Happamia, sanoi Luimupupu luumuista

Syyspäivän tasaus kääntää ajatukset vähitellen kohti pimeää loska-aikaa ja lumen odotusta. Illan juoksulenkilläkin piti laittaa pitkät trikoot jalkaan. Se on syksy nyt.

Lauantaina syysmarkkinoilta ostamastamme kolmen kilon luumukorista on riittänyt syötävää monelle päivälle. Tänään teimme pirtsakan luumupannarin vaihtamalla luottoreseptin kuivatut luumut tuoreisiin. Useamman luumulajin käyttö tekee pannarista kivan näköisen ja syömisestä yllätyksellistä – suupalojen happamuus vaihtelee luumulajin mukaan.

Nami. Loput syötäneen huomenna aamupalaksi.

Far breton tuoreista luumuista

• 200 g vehnäjauhoja
• 150 g vaaleaa ruokosokeria
• 1/4 tl jauhettua vaniljatankoa
• 4 munaa
• 7 1/2 dl täysmaitoa
• tuoreita luumuja niin paljon, että vuoan pohja melkein peittyy puolikkaista

Sekoita jauhot, sokeri, vanilja ja munat kulhossa (esim. kierrevispilällä). Lisää maito ja sekoita taikina tasaiseksi. Anna taikinan levätä noin tunti.

Kaada taikina voideltuun uunivuokaan. Puolita luumut ja poista kivet. Asettele luumut taikinaan leikkauspinta ylöspäin.  Paista 200 asteessa noin tunti. Meillä pannari oli uunissa ilman ilman virtaa vielä kymmenisen minuuttia jotta luumuista irronnut neste haihtui/imeytyi pannariin riittävästi. Anna pannarin jäähtyä. Maantiepyöräilyn MM-kisoja poljetaan parhaillaan ison veden takana eikä niitä taaskaan näytetä millään täkäläisellä kanavalla. UCI:n YouTube-kanavalta kisoja pääsee sentään seuraamaan (jopa ilman IP-kikkailuja), mutta selostaja ei ainakaan minua miellytä lainkaan. Tämän päivän aika-ajon nopein oli Valko-Venäjän Vasil Kiryienka. Suosikkini Fabian Cancellara ei lähtenyt koko kisoihin loukkaantumisia täynnä olleen kauden jälkeen.

Sunnuntain turilas

Toukokuun turilas, Maikäfer, voi olla suklaan sijaan tehty Zopf-taikinasta. 

Nautimme turilaan mansikkahillon kera osana myöhäistä lounasta juoksulenkin jälkeen. Junailimme puolen päivän aikaan Forchiin ja juoksimme sieltä pääosin tuttuja ulkoilureittejä pitkin Adlisbergille ja Zürichbergille. Torstain rankasta pyörälenkistä huolimatta juoksu kulki mukavasti ja lenkistä tuli pisin vuosikausiin: 15 km ja 1 h 30 min sisältäen kolmisen sataa nousumetriä. Eikä ole edes erityisen ryytynyt olo.

Maalaismaisemaa

Tänään oli liikunnallinen ja mukava päivä. Zürichin maratonia juoksevien kannustamisen sijaan kävimme aamupalan laskeuduttua juoksemassa Werenbach-Elefantenbach-kierroksen muutaman kilometrin lisäkiemuroilla Witikonissa. Aikaa kului 1 h 20 min ja matkaa kertyi reilu 13 km.


Iltapäivällä lähdimme Zürichbergin toiselle puolelle ystäviemme luo viettämään pulla- ja koiraterapiailtaa. Taikinan kohoamisen aikana kävimme gordoninsetteri Pippan kanssa kävelyllä. Lähimaalaistalon entlebuchinpaimenkoira on Pippan kaveri, jonka kanssa piti tietenkin peuhata hetki.

Pullapäivällisen keitto oli niin hyvää, että kopioimme reseptin luimupupulan keittiöön ja palaamme siihen viimeistään kesällä kotona.

Mysli vai hiiri?

Sympaattisia kahviautoja näyttää liikkuvan täällä enemmänkin. ETH:n Polyterassilla on joka viikko kolme eri liikkuvaa kahvilaa ja lisäksi erilaisia mobiiliravintoloita. Torstaisin ja perjantaisin on tarjolla hienolla käsikäyttöisellä la Pavonin espressokoneella tehtyä milanolaista Caffè Ottolinan espressoa Bar Caffeteria Otterin punaisesta autosta. Paksua ja suklaista, aivan kuten etelänaapurissa.

Sääennuste lupaa tuleville päiville keväisiä kelejä ja viileitä öitä. Tänäänkin ilta viileni auringonlaskun aikaan ja juoksulenkillä tuli ikävä unohtunutta päähinettä. Juoksimme puoli tuntia ylämäkeä Elefantenbachin rotkopolkua Witikoniin ja valon vähetessä 25 min alamäkeä takaisin.

Tykkään täällä kovasti siitä, että isohkon kaupungin keskustasta pääsee helposti metsään juoksemaan ja pyöräilemään ja että siirtymän voi halutessaan tehdä ratikalla. Meillä matkaa on reilu kilometri, joka toimii sopivana lämmittelynä ennen ylämäkeä – tasamaata metsässä ei yleensä ole tarjolla, tänäänkin kääntöpaikka oli noin 200m väliaikaiskotia korkeammalla.Päivän sveitsiläisyys: Tässä on töissä yhtenä aamuna nautitut aamupalan lisäosat, oikealla Zopf Igeli ja vasemmalla Zucker Müsli. Mitä, eihän kuvassa mysliä ole!?

Täkäläiskielessä saksan u muuttuu usein ue:ksi (esimerkiksi gut-guet), i ie:ksi ja ü üe:ksi. Jogurtin kanssa syötävä Müsli on siis sveitsinsaksaksi Müesli, Mü(ü)sli sen sijaan on täällä pieni hiiri.  Diminutiivin pääte on -li  – sekä kuvan siili että hiiri olivat siis pikkuotuksia.

 

Maksapasta

Yksi Pyyvin tilan ylämaankarjasonneista siirtyi tällä viikolla laitumelta kotiinkuljetuksella meille ja muille lihaa tilanneille jyväskyläläisille. Pihvilihat ja paahtopaisti saavat raakakypsyä jääkaapin lihalaatikossa useamman viikon, patalihat, sydän ja osa maksasta laitettiin pakastimeen.

Lihakuljetuksen saavuttua harkitsimme ajamaan lähtemistä mutta nollaan tippunut lämpötila yhdistettynä kohtalaiseen tuuleen tuntui sittenkin liian kylmältä ja kävimme flunssatauon jälkeisellä juoksulenkillä. Kymmenen päivän ennustuskin näyttää lupaavan varsin tasaista keliä – turhan kylmää pyöräilyyn ja lumetonta hiihtämiseen. Juoksutossujen ulkoilutusta ja pilatointia on siis tiedossa hamaan tulevaisuuteen.
Iltaruoalle viritimme perinteistä maksakastiketta lisäämällä siihen herkkutatteja ja yrttejä ja syömällä kastikkeen pastan kanssa. Lihamestarini onnistui maksojen paistamisessa hienosti ja kokonaisuudesta tuli varsin hyvä.

Maksa-herkkutattipasta (3-4:lle)

• 600 g ylämaankarjasonnin maksaa
• 3 pientä sipulia
• reilu kourallinen kuivattua herkkutattia
• 1 rkl vehnäjauhoja
• 1/2-1 dl valkoviiniä
• 1/2 dl kuohukermaa
• 1/4 tl suolaa
• muutama voatsiperifery-villipippuri (tai hieman mustapippuria)
• rosmariinin ja salvian oksa
• 300 g pastaa

Siisti ja kuutioi maksa. Kuori sipulit ja leikkaa ne puolirenkaiksi. Liota herkkutatteja kuumassa vedessä kunnes ne pehmenevät. Valuta sienet ja leikkaa niitä tarvittaessa pienemmiksi paloiksi.

Paista sipuleita voissa kunnes ne rentoutuvat hieman. Lisää sienet ja ripaus suolaa ja paista hetki. Ota sieni-sipuliseos pois pannulta. Ruskista maksat voissa melko kuumalla pannulla ja suolaa ne kevyesti. Lisää vehnäjauho. Palauta sienet ja sipulit pannulle. Lisää yrtit ja pippurit. Sekoita ja lorauta sekaan viiniä. Pienennä lämpöä (3/9) pastan kypsymiseen asti. Lisää lopuksi kerma ja anna sen kuumentua. Tavoitteena on, että maksa on sisältä kevyesti punertavaa ja sopivan pehmeää.

Tarjoa pastan ja parmesanin kera.

Talvijuoksua, mokkapaloja ja orkideoja

Pakkanen ja juoksu ovat aina olleet minulle hieman hankala yhdistelmä mutta mitäs muuta näillä keleillä teet kun ei tarkene ajaa eikä ole lunta millä hiihtää. Nastatossut, joita ei ole vielä kaivettu esiin, parantavat askelta liukkaalla huomattavasti mutta pitkien kalsareiden ja paksumpien housujen vaikutus jalan liikkeeseen ja kylmän kelin kokonaisvaikutus hidastaa matkantekoa. Yritin eilen hankkia uusia lämpimiä juoksutrikoita hävitykseen joutuneiden vanhojen tilalle, tuloksetta. Pyöräilijää on vaikea sovittaa suurimpaan osaan juoksuhousuista: S-koko kiristää reisistä ja pohkeista, M-koossa olisi vyötärössä tilaa kahdelle minulle. Olisi pitänyt ostaa alkusyksyllä Haaparannalla testaamani Haglöfsit. Murtsikkahousut siis kelvatkoot juoksuunkin.

Iltapuuhaksi leivoimme masutoaitemu-Riitan modernisoituja mokkapaloja. Keväällä kirjoitin, että silloista viritelmää ei muutettane, mutta teimme vielä(kin) pientä hienosäätöä, joka on parasta kirjailla itselle muistiin.

Nesteenä olemme käyttäneet kahvia tai maitoa, jälkimmäistä varsinkin sen ollessa ikääntymisuhan alla. Hyvin kypsiä banaaneja meille harvemmin jää vahingossa pöydälle, enemminkin niitä pitää hieman säästellä leivontaa varten. Monesti olemme laittaneet mokkapalojen päälle kookoslastuja mutta pari viimeistä pellillistä on näyttänyt enemmän 80-luvun koulumyyjäisleivonnaiselta – tilasin näet taannoin Saksasta luomunonparelleja, joissa käytetään väreinä levää, safloria, omenaa, porkkanaa ja mustaherukkaa. Meillä kierretään kaikki trendikkäät -ton-ton-dietit kaukaa mutta turhia lisäaineita, atsovärejä ja makeutusaineita yritämme välttää.

Banaaniset mokkapalat

Pohja (uunipannullinen):

• 140 g voita
• 2-3 kypsää banaania (koosta riippuen)
• 3 munaa
• 3 1/2 dl ruokosokeria (luomua mustasta kilon pussista)
• 1/2 dl raakaruokosokeria
• 2 1/2 tl leivinjauhetta
• 1/4 tl jauhettua vaniljatankoa
• 40 g hyvää kaakaojauhetta
• 2 3/4 dl täysmaitoa tai kahvia
• 450 g vehnäjauhoja

Kuorrutus:

• 50 g voita
• 50-60 ml espressoa (2 tuplaa)
• 1 1/2 rkl hyvää kaakaojauhetta
• noin 300 g tomusokeria

Ruskista voi: Sulata voi kattilassa. Sekoita voisulaa koko ajan, kunnes voi alkaa kuplia ja väri muuttuu vaaleanruskeaksi. Värin vaihtuessa vaahto laskee.Sekoita jauhot, kaakao, vanilja ja leivinjauhe keskenään. Muusaa banaanit haarukalla. Vaahdota munat ja sokeri. Lisää jauhoseos siivilän läpi, kahvi ja voi muna-sokerivaahtoon. Sekoita kevyesti. Lisää banaanisose.

Levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Paista 225 asteessa noin 17 min. Anna jäähtyä.

Sulata kuorrutuksen voi. Lisää muut aineet ja sekoita tasaiseksi. Levitä kuorrutus pohjan päälle. Koristele laadukkaalla kookoksella tai nonparelleilla. 

Parin viikon takaiselta Tampereen reissultamme Ikeasta täysin nuppuisena ostamamme Cymbidium-orkidea availee hitaasti kukkiaan. Luulen ja toivon, että orkideat tykkäävät nykyisen asuntomme isosta ikkunasta ja viileämmästä sisäilmasta enemmän kuin vanhan kodin kasvuolosuhteista. Saavat ne nyt ainakin enemmän valoa ja hieman vetoa.

Cake au fraise

Yrttinen pikkutomaattipasta on yksi suurimmista kesäruokasuosikeistani. Puolitetuista tomaateista, yrteistä, oliiviöljystä ja hyvästä leivästä tehdystä korppujauhosta kypsyy uunissa aivan huikea pastakastike. Huttulan puutarhan tomaatit ovat kypsiä ja meidän parvekepuutarhamme voi myöhäisestä perustamisesta huolimatta hyvin, joten tänään oli sopiva päivä nauttia kesän ensimmäinen spaghettilautasellinen Italian väreissä. Yrtteinä meillä oli parin sipulin varret, minttua, oreganoa ja sekä normaalia että pienilehtistä basilikaa.

Ostimme aamulla Huttulan torikojusta tomaattien ja kurkkujen lisäksi 4 kg laatikollisen torjunta-aineettomia mansikoita, joita sekä säilöttiin että syötiin. Säilöntäosastolla valmistui suuri kattilallinen hilloa, pakastimeen ei ainakaan vielä päätynyt mitään. Muuramenharjulta juoksulenkilta kotiutuessamme ideoimme päivän manssuleivonnaista.

Tällainen siitä sitten tuli. Hieman pinkki taikinaan laitetun bamixoidun mansikkasurvoksen johdosta. Kokonaisista mansikoista ja mantelimassaviipaleista kakun sisällä tuli juuri niin hauskoja sattumia kuin toivoinkin. Maku ei ollut varsin paha.

Mansikkakakku

• 2 munaa
• 1 1/2 dl auringonkukkaöljyä
• 2 3/4 dl mansikkasurvosta
• 6 dl vehnäjauhoja
• 4 1/2 dl ruokosokeria
• 2 1/2 tl leivinjauhetta
• 1/4 tl jauhettua vaniljatankoa
• 270 g pieniä kokonaisia mansikoita
• 60 g mantelimassaa

Valitse kakun sisään laitettavat mansikat ja ripottele niiden päälle osa kakun sokerista.

Vispaa munat ja öljy. Lisää keskenään sekoitetut jauhot, leivinjauhe ja vanilja sekä sokeri. Lisää mansikkasurvos. Sekoita tasaiseksi taikinaksi. Leikkaa mantelimassa ohuiksi viipaleiksi.

Kaada puolet taikinasta voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan. Asettele mansikat ja mantelimassa vuokaan ja kaada loppu taikina niiden päälle. Paista 190 asteessa noin 1 h. Kokeile kypsyyttä tikulla. Kumoa kakku hieman jäähtyneenä. Koristele halutessasi tomusokeri-vesikuorrutuksella (veden voi korvata vaikkapa moscato d’astilla…).

TdF:ssä poljettiin toinen etappi Alpeilla, 177 km Grenoble – Risoul. Olipas huikeita maisemia ja kolme isoa nousua. Vincenzo Nibalilla on vahva ote kokonaiskisan voittoon, eroa toisena olevaan Alejandro Valverdeen on jo 4:37. Vihreässä kirikisan johtajan paidassa jatkaa Peter Sagan, nuorten valkoisessa Romain Bardet ja mäkikisan pallopaidassa Joaquim Rodriguez. Päivän nopein oli ensimmäisen ammattilaiskisansa voittanut Rafal Majka.

Perämeren lohen paluu

Uunilohi on nopeaa ja hyvää ja isosta palasta riittää seuraavan päivän lounaaksikin. Kotimaisen lohen kadottua kaupoista pari vuotta sitten meidän lohensyöntimme väheni huomattavasti menneiden vuosien kerta viikossa tavasta. Onhan se Norjan lohikin yleensä ihan ok, mutta sen matka kalatiskiin kestää useamman päivän ja ostamme mieluummin villiä kuin viljeltyä kalaa. Ranskasta palattuamme olemme iloinneet Perämeren rysäpyydetyn lohen paluusta (kesän kalastuskauden ajaksi) Sokoksen kalatiskiin ja ihmetelleet ihmisten intoa ostaa samalla hinnalla viljeltyä kirjolohta. 

Kalan lämmitellessä uunissa uudet potut ja puolitetut pienet punasipulit kypsyivät höyryssä ja me ehdimme peseytyä lähimetsässä jolkutellun tunnin iltalenkin jälkeen.

Yrttistä uunilohta

• reilu 1 kg lohifilettä paksusta päästä
• 1/2 sitruuna
• salviaa, oreganoa, timjamia ja rosmariinia

Laita kala öljyttyyn uunivuokaan ja nypi halutessasi ruodot pois. Purista sitruunanpuolikkaan mehu ja kaada se kalan päälle. Levitä yrtit, (karkeaa meri)suolaa ja sitruunankuorisuikaleita kalan pinnalle. Paista 200 asteessa 25-30 min riippuen kalan paksuudesta, uunista ja halutusta kypsyysasteesta.

Ennen kypsennystä kalan päälle kaadettu sitruunanmehu kypsentää pintakerroksen ja file pysyy uunissa mehevänä. Maun ja rakenteen lisäksi sitrunoinnista on se etu, että lohi ei hypi uunin seinille kypsentämisen lopussakaan. Ilman sitruunaa kypsennettäessä laitan yleensä viimeiseksi 10 minuutiksi vuoan päälle leivinpaperia, jonka alla kalan pinta pysyy hyvänä mutta rasvaroiskeet jäävät paperiin.

Kiitokset italialais-sveitsiläiselle ystäväpäriskunnallemme Sisilian tuliaisista; kapriksista ja uunissa kypsennetyistä mustista oliiveista (olive nere infornate).Ranskaa kiertävät pyöräilijät polkivat koleassa säässä tasaisehkon 194 km pitkän 6. etapin Arras – Reims. Loppukirin nopein oli André Greipel, arvopaidat pysyivät omistajillaan.