Kuokkelissa

Päivän retkeksi valikoitui lumikenkäily reilun 15 km päässä olevassa Kuokkelissa. Vanhaa kuparikaivosta kohti ei lähtiessä näyttänyt olevan uraa ja kelikin näytti sen verran epävakaalta (kuten Norjan lähistöllä on tapana), että emme lähteneet kauhean kauaksi yhteen suuntaan. Lunta oli paikoitellen paljon ja siitä tunsi, että alueella olevat lumivyöryvaroitukset pitää ottaa tosissaan jos jyrkemmissä paikoissa liikkuu. Keli vaihteli reilun kolmen tunnin aikana laidasta laitaan, aurinkoa, tuulta ja lumisadetta.20180330-DSC_427620180330-DSC_427820180330-DSC_428020180330-DSC_428520180330-DSC_428620180330-DSC_428720180330-DSC_429320180330-DSC_429420180330-DSC_429720180330-DSC_430120180330-DSC_430420180330-DSC_430620180330-DSC_430720180330-DSC_4308

Lumikenkäilyä

Tuuliset kelit jatkuvat, joten pitkiä avotunturipätkiä sisältäville retkille ei kannattanut tänäänkään suunnata. Onneksi hotellin takamaastoissa riittää ulkoiltavaa monelle päivälle – tänään lumikenkäilimme siellä vajaan neljän tunnin kiemuran. Armas sai kaverikseen hotellin aussiepapoista nuoremman, syksyllä 11v täyttävän Sotis-koiran. Melkein 12-vuotias Zappa ei rankalle retkelle päässyt mukaan.

20180329-DSC_417320180329-DSC_417520180329-DSC_417620180329-DSC_4171Tauolla(kin) Armas kovasti houkutteli pappakoiraa leikkiin. Kun tarpeeksi houkuttelee ja vähän huutaa, niin lähtihän se.

20180329-DSC_421020180329-DSC_421620180329-DSC_421920180329-DSC_422920180329-DSC_424520180329-DSC_425120180329-DSC_426620180329-DSC_4269.jpg

Pääsiäisretkelle

Armaksen päiväkirjasta: ”Pääsiäisen lähestymisen tietää siitä, että ihmiset pakkaavat auton täyteen ulkoiluvarusteita ja minulle kassillisen ruokaa. Sitten matkustetaan kaksi päivää ja lopulta pääsen tunturiin juoksemaan. Pappakoiria ei vielä tänään näkynyt mutta kovasti toivon, että ne vielä jaksavat juosta kanssani.”20180325-DSC_399420180325-DSC_399620180325-DSC_399720180325-DSC_399920180325-DSC_400520180325-DSC_401120180325-DSC_4014

Kuokkel lumikenkäillen

Viimeisen lomapäivän retkikohde oli reilun 15 km päässä oleva Kuokkel, jossa ihastelimme maisemia viime heinäkuussa. Seurasimme osittain kuparikaivokselle johtavaa polkua jota oli ajettu kelkoilla mutta pääosin kuljimme omia reittejä. Lumikenkäilyolosuhteet olivat oikein mainiot, aurinko paistoi ja tuuli puhalsi.

Olipa taas kaikin puolin onnistunut loma: hienoja retkiä, tuttu ja hyvä majoitus ja hurjan hyvä ruoka sekä aamupalalla että päivällisellä. Kesäretkestä tänne jo haaveilen…20170415-_DSC3203.jpg20170415-_DSC3197.jpg20170415-_DSC3212.jpg20170415-_DSC3219.jpg20170415-_DSC3223.jpg20170415-_DSC3233.jpg20170415-_DSC3235.jpg20170415-_DSC3242.jpg20170415-_DSC3248.jpg20170415-_DSC3255.jpg20170415-_DSC3265.jpg20170415-_DSC3275.jpg20170415-_DSC3283.jpg

Pääsiäisretki, osa 2

Aamun pilven takaa kurkisteleva aurinko vaihtui lumisateeksi, joka on hyvä sää tunturikoivikossa lumikenkäilyyn. Armaksen lisäksi mukana olivat hotellikoirat Zappa (9,5 v) ja Sotis (8,5 v), joiden kanssa olemme retkeilleet kuuden täällä vietetyn pääsiäisloman aikana tuntikausia. Oli kiva huomata, että vanhat herrat muistivat meidät kahden vuoden tauon jälkeen ja suhtautuivat hyvin junioriin.

Armaksen kanssa ei vielä tänä talvena voi tehdä niin pitkiä retkiä kuin olemme täällä tavallisesti tehneet. Padduksen uhrimäen luo ja takaisin kävely polunpohjaa pitkin kesti noin 2,5 tuntia – sen mittaisia retkiä on kotonakin tehty talven aikana muutama. Hankikanto ei metsän puolella kestä kunnolla edes koiraa, joten tassujen kuntoa pitää tarkkailla ja valita reitit huolellisesti.

20160323-_DSC346120160323-_DSC346820160323-_DSC347420160323-_DSC348520160323-_DSC351420160323-_DSC352520160323-_DSC353020160323-_DSC353620160323-_DSC355120160323-_DSC357720160323-_DSC358720160323-_DSC359620160323-_DSC360320160323-_DSC361620160323-_DSC3629

Polkuja ja latuja

Tiistaina alkavan keittiörempan valmistelun lisäksi olemme viihdyttäneet ja ruokkineet ranskalaista ystäväämme, miehen kollegaa. Eilen kävimme mönkimässä lumikengillä kotimetsässä, Sippulanniemen pururadan ympäristössä,20150124-IMG_0634tänään hiihdimme Ladun majalla. Minä tosin otin vapaan iltapäivän vieraan kaitsemisesta ja hiihdin yksin ensin reippaasti tunnin verran ja sitten retkeillen kapeilla laduilla ja pätkän hangessakin jotta pääsin Soidenlammen rantaan.soidenlampi1 soidenlampi2 soidenlampi3Ladun majan vieressä, Kolmisoppisen jäällä oli houkuttelevalta näyttävä napakelkka. Aikamoinen turvaistuin siinä näytti olevan, ei tuollaisia ennen ollut. ladunmaja3