Viime vuoden viimeinen retki

Kävimme toissapäivänä katsomassa, miltä Leivonmäen suokomponentin talvi näyttää. Kuvittelin, että talviretkeily olisi edes vähän suosittua mutta eipä näytä Keski-Eurooppalainen Winterwanderweg-kulttuuri vielä levinneen ainakaan Keski-Suomeen. Oli meitä ennen näillä lumilla sentään joku kiertänyt Kirveslammen kierroksen ja Luupään lenkin mutta varsinkin suolla olosuhteet olivat hieman haastavat. Suo ei ollut lumen alla jäässä, joten pitkospuista ohi astuminen oli märkä aina märkä harha-askel. 20171231-DSC_181720171231-DSC_182020171231-DSC_182220171231-DSC_182320171231-DSC_182620171231-DSC_182920171231-DSC_183020171231-DSC_183120171231-DSC_1837

Rutalahden markkinahumua

Armaksen päiväkirjasta: ”Minulla oli taas mahtava päivä. Olisi se tosin voinut olla vieläkin mahtavampi jos minua ei olisi moneen kertaan komennettu pois houkutusten parista. Tänään oli ihmisten suosikkisyystapahtuma, Rutalahden markkinat, jonne emännän vanhemmatkin tulivat tuomaan meille valtavasti omppuja ja minulle herkkuja. Isäntä ja emäntä ostivat ties kuinka monta kiloa jauhoja, luumuja ja hunajaa ja söimme koko porukalla ruispuuroa ja lettuja. Olisin minä niitä halunnut enemmänkin. Aika monta rapsuttajaakin sieltä löytyi mutta minä olin lähinnä kiinnostunut sveitsiläisestä tyttöystävästäni Pippasta, joka on alkanut tuoksua niiiiiin hurmaavalta. Olipa harmi, että markkinoiden jälkeisellä kansallispuistoretkellä Leivonmäen puiston suokomponenttiin jouduimme olemaan hihnassa. Ihan varmasti oltaisiin saatu peuhata vapaasti jos ei oltaisi oltu siellä puistossa. Luulen niin.”IMG_2564.JPG20170930-DSC_0646.jpg20170930-DSC_065220170930-DSC_0656.jpg20170930-DSC_0660.jpg20170930-DSC_0657.jpg20170930-DSC_0663.jpg20170930-DSC_066520170930-DSC_066120170930-DSC_0664.jpg20170930-DSC_0672.jpg20170930-DSC_0669.jpg20170930-DSC_0676.jpg

Luupään lenkki lisäosilla

Armas kävi eilen Dynamic Fysiossa osteopaattisessa hoidossa poistamassa muutaman viikon takaisesta kuoppaan astumisesta ja riehakkaasta elämästä tulleita jumeja. Hoidon jälkeen pitää ottaa muutama päivä rauhassa ja lenkkeillä kevyttä ravia hihnassa. Käytimme juoksurajoitteen hyväksemme ja lähdimme Leivonmäen kansallispuiston suokomponenttiin sunnuntairetkelle. Kiersimme ensin tutun lyhyen peruslenkin Kirveslammen kierroksen, sitten kävimme Harjunlahden reittiä pitkin Rutajärven rannassa ja palatessa kiersimme vielä Luupään lenkin, yhteensä kymmenisen kilometriä. Harjunlahden reitin pitkospuut kaipaisivat huoltoa, niillä sai koira reilusti keinuharjoitusta agilityä varten. 20170723-_DSC4817.jpg20170723-_DSC4815.jpg20170723-_DSC4820.jpg20170723-_DSC4835.jpg20170723-_DSC4838.jpg20170723-_DSC4840.jpg20170723-_DSC4843.jpg20170723-_DSC4850.jpg20170723-_DSC4864.jpg

Rutalahden markkinat

Armaksen päiväkirjasta: ”Tänään olikin erikoinen lauantai. En lähtenyt isännän kanssa torille ja kauppaan ja jättänyt emäntää viettämään omaa laatuaikaa imurin kanssa vaan lähdimme kaikki Rutalahden markkinoille. Sepä olikin jännittävää: paljon ihmisiä, koiria, hajuja ja ääniä. Luulen, että meillä ei olla lopettamassa leipomista, sillä isäntä tuli Rutalahden myllyn myyntitiskiltä 15 kilon kassien kanssa. Kyllä siitä määrästä muutaman leivän tekee.20160924-_dsc9503

Markkinoiden jälkeen menimme retkelle Leivonmäen kansallispuiston metsäkomponenttiin. Olen kuullut, että vesijuoksu on hyvä kuntousmuoto, joten kävin pari kertaa riemuitsemassa rantavedessä.

Lutraamisen lisäksi kävimme kääntymässä Joutsniemen päässä ja tarkastamassa karpalotilannetta.”

20160924-_dsc952820160924-_dsc952920160924-_dsc953120160924-_dsc9532

Perinteistä puuroa ja rypäleitä Rutalahdessa

Syyskuun viimeisen viikonloppuna on sympaattisten Rutalahden markkinoiden aika. Liekö ruispuuron, muiden tuotteiden vai perinteisen tunnelman houkutus, joka vetää maalaiskylään vuosi vuodelta enemmän väkeä. Meilläkin oli seuranamme vanhempani ja kummitätini, joiden kanssa kävimme markkinoiden jälkeen pienellä retkellä Leivonmäen kansallispuiston suokomponentissa. 20150926-_DSC8593

Markkinoilta löytyi 13 kg Rutalahden myllyn jauhoja, paikallisen myyjän pieniä herkullisia viinirypäleitä ja Tommolan tilan luumuja. Niistä sekä syksyisistä hämäläistuliaisista saakin taas leivottua ja kokattua kaikenlaista.

20150926-_DSC8581 20150926-_DSC8579 20150926-_DSC8583 20150926-_DSC8585 20150926-_DSC8587 20150926-_DSC8588 20150926-_DSC8590 IMG_0377

Torstai-iltana herkuttelimme toissa viikon lammastapahtumasta ostamillamme karitsan paahtopaisteilla, jotka valmistettiin seuraavaan tapaan:20150924-_DSC8574

Anna lihojen lämmitä tunnin verran huoneenlämmössä. Ruskista paistit voissa pannulla ja kypsennä niitä ruskistamisen jälkeen 200 asteessa 13 min. Sisälämpö oli kypsennyksen jälkeen noin 58 astetta. Kääri paistit folioon ja anna niiden vetäytyä puoli tuntia.

Paahtopaisteja soisi löytyvän lihakärryistä toistekin.

Karvaisia tapahtumia kotiseudulla

Monesti mietin, pitäisikö lopettaa paikallisen sanomalehden tilaaminen – reilu kolme sataa vuodessa on kuitenkin aika paljon rahaa bioroskiksen pohjalle ja kuivuvien kenkien alle laitettavasta paperista. Uutisetkin luen pääosin Hesarin näköislehdestä iPadilla ja YLEn nettisivuilta. Moni mukava pieni tapahtuma olisi kuitenkin ilman Keskisuomalaista jäänyt käymättä joten tulkoon laatikkoon jatkossakin. Tänäkin viikonloppuna meitä kiinnostavia tapahtumia löytyi molemmille päiville.
IMG_0373
Eilen käväisimme Toivolan Vanhalla Pihalla Keski-Suomen lampaankasvattajien esittelytapahtumassa. Juttelimme Tukkolan ja Koivuniemen tilojen mukavien naisten kanssa ja tutustuimme iloiseen ja vilkkaaseen paimenbortsuun. Isolahtelainen Tukkolan tila oli meille uusi tuttavuus. Ostamani sukkalangan ”kaupanpäällisinä” saimme kutsun katsomaan lampaita, kiva. Kangasniemeläisen Koivuniemen tilan lihaa olemme ostaneet muutaman kerran Pienikankaan liha-autosta torilta, nyt tapasimme myös lampurin lihavalikoimineen.

Sunnuntain luontoretken aluksi ajoimme Riihivuoreen koiranäyttelyyn, jossa oli jos jonkinlaisia haukkuja. Pääsimme puhuttelemaan muutamaa mukavaa otusta ja juttelemaan niiden omistajien kanssa. Lumettomasta hiihtokeskuksesta jatkoimme matkaa Leivonmäen kansallispuiston metsä-järvi-komponenttiin. Sienikoriin ei rutikuivasta maasta kertynyt kuin muutama kanttarelli ja vähäiset puolukatkin olivat vielä turhan raakoja kerättäviksi, mutta ilma oli huikean hieno ja lämmin. Reissun lopuksi keräsimme litran verran mustikoita alkuviikon aamupaloille.
20150913-_DSC850720150913-_DSC8504 20150913-_DSC850620150913-_DSC8508 20150913-_DSC8510 20150913-_DSC8513 20150913-_DSC8516 20150913-_DSC8519

Ruispuuroa Rutalahdessa

20140927-_DSC536220140927-_DSC5369

Muutama vuosi sitten näimme jossain, varmaankin paikallisessa sanomalehdessä, etukäteisjutun Rutalahden markkinoista ja päätimme lähteä katsomaan, millaisesta tapahtumasta oikein on kyse. Mukavasta, aidosta sympaattisesta – siksi markkinaretkestä yhdistettynä kävelyyn läheisessä Leivonmäen kansallispuiston metsäkomponentissa on sittemmin muodostunut meille syysperinne.

Markkinoiden suosituimmilla tuotteilla, uutisruispuurolla ja Rutalahden myllyn jauhoilla, on taipumus loppua kesken, joten paikalla on parempi olla heti kymmenen jälkeen.

Masut täynnä aamupuroa ja takapenkki puolillaan jauhoja siirryimme kansallispuistoon. Kävelimme Selänpohjasta Joutsniemeen osittain pääreittiä, osittain kivikkoisia rantapolkuja seuraillen. Kovan tuulen ja ruskavärien lisäksi näimme ilahduttavan paljon ihmisiä ja puolitoista litraa pieniä kanttarelleja.

20140927-_DSC5375
Tämä ei ole kanttarelli vaan komea kärpässieni.

Markkinahumua ja keltaisia lehtiä

20130928-_DSC2307Syksyn suosikkitapahtumamme Ween Maan Wiljaan ohella on sympaattinen Rutalahden markkinat, jonka 10-vuotisjuhlilla oli noin 60 myyjää, mukava maalaistunnelma ja aina yhtä herkullista uutisruispuuroa. Mukaan tarttui materiaalia syystouhuihin sekä keittiössä että sohvalla: 9 kg Rutalahden ja Lieventuoreen myllyn jauhoja, 3 kg kaurahiutaleita, kurpitsa ja suosikkilankaani Röykkälän lammastilan Rygja-lampaista. 20130928-_DSC2343Markkinahumun jälkeen kävimme retkellä Leivonmäen kansallispuiston metsäkomponentissa Selänpohjasta Joutsniemeen ja osittain eri reittiä takaisin. Ruska ei ollut ihan kauneimmillaan mutta noilla poluilla aina kiva kävellä ja kuvata.

Onneksi olimme pakanneet mukaan paperipussin ja sieniveitset sillä pudonneiden keltaisten lehtien seasta löytyi pari litraa kanttarelleja. Syksyn toisesta tattisadosta sen sijaan näkyi vain kaksi merkkiä, pieni ja keskikokoinen etanoiden jyrsimä tynnyrijalka.

Unohdimme ottaa illalla leipää sulamaan, joten täydensimme hieman vajaavaista aamupalaa sveitsiläisellä energiapatukalla, lähes tuhoutumattomalla päärynäleivällä Bündner Birnbrot. Aamun kahvina oli Sandby kafferosterin Mattias espresso, jonka tämänhetkisen version pavut ovat el salvadorilainen Las Delicias ja brasilialainen Serra Negra. Kahvi on makea, täyteläinen ja tasapainoinen, maussa on suklaata, kuivattuja hedelmiä, karamellia (ei siis karkkia vaan karamell på svenska) ja paahdettua mantelia, jälkimaku on pitkä ja hieman sitruksinen. Härligt!20130928-_DSC2297 20130928-_DSC2298