Lumikuvia

Oi, oi, kuinka hienoa olisikaan ollut laskea tänään sataneessa pehmeässä pakkaslumessa jos rinteissä olisi ollut pohjat kunnossa. Hiihtopaikkojen kunnostumista odotellessa teimme iltapäivän pimetessä pienen kuvauskävelyn kotinurkilla. Jos ei ole valoa, niin pitää olla aikaa. Ja jalusta, vaikka sen säätäminen onkin pakkasella vilpoista hommaa. 20121202-_DSC828320121202-_DSC828520121202-_DSC828720121202-_DSC828920121202-_DSC8291

Mitähän sitä taas tuli kokattua…

Maisteltuamme olimme päättäneet vielä odottaa ja antaa pakkasöiden tehdä makeutustyönsä, suon happamille herkkupalleroille karpaloille siis. Pakkasten myötä tuli tänä vuonna myös lumi ja punaiset kuulat taisivat kadota hangen alle. Ei ollut ensimmäinen syksy kun meille kävi näin, eikä varmasti viimeinenkään. Varmistaaksemme edes muutaman kirpeysherkuttelun ostimme torilta kaksi lootaa, joista toinen päätyi pakastimeen odottamaan piirakan ja muffinssien leivontaa. Puolesta litrasta karpaloita ja aamupalalta jääneistä mansikoista syntyi suomalaisclafoutis alkusyksyn luumupannarin ohjeella (marjoja ei tosin marinoitu Kirschissä). Pannarin paistaminen kannattaa lopettaa siinä vaiheessa kun karpalot hyppivät ympäri uunia tai mielellään vähän sitä ennen.

Hyvää, kauhean kirpeää ja terveellistä… pitäisiköhän seuraavalla kerralla käyttää vain niitä manssuja? 
Alppihiihdon maailmancup alkoi tänään Söldenissä. Täällä lumi ei vielä riitä mäenlaskuun, joten huomenna voisi ulkoiluttaa nastatöppösiä suksien sijaan.

Tulpaaneja, tahmaista makeutta ja (lumi)huolia

Tulppaaniaika on parhaimmillaan. Tänään löytämämme värikäs iso lähitulppaanikimppu piti jakaa kahteen maljakkoon, joten nyt meillä on kukkia myös keittiössä. 

Honig, hunajaa, sitä on tarjolla monenlaista: nyt hyllyssä on vuoristo-, villivattu-, laventeli- ja appelsiininkukkahunajaa. Kotona käytämme vuodessa kilokaupalla hunajaa: mysliin, joidenkin teiden kanssa, smoothieihin ja joihinkin ruokiin. Täällä emme ole mysliä tehneet (hiutaleiden vaikeamman saatavuuden, huonon uunipellin ja helt okej -kaupan myslin saannin vuoksi), mutta hunaja sopii hienosti teehen, jogurttiin ja suoraan lusikalla purkista syötäväksi. Liuottamalla reilun lusikallisen appelsiininkukkahunajaa kiehuvaan veteen saa ihanan kuuman juoman. Paikallishunajissa on vain yksi ongelma, niihin menee frangi jos toinenkin. Esimerkiksi minttuteehen, johon on tapana laittaa runsaasti makeutusta, käytämmekin hyvää ranskalaista, ”puolihintaista”, Juran nallehunajaa.

Mitäpä muuta?

Kevään ajan istunkin kerran viikossa luentosalissa kuuntelupuolella. Paikallistuttumme pitämä kurssi vaikuttaa mielenkiintoiselta, sisällön lisäksi voisin yrittää ottaa oppia opettamisesta.

Kevät taitaa tosiaan tulla, sillä tänne kaupunkiin on luvattu huomisesta eteenpäin 10 astetta lämmintä. Hiihtokeleille saattaa käydä huonosti, sillä mäkipaikkojen kyliin ennustetaan yhtä korkeita lämpötiloja ja plusasteita kolmeen tuhanteen metriin saakka. Toivottavasti sulaminen ei aiheuta suuria tulvia.

Jurputi, koskakohan pääsisin polvivaivoista (valittamisesta) eroon? Mieluusti pian. Eilinen juoksulenkki jokivarressa sujui varsinaisen juoksun osalta mukavasti, mutta se jälkeen kävely tuntui taas ankealta vempulapolven sisäsivussa. Tänään hieronnassa sitä rääkättiin sitten aika tavalla.

Flims – lunta, lunta, lunta,….2

Lunta, sitä oli tarjolla runsain määrin, sekä valmiina maassa että tuoreena taivaalta. Sääennusteen mukaan kelin piti kirkastua päivällä, mutta aurinko ja mäet näyttäytyivät edes osittain vasta hissien mentyä kiinni. En minä kirkasta taivasta tarvitse, lumisateessa laskeminen on kivaa mutta eteensä olisi mukava nähdä…

Heikosta näkyvyydestä ja vajaasta rinnetarjonnasta huolimatta oli mukava päivä. Tämä vaikuttaa kivalta alueelta – leveät rinteet, joiden värikoodaus oli ainakin tänään laskemillamme alueilla hyvin pohjoismainen. 

Falera

Muutama lisäfoto

Yksi toive luimupupulla olisi: kunpa saisi tuon lerppapolven yhtä tukevaksi kuin korjattu on. Sitten se varmaan kitisisi vähemmän…

Flims – lunta, lunta, lunta,….

Vaihdoimme viikonlopun ja työpäivien paikkaa ja lumileikimme seuraavat kaksi päivää ranskalaisystävien kanssa Flimsissä Graubündenissä. Lunta on aivan valtaisat määrät ja sataa koko ajan lisää, huomenna voi siis päästä laskemaan pehmolunta.

Matkustuksen jälkeen kahlasimme hetken kylän raittia edestakaisin, ihailimme leipomon näyteikkunaa ja kävimme perinne-eväällä ravintola Clavau veglissä, gnoggheja herkkutateilla, tomaatilla ja kermalla, jälkkäriksi mangosorbettia. Tatteja ei oltu säästelty…

Upeita herkkuluomuksia, pikkukameralla pimeässä lasin läpikin.

Uusi lumi on…

…vanhan surma vai miten se jatkuikaan? Ei taida päteä Suomessa vielä helmikuussa, mutta saa nähdä, miten täällä käy…

Toive: pyöräilykelit kaupunkiin, puuteria mäille.

Kitzbühelin kuningas

Lumi, se vaikeuttaa mäenlaskua sekä silloin kun sitä ei ole että silloin kun sitä on liikaa. Kitzbühelin eilinen Super-G peruttiin ja tämän päivän syöksyä lyhennettiin reilusti lumisateen takia. Kauden lopussa vapaalaskuun siirtyvä (?) Didier Cuche oli lyhyelläkin radalla nuorempia nopeampi ja voitti Hahnenkammin syöksyn viidennen kerran. Paikalliset tiedotusvälineet tykkäävät

Alppikisojen seuraamisen lisäksi ehdimme tuulisena ja osittain sateisena päivänä siivota, leipoa pullaa, käydä kaupassa, tehdä vähän töitä ja tietenkin laittaa ruokaa. Pullaan käytin tällä kertaa paikallistuttumme suosituksesta Coopin luomuhiivaa, joka toimi moitteettomasti, kuten muutkin ainekset.

Sveitsiläisen luomukanan sisään tungettiin lehtipersiljaa, rosmariinia, muutama kynsi valkosipulia ja suolaa. Oliiviöljytty, reilut 1,2 kiloa painanut kana lämmitteli uunissa 200 asteessa noin 1 h 15 min. Kanan kääntäessä kylkeä vuokaan laitettiin kaksi lohkottua paprikaa. Uunissa kävi kypsymässä myös maukkaaksi osoittanut kanan maksa. Kanan seuraksi laitoimme salaattia, jossa oli ranskalaisen tammenlehtisalaatin lisäksi pikkutomaatteja, herneitä ja saksanpähkinöitä. Yksi pähkinä oli agressiivinen, auts:

Molemmat kuvat ovat pikkukameran salamallisia tuotoksia. Ruokakuvausta pitää näköjään uudella vehkeellä harjoitella, jotta saa kuvauskulman paremmaksi.

Luulen muuten, että emme pääse Gomsiin hiihtämään murtsikkaa ikinä, siellä on taas junaradat poikki ja ladut kiinni vyöryvaaran takia ja lisäksi huomiseksi on luvattu 7 astetta lämmintä. Aamu sitten näyttää, onko meillä pyörälenkin vai juna-hiihtoretken päivä.