Tarte au citron meringuée

Ahkerankin keräysvuoden marjat alkavat olla pakastimessa tähän aikaan vuodesta vähissä, joten leipomuksia pitää miettiä hetki ja toinenkin. Selailin taas ranskalaisten marmiton-sivustoa ja löysin jonkin verran vanhasta ohjeestamme poikkeavan ja hurjasti kehutun marengilla kuorrutetun sitruunapiirakan ohjeen. Uunissa matalalla lämmöllä kypsennettävän marengin sijaan teimme vesihauteessa kypsennettävän sveitsiläisen marengin sen ihanan pehmeän suutuntuman takia. Hyvää, ihan tajuttoman hyvää. Jos tykkää sitruunasta.20170514-_DSC3897.jpg

Pohja (pâte sablée)
  • 250 g vehnäjauhoja
  • 125 g voita
  • 70 g sokeria
  • 2 keltuaista
  • 1/2 dl vettä

Nypi voi, sokeri ja jauhot sekaisin. Lisää keltuaiset ja vesi. Tee taikinasta pallo. Laita taikina jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi. Kauli taikina ja laita se voideltuun (irtopohjaiseen matalareunaiseen, halkaisija 26 cm) piirakkavuokaan. Laita pohjan päälle leivinpaperi ja painoksi riiisejä, herneitä, yms. jotta reunat pysyvät paremmin paikoillaan. Paista 190 asteessa noin 20 min. Ota painot ja paperi pois ja paista vielä noin 8 min kunnes pohja on kypsä ja saa ihan vähän väriä.

Crème au citron
  • 4 keskikokoista sitruunaa
  • 150 g sokeria
  • 3 munaa
  • 1 rkl Maïzenaa

Raasta sitruunoista kuoret ja purista mehu (mehua tuli 1 1/2 dl). Sekoita sokeri, sitruunanmehu, -kuoriraaste ja maizena kattilassa ja sekoittaen miedolla lämmöllä hetki kunnes sokeri sulaa. Vispaa munien rakenne rikki kulhossa. Kaada munat kattilaan. Keitä täytettä kovahkolla lämmöllä koko ajan sekoittaen kunnes täyte sakenee. Laske lämpöä ja kypsennä sekoitellen vielä hetki (jotta Maïzena kypsyy). Anna jäähtyä hetki. Kaada täyte kypsän piirakkapohjan päälle.

Sveitsiläinen marenki
  • 2 valkuaista
  • 100 g sokeria

Laita valkuaiset ja sokeri metallikulhoon tai “vesihaudekattilaan” ja kuumenna vesihauteessa vispaten kunnes seoksen lämpötila on 50-60 astetta. Ota kulho pois vesihauteesta ja vispaa kunnes vaahto on paksua ja kiiltävää.

Levitä tai pursota marenki piirakan päälle. Käytä piirakkaa grillivastuksen alla  kunnes pinta on kauniin värinen.20170514-_DSC3886.jpg20170514-_DSC3888.jpg20170514-_DSC3895.jpg20170514-_DSC3898.jpgEnnen leivontaa kävimme yhdessä suosikkilenkkipaikassamme Vuonteella juoksemassa tunnin lenkin. Armaksen puolenvälin uintilampi oli onneksi jo sulanut, joten se pääsi pulahtamaan ja juomaan. IMG_2284.jpg

Birnencake

Viime lauantain tapaan kävimme aamupäivän kotityöurakan jälkeen koko porukalla juoksemassa Leppävedellä. Armas on juoksemisesta hyvin innoissaan, se ponkaisee häkistä luvan saatuaan haukahtaen ulos (ei hauku muilla lenkeillä) ja lähtee suurella innolla matkaan. Osan lenkistä se juoksee kovaa omia reittejään, osan joko välissämme tai hurjan hyvää seuraamista tarjoten retkievään toivossa. Sellaisen seuraamisinnon ja -ilmeen kun saisi siirrettyä treenikentälle ja tulevaisuudessa kisoihin.20161022-_dsc9966

Ajomatkoilla pohdimme illan leivonnaista ja ties kuinka monen vaihtoehdon pyörittelyn jälkeen päätimme virittää sveitsiläisestä porkkanakakusta päärynäversion. Mausteeksi laitoimme vaniljan lisäksi Zürichistä ostettua Spekulatius-maustetta, jossa on kanelia, kardemummaa, muskottia, neilikkaa, mustapippuria ja anista.

Aargauer Rüeblitorte

  • 250 g ruokosokeria
  • 5 keltuaista
  • 1 pieni luomusitruuna (mehu ja kuori)
  • 1/2 tl Spekulatius-maustetta
  • 1/4 tl jauhettua vaniljatankoa
  • 5 pientä päärynää (noin 520g kokonaisina)
  • 130 g hasselpähkinöitä
  • 100 g manteleita
  • 100 g vehnäjauhoja
  • 5 valkuaista

Raasta sitruunan kuori ja purista mehu. Kuori ja halkaise päärynyät ja poista niistä siemenkodat. Raasta päärynät. Hienonna pähkinät ja mantelit (tein Bamixin myllyllä). Voitele ja jauhota kakkuvuoka. Sekoita jauhot, mausteet ja pähkinäjauhe keskenään.

Vaahdota sokeri ja keltuaiset. Lisää sitruunan kuori ja mehu sekä päärynäraaste. Lisää jauho-mauste-pähkinäseos.

Vaahdota valkuaiset ja lisää vaahto käännellen taikinaan.

Paista 190 asteessa noin 30 min ja 180 asteessa 20-25 min. Irrota kakku vuosta hieman jäähtyneenä. Kuorruta sihdatulla tomusokerilla tai tomusokerikuorrutuksella (meillä oli 1 rkl Amarettoa, vettä tomusokeria).20161022-_dsc996020161022-_dsc996120161022-_dsc996220161022-img_171120161022-img_171220161022-img_1713

Luimupupula 6 vuotta!

WP kertoi, että Luimupupula täyttää tänään 6 vuotta. Oho. Postauksia näyttää kertyneen 1547 monenmoisista aiheista – aluksi kuntoutin polvea, vuosien aikana on reissattu sekä liikunnallisten lomien että työreissujen merkeissä, asuttu Zürichissä kahteen otteeseen ja Pariisin kyljessä muutaman kerran, ulkoiltu ja valokuvattu, kokattu ja viimeisen vuoden ajan seurattu Armas-otuksen kasvamista nuoreksi koiraherraksi. Ei tästä koskaan tullut trendikästä ruokablogia stailattuine kuvineen eikä tämä taida päiväkirjamaiseksi koiratreeniblogiksikaan muuttua, sekalaiseen elämäntapablogiin sen sijaan mahtuu juttuja laidasta laitaan. 20160817-_DSC8275

20160817-_DSC8279
Olisiko mitenkään mahdollista saada iltaruokaa?

Juhlapäivän kunniaksi kävimme koko porukalla juoksemassa Ladun majalla ja kehittelimme iltaruoaksi uuden pastan (kolmikkomme karvaisin herkutteli pastan sijaan rustoluilla). Ricotta ja kukkakaali sopivat hienosti yhteen ja punasipuli antoi vaaleaan pastaan vähän väriä.20160817-_DSC8284

Kukkakaali-ricottapasta

  • 2 pientä kukkakaali
  • 1 punasipuli varsineen
  • 1 prk ricottaa
  • timjamia
  • malabarpippuria, suolaa
  • 200 g täysjyväpastaa

Siisti ja paloittele kukkakaalit ja höyrytä ne lähes kypsiksi. Leikkaa sipuli puolirenkaiksi ja paloittele varsi. Kypsennä sipulit oliiviöljyssä. Lisää kukkakaalit, ripaus suolaa ja pari oksaa timjamia. Kun pasta on melkein kypsää, lisää ricotta ja sekoita se kukkakaalien joukkoon. Lisää kypsä, valutettu pasta ja morttelissa jauhettu pippuri. Tarjoa raastetun parmesaanin kanssa.20160817-_DSC828120160817-_DSC8282

 

Lenkki, lelu ja baba ganoush

Armaksen päiväkirjasta: ”Tänään pääsin toisen kerran juoksulenkille Kinkoriutalle emännän ja isännän kanssa. Ne väittävät, että en saisi juosta kuin kerran viikossa. Kummallista. Eivät varmaan itse jaksa useammin. Muistin heti, mistä on kysymys ja kirmasin huisia vauhtia. En edes pomppinut kuin ihan vähän heti mudan kaivamisen jälkeen. Silloin näet haistoin, että emännällä on juomavyössä narupalloni ja halusin kuskata sitä suussani. Lenkin jälkeen sain palautusjuomaksi piimää.20160511-_DSC533920160511-_DSC5343Eilen sain uuden älylelun. Väittävät, että kaivan namit esiin enemmän voimalla kuin älyllä. Ei kai sillä niin väliä, eihän?

Rustoluuiltapalan jälkeen sain vielä esipestä kalapullavuoan. Jostain syystä nuo nauravat odotusilmeitäni.20160511-_DSC536520160511-_DSC536620160511-_DSC536920160511-_DSC537520160511-_DSC537620160511-_DSC5378Emännällä oli joku reseptikin. En tiedä, onko munakoisotöhnä hyvää sillä en saanut maistaa sitä.”

Baba ganoush jogurtilla

  • 2 isohkoa munakoisoa
  • reilu 1 rkl tahinia (ei virallinen mitta, käytin Urtekramin tahinia, jossa on suolaa mukana)
  • noin 2 rkl sitruunanmehua (1/2 sitruuna)
  • 1/4 sitruunan kuori raastettuna
  • 1 iso valkosipulinkynsi
  • ripaus suolaa
  • pieni kourallinen lehtipersiljaa (pakasteesta)
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 1/2 dl turkkilaista jogurttia

Töki munakoisoihin haarukalla reikiä ja kypsennä niitä 200 asteessa uunissa kunnes ne kurtistuvat hieman. Aika vaihtelee kovasti riippuen koisoista, tänään taisi kestää noin puoli tuntia. Anna koisojen jäähtyä hieman. Kaavi sisus irti kuorista lusikalla, laita se kannuun (tai mikseriin).

Litsaa ja kuori valkosipuli. Laita kaikki aineet jogurttia lukuunottamatta munakoisojen kanssa kannuun. Soseuta sauvasekoittimella. Lisää jogurtti ja sekoita. Laita baba ganoush kulhoon ja lorauta pinnalle oliiviöljyä.

Kinkoriutalla x 2

Armas ja Winston nauttivat lämpimästä tiistai-illasta Kinkoriutalla. Olipa pojilla taas aikamoinen meno päällä.
20160503-_DSC484920160503-_DSC485920160503-_DSC486320160503-_DSC486420160503-_DSC486820160503-_DSC486920160503-_DSC487020160503-_DSC487120160503-_DSC487720160503-_DSC488720160503-_DSC4891Tänään kävimme samoissa maisemissa ensimmäistä kertaa juoksukamoissa Armaksen kanssa. Kuten osasimme odottaa, otuksella oli varsinkin aluksi kova paimennus- ja leikkihinku: riemukas ilme naamalla pitää hyppiä ja näykkiä loikan korkeudesta riippuen ranteen ja olkapään välille. Loppumatkasta etenimme jo usean minuutin pätkiä hienosti. Lenkin jälkeen oli hyvä käydä kotirannassa kahlaamassa ja pesemässä mudat pois jaloista ja mahakarvoista.

Kurttuisia kääryleitä ja pirtsakkaa piirakkaa

20150920-_DSC8551
Mukavien syyskelien jatkuessa juoksimme iltapäivällä ties kuinka monennen ”viimeisen shortsilenkin”, tällä kertaa reilun tunnin Laajavuoren pienillä poluilla ja kisalatujen pohjilla. Se oli taas kerran rankkaa ja mukavaa.

Lenkillä ja sen jälkeen suunnittelimme illlan ruokia eilen syysmarkkinoilta ostetuista kurttukaalista ja Niemelän tilan lampaanjauhelihasta sekä Tommolan tilan luumukokoelmasta. Kurttukaalikääryleisiin hain vinkkiä Kotiharmilta ja luumupiirakkaan suosikkisivustoltani Marmitonista.

Lampaanjauheliha on hyvä pullautumaan, joten emme laittaneet täytemassaan mitään sidosaineita, pelkästään lihaa, tomaattia ilman sisuksia, hieman Suvannon savun tajuttoman hyvää savusaunapalvikinkkua ja valkosipulia. Tavallista siirappia meillä ei näköjään vieläkään ollut, joten kaalinyytit saivat makeutuksekseen viirut ruokosokerisiirappia. Jauhelihan runsaahko rasva irtosi paistamisen aikana vuoan pohjalle ja mehevöitti kääryleet mukavasti tekemättä niistä millään lailla liian rasvaisia. Tämä taisikin olla ensimmäinen tutustumiseni kauniiseen kurttukaaliin. 20150920-_DSC8545

Kurttukaalikääryleet

  • kurttu- eli savoijinkaali
  • 550 g lampaanjauhelihaa
  • 50 g palvikinkkua
  • 2 tomaattia
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 1/4 tl suolaa
  • Malabar-pippuria (tai mustapippuria)

Irrota kaalista lehtiä yksi kerraallaan (minimi riittävän isojen lehtien määrästä ja siitä, moneenko kääryleeseen luulet täytteen riittävän). Keitä lehtiä suolatussa vedessä muutama minuutti kunnes ne pehmenevät. Ohenna lehtiruoteja joko ennen tai jälkeen keittämisen (minusta se oli helpompaa ennen keittämistä).

Leikkaa valkosipuli pieniksi paloiksi. Poista tomaateista siemenet ja leikkaa tomaatinliha pieniksi paloiksi. Paloittele palvikinkku. Rouhi pippurit morttelissa (tai myllyllä). Sekoita täytteen ainekset keskenään. Laita täyteestä muotoiltu lihapulla (tai pikemminkin ellipsoidi) jokaisen kaalilehden keskelle. Taittele täytetty lehti nyytiksi. Leikkasin ennen täyttämistä isoimman lehden kahtia ja kaksi seuraavaa hieman pienemmäksi ja yhdistin kahden jämät yhdeksi kääryleeksi.

Laita kääryleet vuokaan ja valuta niiden päälle hieman siirappia. Paista 175 asteessa noin 1 h 15 min.

Taannoiselta pohjoisen reissulta Haaparannalta ostettua ranskankermapurkkia oli jo raotettu eikä kaapissa ollut kuohukermaa (jonka löytäminen lisäaineettomana on muuten nykyisin älyttömän vaikeaa, Arla on ainoa valmistaja, jolta saa rehellistä kermaa ilman e-koodeja), joten jatkoimme ranskisten ohjetta turkkilaisella jogurtilla.20150920-_DSC8553

Luumupiirakka

Pohja:
  • 130 g voita
  • 2 rkl Amarettoa (tai maitoa)
  • 175 g vehnäjauhoja

Nypi voi ja jauhot. Lisää neste ja tee taikinasta pallo. Laita pallo jääkaappiin noin puoleksi tunniksi. Voitele piirakkavuoka. Kauli taikina leivinpaperin päällä jauhoja apuna käyttäen ja nosta se kaulimen avulla vuokaan.

  • luumuja niin paljon, että piirakan pohja peittyy puolikkaista
  • 3 munaa
  • 100 g vaaleaa ruokosokeria
  • 2 rkl vehnäjauhoja
  • 1/4 tl jauhettua vaniljatankoa
  • 1 dl ranskankermaa
  • 1 1/2 dl turkkilaista jogurttia

Puolita luumut ja poista niistä kivet. Asettele luumut pohjan päälle.

Vatkaa munat ja sokeri kevyeksi vaahdoksi (kierrevatkaimella käsin). Sekoita joukkoon jauho ja vanilja sekä maitotuotteet. Kaada täyte piirakan päälle. Paista 190 asteessa noin 45 min.

Jälkkäriä syödessäni taisin sanoa, ettei piirakan tarvitse tämän parempaa olla. Kirpeän happamuuden ja kerman liitto – tässä on paljon samaa kuin sveitsiläisten Wähenissä…

Mainio kolmikko

Hienot syyskelit jatkuvat ja innostavat ulkoilemaan työpäivän jälkeen (toki ulkoilma houkuttelee sisällä ja erityisesti liitupölyssä vietetyn päivän jälkeen oli keli mikä tahansa). Kävimme alkuillasta juoksemassa Halssilan hiihtomaan teknisillä kivikkopoluilla ja laitoimme lenkin jälkeen ruoaksi eilen sulaamaan otetun pitkäkarvasonnin maksapalan. Suunnittelutiimi oli perinteisellä linjalla – maksa, sipuli ja kerma sopivat niin hyvin yhteen. Kapriksia emme olletkaan maksaruokaan ennen laittaneet, miksiköhän? 20150910-_DSC8471

Maksaa kapriskermassa

  • 450 g ylämaankarjasonnin maksaa
  • 1 iso sipuli
  • 1 rkl vehnäjauhoja
  • noin 1/2 dl valkoviiniä
  • noin 1/2 dl kuohukermaa
  • 1 rkl suolaan säilöttyjä pieniä kapriksia liotettuna
  • muutama Malabar-pippuri (tai hieman mustapippuria)

Siisti ja kuutioi maksa melko isoiksi kuutioiksi. Kuori sipulit ja leikkaa ne puolirenkaiksi

Paista sipuleita voissa kunnes ne rentoutuvat hieman. Ota sipulit pois pannulta. Ruskista maksat voissa melko kuumalla pannulla. Paista niitä reilu 4 minuuttia välillä kuutioiden kylkeä kääntäen.Palauta sipulit pannulle. Lisää vehnäjauho. Sekoita ja lorauta sekaan viiniä. Lisää kerma ja liotetut kaprikset. Laita kansi päälle ja anna kypsyä 6-7 minuuttia matalalla keskilämmöllä (ja stressaa siitä, onko kypsyys sopiva…). Tavoitteena on, että maksa on sisältä kevyesti punertavaa ja sopivan pehmeää. Lisää pippurit ja maista, tarvitseeko kastike ripauksen suolaa.

20150910-_DSC8474

Rakka ja räkkä

Lähdimme ennen lukukauden alkua (pääsin töiden suhteen hieman pidempään hirteen…) katsomaan, miltä Ylläksen kesä näyttää. Kauniilta. Hiljaiselta. Ei ole toppahaalareihin puettuja englantilaisia, ei isoilla autoilla ajavia venäläisiä ei murtsikkaa harrastavia keskieurooppalaisia eikä edes kovin montaa kotimaista turistia. Parin viikon päästä ruska-ajan alettua väkimäärä lienee suurempi. Olemmehan me pohjoisessa kesällä olleet, sekä vaeltamassa, tunturisuunnistuksissa että Ruotsin puolella sekalaisilla sporttilomilla mutta täällä olemme olleet vain lumiseen aikaan.

Majoitumme samassa pienessä mukavassa hotellissa Lodge 67° N:ssa kuin joulukuun lumilomalla. Huoneen minikeittiö ja isojen valikoimien Jounin kaupppa ovat varsin tarpeellisia näin sesongin ulkopuolella sillä monet ravintolat ovat kiinni.

Aurinko paistoi ja lämmintä oli kuuden jälkeen reilusti yli 20 astetta, joten lähdimme herättelemään kroppaa kahden matkustuspäivän jälkeen tunturijuoksulla. Juoksimme ulkoilureittiä pitkin Kesängin kyljestä Tahkokurun laavulle. Tunturin kutsu oli sen verran suuri, että piti jatkaa vielä hieman ylöspäin rakkaa kohti. Takaisin palasimme Nilivaaran kautta. Kääntöpaikka oli reilut 200 m lähtöpaikkaa korkeammalla, joten Zürichin puolet ylämäkeä-puolet alamäkeä-juoksulenkeistä oli tänään paljon hyötyä. Hieno lenkki, 12 km, 1 h 15 min, räkkäkään ei kiusannut.IMG_0348 IMG_0349 IMG_0350 IMG_0353Viime yön olimme anoppilassa ja pääsimme touhuamaan puolivuotiaan iloisen ja energisen Tinon kanssa. 20150820-_DSC8276 20150820-_DSC8279 20150820-_DSC8288