Treenejä ja keräilyä

Armaksen päiväkirjasta: ”Reissun jälkeen olen treenannut hallilla aksaa tiistaina ja rallya torstaina ja kavereiden kanssa rallya ulkona maanantaina ja perjantaina. Emäntä sanoi, että aksassa meillä ei ole asiaa kisoihin vielä vuosiin. Mun pitäisi kuulemma pysyä lähdössä paikallaan, pitäisi opetella kepit ja kontaktit ja emännän pitäisi osata ohjata paljon, paljon paremmin. On siinä kehityslistalla mittaa. Rallyssa voittajaluokan kisat lähestyvät. Me kyllä osataan kaikki jutut mutta reilun parin viikon päästä sitten näkee, onko jommalla kummalla liian jännää.

Kävely- ja juoksulenkkien lisäksi ihmiset ovat taas alkaneet keräillä metsästä ja suolta juttuja rasioihin, ämpäreihin ja koriin. Olen tietysti ollut mukana auttamassa, kannustamassa ja testaamassa marjojen laatua. Suolla turpeen syöminen on kuulemma hassu tapa osallistua keräilyyn. IMG_2447.jpgIMG_2453.jpgIMG_2458.jpgIMG_2460.jpgIMG_2461.jpgIMG_2467.jpgTänään sain tehdä kaksi lyhyttä jälkeä. Molemmat menivät hienosti: löysin kepit ja pysyin hyvin jäljellä kaahaamatta liikaa. Huomasitteko, että mulla on reissusta ostettu uusi työmiehen liivi?”

Tämän päivän saalis oli pari litraa mustikoita ja muutama hyvävointinen herkkutatti. Mustikat kaipaavat vieläkin parin päivän kypsymisistä ja niissä näyttää olevan vähän savipuolivaivaa kuten viime vuonnakin. IMG_2469.jpg

Raparperirahkakakku ja oranssi saalis

Teimme eilen torilta ostetuista raparpereista tonkapavulla maustettua kompottia, josta osan laitoimme rahkakakun täytteeksi. Kompotissa oli vanhasta ohjeesta poiketen 1,3 kg raparperinpaloja, 400 g vaaleaa ruokosokeria ja yksi tonkapapu, jonka hieno maku sopii moniin hilloihin.20160717-_DSC792420160717-_DSC7922

Raparperirahkakakku

POHJA JA PÄÄLLINEN:
  • 150 g voita
  • 1,5 dl ruokosokeria
  • 5 dl vehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 keltuainen
  • 1 rkl amarettoa
TÄYTE:
  • 3 prk rahkaa (250 g rasvatonta rahkaa, 500 g kermarahkaa)
  • 2 dl smetanaa (20 % rasvaa)
  • 2 munaa
  • 1 valkuainen
  • 3 1/4 dl ruokosokeria
  • 1/2 tl jauhettua vaniljatankoa
  • 1 rkl maizenaa
  • 4-5 dl raparperikompottia

Nypi voi, sokeri ja jauhot. Lisää keltuainen ja amaretto. (Taikina on murumainen.)

Sekoita täytteen aineet raparperikompottia lukuunottamatta keskenään.

Laita irtopohjaisen (täyte)kakkuvuoan pohjalle ja reunoille leivinpaperia, tämä helpottaa kypsän kakun käsittelyä ja vähentää uunin sotkeutumista. Painele reilu puolet pohjataikinasta vuoan pohjalle. Laita puolet täyteestä pohjan päälle. Laita kompoti täytteen päälle ja sen päälle loppu täyte.

Ripottele loppu taikina pinnalle. Paista 200 asteessa 55-60 min. Laske lämpöä paistamisen loppuvaiheessa jos pinta tummuu liikaa. Anna kakun jäähtyä jonkin aikaa pöydällä ja laita se sitten jääkaappiin ainakin muutamaksi tunniksi (seuraavaan päivään asti jos leivot illalla). Irrota kylmentynyt kakku vuoasta ja poista leivinpaperi.

Kakusta tuli ihan huikean hyvää.

Iltapäivällä lähdimme uudelle hillaretkelle. Kartan tutkiminen kannatti, sillä tänään marjaa kohti joutui kävelemään huomattavasti eilistä vähemmän. Heti metsäautotieltä metsän puolelle siirtymisen jälkeen löysimme pastallisen kanttarelleja (joista Armas tuntuu pitävän kovasti) ja ennen suota kymmenkunta täysin syötyä herkkutattia. Mustikoitakin tuntuu olevan ihan mukavasti mutta ne saavat vielä kypsyä muutaman päivän.20160717-_DSC791520160717-IMG_142920160717-IMG_143020160717-IMG_143420160717-IMG_1435

Suoretkellä

Hillan kukkia ja raakileita näkyi alkukesän aikana runsaahkosti lenkkipolkujen varrella olevilla pienillä soilla. Niiden kypsymistä emme ole reissun jälkeen käyneet katsomassa mutta epäilen, että sato on jo mennyt toisten suihin. Tänään aamupäiväpuuhien jälkeen ajoimme perämetsään kolme vuotta sitten hienon sadon antaneelle suolle toteamaan, että tänä vuonna saaliin koko mitaan desilitroissa eikä kiloissa. Tutulta suolta ja toiselta, lähes käsittelemättömältä, löytyi hillaa yhteensä puolisentoista litraa. Aikaa taisi mennä tuntitolkulla ja meillä kaikilla kolmella oli kivaa hyttysistä huolimatta. Armas nautti suolla juoksemisesta, nuuskuttelusta, lutraamisesta ja kaivamisesta täysillä. Hillojen syömisestä se ei ainakaan vielä innostunut, kanttarellit sen sijaan maistuvat, samoin mustikat.
20160716-IMG_142420160716-IMG_142520160716-IMG_1426

Suolla ei tuullut

Lauantai, touhupäivä, taas kerran. Aloitimme aamun käymällä torilla täydentämässä vihannesvarastoa ja Toivolan vanhan pihan Hermannin herkkutorilla. Pienikankaan liha-auto oli tavallistorin sijaan Toivolassa, josta löysimme lisäksi suosikkimehiläistarhaajamme uuden ja vanhan sadon hunajineen. Viime vuoden sateinen kesä ja pitkä talvi vaikeuttivat pörriäisten elämää mutta kyllä sitä hunajaa kuulema tulee tänäkin vuonna.

Ostosten jälkeen päädyimme viime lauantain jälkimmäiselle pienelle hillasuollemme maakunnan kiertoajelun ja parin huonosatoisen ja kuivan suon jälkeen. Nopeammin olisimme retkestä selvinneet jos olisimme menneet suoraan keräämään kypsymään jättämämme mollukat mutta tulipa tutkittua lähiseudun sorateitä ja pusikoita. Soilta löytyi lopulta noin neljä ja puoli kiloa hillaa ja ainakin miljoona paarmaa. Keräämiseen ja pörriäisten kestämiseen antoivat energiaa pakkasesta lähtiessä sulamaan otetut mokkapalat. Huikea retkieväs.

Jälkkäriksi teimme hilloista ruotsalaisen marenkikakun (joka siis jossain mielessä muistuttaa Brita-kakkua mutta aineiden mittasuhteet ovat kovin erilaiset, tässä on kahden sijaan neljä munaa, reilusti vähemmän voita ja vähemmän maitoa. Jos tykkäät Britasta, niin kokeile tätä. Jos et tykkää, niin kokeile silti 😉 ). Jostain syystä kermavaahto löystyi kun lisäsin siihen rahkan ja sokerin, maulle ei onneksi tapahtunut mitään pahaa. Tämä on jossain mielessä ihan paras kesäkakku, myös mansikoilla ja vatuilla.

20130713-_DSC1240Suomönginnän jälkeen halusimme helppoa ja nopeaa ruokaa ja laitoimme huomiseksi suunnitellun kesäsuosikin, yrttisen pikkutomaattipastan. Parvekkeemme basilikan ja mintun lehdet ovat miniatyyrikokoa, joten pastassa ei ollut ihan yhtä paljoa (määrällisesti) yrttejä kuin tavallisesti. Tämäkin ohje löytyy parin vuoden takaa mutta haluan kovasti jakaa kesäherkkureseptin uusille lukijoille.

Illan kaffe on Åre Kafferosterin brasilialainen natural Fazenda Ambiental Fortaleza, joka Eva ja Per kuvailevat seuraavasti: tuoksu on pähkinäinen, suutuntuma pehmeä ja pyöreä, maku marjainen ja pähkinäinen, happoisuus suhteellisen matala, kevyesti sitruksinen. Kahvi sopii sekä espressoksi että suodatinkahviksi. Kiittäen hyväksytty tämäkin :).

20130713-_DSC1243 20130713-_DSC1246Päivän TdF:n etappi jäi näkemättä kun boksille oli jäänyt väärä kanava elisen suunnistuksen jäljiltä. Pitkä irtiotto, jossa oli toiseksi viimeiseen mäkeen asti suosikkini Jens Voigt, ehti maaliin seitsemän minuuttia ennen pääjoukkoa. Etappivoiton ja samalla ensimmäisen pro tour -tason voittonsa vei Omega Pharma-Quick Stepin Matteo Trentin. Kokonaiskisan kärkeen etappi ei vaikuttanut. Huomenna onkin sitten vuorossa iso mäki, Provencen jättiläinen, Mont Ventoux.

Hyötyä harrastuksista

Maastopyöräilyssä ja suunnistuksessa on muutakin yhteistä kuin lenkin jälkeinen kurapyykki, molemmissa harrastuksissa löytää silloin tällöin marja- ja sienipaikkoja matkan varrelta. Aamupäivällä kävimme keräämässä lenkkipolun lähisuon kypsät hillat talteen. Raakoja olisi kyllä ollut tarjolla enemmän kuin sopivan oransseja.20130709-_DSC1208 20130709-_DSC1210Iltapäivällä seurasin sivusilmällä töiden lomassa Vuokatissa järjestettäviä suunnistuksen MM-kisoja. Jani Lakanen suunnisti pitkällä matkalla hienosti toiseksi ja Minna Kauppi neljänneksi. Lukioajan kotiseudun maasto näytti mukavalta ja GPS-seuranta tekee suunnistuksestakin mielenkiintoisen TV-lajin.

20130709-_DSC1214

Illalla päätin kokeilla pizzataikinan kohotusta jääkaapissa. Täysjyvätaikina kohosi puolentoista tunnin pyörälenkin aikana sopivasti leivontakuntoon, joten nälkä-äkä ei päässyt yllättämään ennen iltaruoan valmistumista. Pizzan päälle laitoimme tuplapurkin tomaattipuretta, rinkuloidun kesäkurpitsan, ohueksi leikattua punasipulia, paloiteltua valkosipulia, artisokkia, vähän kapriksia ja noin desin raastettua parmesania. (Mozzarella olisi sopinut joukkoon hienosti mutta puhvelimozzarellaa on vain Kkauppojen valikoimassa ja niistä se on lähiaikoina ollut loppu.) Pizza paistui esikuumennetun leivinkiven päällä 220 asteessa 18 minuuttia.

Ranskaa kiertävät pyöräilijät polkivat lepopäivän jälkeen niin hiljaa, että, boksituksemme loppui kesken. Tulokset ja loppuratkaisu on siis kaivettava netistä.

Oranssia, monta oranssia

Äitini eilisen hillaraportin innoittamina kaivoimme aamupäiväpuuhien jälkeen paikalliskartat esille tarkoituksena löytää satoisa suo. Joidenkin autoiltujen hiekkatiekilometrien ja monien, kahdessa suossa tarvottujen askelten jälkeen saavuimme kotiin 2,9 kiloa painavan oranssin ja tuoksuvan saaliin kanssa. Oi, ihanaa. Raakileet pyörivät vieläkin silmissä, joten voi olla, että suo kutsuu vielä toisen kerran.

Illalla herkuttelimme ruotsalaisella tunturijälkkärillä: maun mukaan sokeroidut hillat lämmitetään nopeasti kattilassa ja (reilu annos) tarjotaan hyvän vaniljajätskin kanssa. Härligt!

Hillomestarin puuhatessa pyöräkellarissa keittelin torin mansikoista ja raparpereista kompottia, jota olisi tarkoitus maistella huomenna rahkakakun kanssa.

Mansikka-raparperikompotti(/hillo)

  • 1 kg kuorittua ja paloiteltua raparperia
  • 1 kg puolitettuja mansikoita
  • 1 kg ruokosokeria
  • 1 vaniljatanko

Viillä vaniljatanko halki terävällä veitsellä jotta hilloon irtoaa siitä enemmän siemeniä.

Laita raparperi, vaniljatanko ja sokeri kattilaan ja keitä niitä mansikoiden puolittamisen ajan. Lisää mansikat ja loppu sokeri.

Keittele sekoittaen noin ainakin 30 min (kauemmin, jos haluat kompotin sijaan paksumpaa hilloa). Purkita kompotti lasipurkkeihin, joita on pidetty kansineen 100 asteisessa uunissa ainakin 10 min. Sulje kannet hyvin.20130706-_DSC1173 20130706-_DSC1175TdF:ssä poljettiin ensimmäinen vuoristoetappi Pyrenneillä. Yksi kiertueen ennakkosuosikeista, Skyn Chris Froome oli viimeisessä nousussa hämmentävän ylivoimainen: kokonaiskisan muista suosikeista Valverde hävisi 1:08, Contador 1:45 ja Evans peräti 4:13. Hämmentävää.