Kuokkelissa

Päivän retkeksi valikoitui lumikenkäily reilun 15 km päässä olevassa Kuokkelissa. Vanhaa kuparikaivosta kohti ei lähtiessä näyttänyt olevan uraa ja kelikin näytti sen verran epävakaalta (kuten Norjan lähistöllä on tapana), että emme lähteneet kauhean kauaksi yhteen suuntaan. Lunta oli paikoitellen paljon ja siitä tunsi, että alueella olevat lumivyöryvaroitukset pitää ottaa tosissaan jos jyrkemmissä paikoissa liikkuu. Keli vaihteli reilun kolmen tunnin aikana laidasta laitaan, aurinkoa, tuulta ja lumisadetta.20180330-DSC_427620180330-DSC_427820180330-DSC_428020180330-DSC_428520180330-DSC_428620180330-DSC_428720180330-DSC_429320180330-DSC_429420180330-DSC_429720180330-DSC_430120180330-DSC_430420180330-DSC_430620180330-DSC_430720180330-DSC_4308

Kuokkel lumikenkäillen

Viimeisen lomapäivän retkikohde oli reilun 15 km päässä oleva Kuokkel, jossa ihastelimme maisemia viime heinäkuussa. Seurasimme osittain kuparikaivokselle johtavaa polkua jota oli ajettu kelkoilla mutta pääosin kuljimme omia reittejä. Lumikenkäilyolosuhteet olivat oikein mainiot, aurinko paistoi ja tuuli puhalsi.

Olipa taas kaikin puolin onnistunut loma: hienoja retkiä, tuttu ja hyvä majoitus ja hurjan hyvä ruoka sekä aamupalalla että päivällisellä. Kesäretkestä tänne jo haaveilen…20170415-_DSC3203.jpg20170415-_DSC3197.jpg20170415-_DSC3212.jpg20170415-_DSC3219.jpg20170415-_DSC3223.jpg20170415-_DSC3233.jpg20170415-_DSC3235.jpg20170415-_DSC3242.jpg20170415-_DSC3248.jpg20170415-_DSC3255.jpg20170415-_DSC3265.jpg20170415-_DSC3275.jpg20170415-_DSC3283.jpg

Kuokkel

20160711-_DSC7270Yön sade taukosi aamupäivän aikana ja Norjankin suunnassa näytti selkenevältä, joten päätimme lähteä retkelle lumikenkäilystä tuttuun Kuokkeliin. Ajoimme Kopparåseniin reilun 15 km päähän ja kävelimme Kuokkelin kuparikaivokselle, jonka toiminta loppui 1900-luvun alussa ennen kuin ehti kunnolla edes alkaa.20160711-_DSC721420160711-_DSC721920160711-_DSC722220160711-_DSC723320160711-_DSC724420160711-_DSC724620160711-_DSC725920160711-_DSC726920160711-_DSC731020160711-_DSC7283
Aurinko tuli esiin ja vaatetusta sai keventää pitkähihaisesta villa-aluspaidasta ja ohuesta takista teepaitaan. Armas viilensi itseään monessa pienessä tunturilammessa, suossa ja purossa. Viimeisessä lammessa se puhdistui niin paljon, että säästyi hotellin puutarhaletkulta (jolle löytyi kyllä käyttöä myöhemmin illalla lähisuossa rypemisen jälkeen). 20160711-_DSC723020160711-_DSC723220160711-_DSC7267Koiran ja maisemien lisäksi pääsimme pitkästä aikaa kuvaamaan tunturin kauniita kesäkukkia. Lisää kuvia toisaalla.20160711-_DSC723620160711-_DSC723820160711-_DSC725120160711-_DSC7286Toiveikkaasti pakkasin autoon tokotreenikamojakin, mutta sisällä on liian ahdasta ja ulkona on niin paljon houkutuksia (hajuja, ihmisiä, helikoptereita, keppejä ja lähistön ulvova rekikoiratarha), että otuksen keskittymiskyky ei riitä alkuukaan. Mikä ruutu? Perusasento? Viettäköön sitten viikon verran lomaa.