollut yhtä hyvä kuin parhaissa versioissa. Lueskelin eilen ruotsalaisia keskusteluja ja Jan Hedhin kirjoja, joiden perusteella päädyin kaatamaan osan juuresta pois, pitämään sitä muutaman päivän huoneenlämmössä ja ruokkimaan päivittäin. Pientä aktiivisuutta oli tänään ennen ruokintaa jo havaittavissa mutta en kyllä ole vieläkään varma, virkoaako Reima. Tämä oli kyllä hieman hämmentävää, sillä olin jo kuvitellut, että hyvinvoivaksi kasvatettu juuri säilyy aktiivisena omassa purkissaan hamaan tulevaisuuteen jos sitä muistaa ruokkia kerran viikossa ja leipoa ahkerasti. En tosin muista lukeeneni, että kenelläkään mestarilla olisi vuonna -68 aloitettu vehnä- tai vehnä-ruisjuuri vielä käytössä, ruisjuuret ovat sitten ihan oma lajinsa.20141106-_DSC5647

Hapantaikinatarinoiden lukemisen innoittama aloitin eilen uuden juuren, jonka nimi on tietenkin taas Reima, nimipäiväkalenterin mukaan. Juniorijuuren otin vinkkejä Jan Hedhin kirjasta bröd&kaffebröd, baka på riktigt med Jan Hedh. Edellisen ohjeemme mukaan juurta ruokitaan käynnistysvaiheessa joka päivä jauholla ja vedellä, mutta tämän pitäisi pärjätä ensimmäiset kolme päivää jauholla ja ompulla.

Surdeg, dag 1-3

Sekoita lasipurkissa 100 g lisäaineettomia vehnä- tai ruisjauhoja (käytin täysjyväspelttiä), 50 g vettä ja 50 g raastettua omenaa. Taikinan pitää olla paksu, mutta kuitenkin liikkuva. Lisää tarvittaessa vettä. En ole varma, paljonko vettä laitoin sillä sekoilin vaa’an kanssa. Luulen, että yhteensä noin 80 g. Laita purkki lämpimään paikkaan, paras lämpötila on 26-30 astetta. Sekoita juurta toisena ja kolmantena päivänä lusikalla. Jätin kannen raolleen ja vein purkin saunaan. Kylppärin lattialämmitys käy niin kuumana, että lämpötila on ainakin oikea.

Marraskuun 6. näyttää olevan perinteinen kurpitsa-kastanja-mustamakkarakeittopäivä. Tänään meillä oli viimevuotisen Butternutin sijaan Hokkaido/Potimarron/Orange Knirps -kurpitsa, jonka ansiosta keitosta tuli tosi nätti. On se vaan hyvää!

20141106-_DSC5653