Lomaltapaluutautisuutta

Armaksen päiväkirjasta: ”Emäntä sai lomalta sitkeän flunssan ja isäntäkin köhi jonkin aikaa. Kuten kuvat kertovat, niin olen kuitenkin päässyt lenkkeilemään ja treenaamaan. Emännän ollessa pahiten tautisena kävin isännän kanssa treeneissä, aksassa tosin hyppelin Ainon ohjastamana. Viime viikkoina ollaan treenattu rallyn mielentilatreenejä ja tokon voittajaliikkeitä omalla porukalla, Poppareiden vuorolla ja viime viikolla tokon ostetulla valmennusryhmäpaikalla.

Agilityssa meillä on emännän kanssa nyt treeniryhmän ja -paikan vaihdon jälkeen iso into päällä. Kepit alkavat sujua kivasti, juoksu-A on ihan hyvällä mallilla ja tänään kadotettiin joulukuisen lentokeinun jälkeistä puomikammoa.

Viime lauantaina käytiin tukimölliaksakisoissa juoksemassa putkirallia. Pääosin suoriuduttiin emännän kanssa kivasti mutta molemmat teki yhden väärään putken päähän johtaneen mokan. Hauskaa oli.”

Ainon porukan kanssa nautittiin viime viikon treenien jälkeen kevätauringosta.20180413-DSC_433520180413-DSC_435220180413-DSC_4366

Juurilihapiirakka ja vuoden koira -kisa

Sain viikonloppuna idean klassikkolihapiirakan juuriversiosta. Tässäpä se on. Hyvää tuli kuten alkuperäisestä versiostakin aina.

Jännityksellä odotin, minkälainen kaulittava taikina on. Ei ihan yhtä helppo kuin hiivallinen versio mutta hyvin käyttäytyvä kuitenkin. Jätin pohjan sen verran pieneksi, että piirakassa ei tällä kertaa ollut kummoisia reunoja.

LIHAPIIRAKKA

POHJA JUURELLA:
  • 200 g aktiivista hapanjuurta (100 g ruis-vehnä-juurta ruokittu aamulla 50 g jauhoja ja 50 g vettä)
  • 2 dl täysmaitoa
  • 0,5 tl suolaa
  • 2 munaa (riko rakenne)
  • noin 10 1/2 dl jauhoja (laitoin 6 dl täysjyväspelttiä ja 4 1/2 dl vehnää)
  • 150 g voita sulatettuna

Laita taikinan aineet yleiskoneen kulhoon. Alusta taikinaa niin, että saat siitä tasaisen pallon. Anna taikinan kohota jääkaapissa noin 2 vrk.

TÄYTE:
  • 2 isohkoa sipulia
  • 1 kynsi valkosipulia
  • 2 dl risotto- tai puuroriisiä
  • 500 g (ylämaankarjan) jauhelihaa
  • 5 munaa keitettynä
  • 1/2 tl suolaa

Kuori ja pilko sipulit. Ruskista jauheliha ja sipulit. Keitä riisi liemessä tai vedessä (meillä oli 2 pakastetuttua herkkutattiliemikuutiota). Sekoita riisit ja suola sipuli-lihaseoksen.

Jaa taikina kahteen osaan, pohja saa olla vähän kantta suurempi. Kauli pohja hieman uunipannun pohjaa isommaksi jotta saat pohjasta myös reunat piirakalle. Nosta pohja leivinpaperilla vuorattuun uunipannuun. Levitä täyte pohjan päälle. Laita täytteen päälle hienonnetut tai viipaloidut munat. Kauli piirakalle kansi ja nosta se täytteen päälle. Painele reunat kiinni, voitele kansi munalla ja pistele pintaan haarukalla reikiä. Paista 180-200 asteessa (uunista riippuen, nykyisessä 200 asteessa) noin 40 min.20180214-DSC_2903.jpg

Aussieyhdistykseltä tuli tänään mukavaa sähköpostia: Koiranne Puuttomantorpan Olisinpa Aina Armas on Vuoden toko-tulokas -kisassa sijalla 2., Rally-toko-tulokas -kisassa sijalla 1. ja Vuoden Rally-toko-koira -kilpailussa  sijalla 3. Onneksi olkoon! 

Saapa nähdä, mitä alkanut kisavuosi tuo tullessaan. Tokon voittajaluokka mielessä käytiin taas tänään vierailemassa valmennusryhmässä. Seuraaminen&liikkeidenväli -harjoituksessa suoraan häkistä kehään tullut Armas oli hieman pomppuisa mutta teki peruutukset ja sivuttain seuraamiset kivasti. Meille uutena liikkeenä oli hyppynouto, johon lämmiteltiin ensin muutamalla edestakaisella hypyllä ilman kapulaa (palkka hypyn molemmin puolin). Sitten uskaltauduin nakkaamaan metallikapulan hypyn yli. Heitto meni ihan vinoon, Armas haki kapulan mutta tuli hypyn vierestä takaisin (huonon heiton vika). Loput heitot osasin heittää suorempaan ja saatiin kivoja suorituksia. Autoin vielä isolla käsimerkillä takaisin hyppäämisessä ja heti hypyn jälkeen käskyllä takaa perusasentoon tulossa. IMG_2929IMG_2930

Viikon treenimietteitä

Kaikenlaista ollaan tälläkin viikolla ehditty puuhastella, muutakin kuin kauhistella torstaista vesisadetta, joka muutti kaikki tiet luistinradoiksi. Pari päivää ulkoiltiin kotikulmilla vain minimaalinen pätkä naapuritalon takapolulla. Kinkoriutta sentään pysyi loskaisessa ulkoilukunnossa.

IMG_2864
”Tämmöisen frisbeen sain kasvattaja-Siniltä rallyvaliolahjaksi.”

Keskiviikkona vietiin Armaksen kanssa J junalle jo ennen heräämisaikaa ja oltiin reippaina hallilla ennen kahdeksaa. Eväänä ollut raaka liha oli liian houkuttelevaa keppien tekoon ilman avustajaa, joten jätin ne lyhyen kokeilun jälkeen seuraavaan kertaan. Aksan lähdössä pysymisessä sen sijaan saatiin tehtyä parhaat treenit ikinä. Kokeilin ensimmäisen kerran takapalkkaa, joka näytti toimivan. Laitoin pari palaa lihaa alustalle Armaksen taakse, kävelin itse hypyn taakse, annoin luvan lähteä ja odotin, meneekö palkalle vai hypylle. Hyppy kiinnosti enemmän, tehtiin pari estettä ja sitten palkalle. Jospa näin saataisiin lähtö vihdoin kuntoon. IMG_2869IMG_2871IMG_2872Torstain rallyvalmennuksessa tehtiin pistetreeniä: peruutukset sivulla ja edessä, pujottelu&spiraali, sarjahyppy kaarteella ja vapaavalintainen liike. Pakitukset sujuivat hyvin, samoin pujottelut ja spiraalit molemmin puolin ja pakittaen. Sarjahyppy on parilla viime harjoituskerralla kivasti. Nyt keskityttiin ulkokaarteen lisäksi hyppyä ennen ja jälkeen oleviin tehtäviin (jääviä, eteentuloja, pyörähdyksiä). Sarjahyppy ja putki nostavat virettä niin paljon, että jäävissä tulee välillä virheitä ”tässä nyt piti istua/seistä/maata, olikohan se tämä liike??”. Valintapisteellä tehtiin puoltavaihtavia käännöksiä, joihin kaipaisin kisatilanteessa lisää tiiviyttä. Sitä lähdettiin hakemaan tekemällä heti käännöksen jälkeen puolenvaihto jalkojen välistä – herätetään koira mukavalla liikkeellä huomaamaan, että heti käännöksen jälkeen voi tapahtua jotain eikä ole aikaa retkeilyyn.

Eilen käytiin lenkin jälkeen koko porukalla tekemässä onnistunut keppi- ja lähtötreeni. Kepeillä oli kaksi ohjuria alussa ja lopussa ja etupalkka, lähdöissä keskiviikon tapaan takapalkka. 20180128-DSC_2722

Tänään Armas pääsi ensin viettämään Keksin kanssa laatuaikaa Kinkoriutalle ja sitten seuran vuorolle tokoilemaan. Voittajaluokan liikkeissä on vielä hurjasti työtä. Tehtiin ruutua pitkältä matkalta kosketusalustalla, oikea-vasenerottelua pystykosketuskepeillä, nouto metallikapulalla (hypyttä), vähän seuraamista ja satsi jääviä ja paikkis. Paikkiksessa ekalla kerralla emännän katoaminen piiloon oli kauheaa ja piti lähteä katsomaa, mihin se oikein meni. Pötköttäjä piti palauttaa riviin vielä toisenkin kerran, sitten sujui 2 min hienosti, samoin toinen lyhyempi paikkis alusta asti. 20180128-DSC_272320180128-DSC_274720180128-DSC_275320180128-DSC_275820180128-DSC_276120180128-DSC_279520180128-DSC_2797Olen viime aikoina pohtinut aksaamistamme. Tykkäämme siitä Armaksen kanssa molemmat mutta tuntuu, että osaaminen etenee kovin hitaasti. Vauhtia on, taitoa ei ja täti-ikäinen oppii hitaasti näillä harjoitusmäärillä. Kaipaisin valmennusryhmän ratojen lisäksi helppoja ratoja isommalla/väljemmällä kentällä ja onnistumisen elämyksiä. Muutama koko hallin kokoisella radalla tehty treeni on ollut tosi kiva ja niiden jälkeen on ollut luottavainen mieli etenemiseen. Kisoihin ei ole kiire, mutta olisi kiva saada yhteistyö samalle tasolle mitä rallyssa.

 

Rally-kisa ja sisarustreffit

20180121-DSC_2661Olipas taas koiramainen viikonloppu. Lauantaina rally-tokoiltiin kotihallissa Minna Hillebrandin hauskalla radalla, jossa oli varsinaista houkutusta suurempi houkutus, suora putki. Puolta vaihdettiin neljännellä kyltilla ja loppu rata oli oikealla. Kisa sujui mukavasti vaikkakin vähän treenimäisellä fiiliksellä, mikä ei ole pelkästään huono asia. Yhden pisteen virheitä tuli ensimmäiseltä kyltiltä istu-seiso-maahan (nousi vasta toisella pyynnöllä ylös), puolenvaihdosta edestä (huono aloitus), putkelta kolme kappaletta (vino, kontr ja asento) ja putken suulla täyskäännöksen jälkeen olleesta viivästetystä käännöksestä kaksi kappaletta (tvä, ov). Muutaman tehtävän piippailusta tuli kokonaisvaikutelmaan yksi miinus. Pisteitä siis MES 92p. Käytösruutu oli istuen edessä. Yleensä Armas katselee käytösruudussa kentän tapahtumia mutta tällä kertaa se katsoi minua koko 3 min suoraan silmiin.

Oman radan jälkeen kuvasin viime kisojen tapaan mestariluokan loput kisaajat sekä voi, avo ja alo -luokat. Pitkästä kestosta huolimatta se on kiva homma kun näkee kaikki suoritukset.

Sunnuntaina ajeltiin Seinäjoelle sisarustreffeille, joilla jutustelun lomassa rallyiltiin, tokoiltiin, doboiltiin ja vähän aksattiinkin. Treenailun jälkeen juotiin (vielä yhdet) ”RTVA”-kahvit ja käytiin pienellä lenkillä hallin lähellä. Oli taas mukava nähdä kaikki Armaksen siskot ja Hellä-äiti ihmisineen.  20180121-DSC_260920180121-DSC_262220180121-DSC_2627

20180121-DSC_268620180121-DSC_268820180121-DSC_2705

Menneitä ja tulevia

Näin raketoinnin loppumista odotellessa on aikaa muistella kulunutta vuotta ja suunnitella seuraavaa. Viime vuodenvaihteessa raportti jäi näköjään flunssien ja kennelköhän jälkeen Ylläkselle lumilomalle matkatessa kirjoittamatta.

Koiraharrastusvuosi sujui haastavan alun jälkeen hienommin kuin olisin ikinä osannut toivoa. Armaksesta on kasvanut mahtava harrastuskaveri jonka kanssa on kiva puuhata ja treenata ja koiraporukoista on löytynyt paljon uusia kavereita ja ystäviä. Aktiivinen koirailu on toki vienyt aikaa muilta harrastuksilta: kovin montaa pyörälenkkiä emme ehtineet ajamaan, ”penkki”urheilu on jäänyt ja kokkailuista kirjoittaminen vähentynyt.

Rally-toko: Maaliskuun kotikisoissa uskaltauduin Armaksen kanssa avaamaan kisauran. Kaksi ensimmäistä kisaa meni kahdelta kokemattomalta höseltäjältä kisatoiminnan harjoitteluun – ensimmäisessä ilmoitin uusinnasta niin hiljaa, ettei tuomari kuullut (hyl) ja toisessa pistemäärä jäi söhellysten jälkeen alle tulosrajan. Treeni treeniltä ja kisa kisalta ollaan opittu toimimaan parina ja molemmat tykkäämään kisaamisesta. Vuoden lopullinen saalis oli kaikki koulutustunnukset RTK1-RTK4 ja viimeisessä kisassa kaksi viikkoa sitten kolmas valionarvoon vaadittava yli 95p mestariluokasta. Ihan hurjaa!

Toko: Toukokuussa vaihdoimme nuorten koirien tokoryhmästä rallyryhmään ja tokon treenaaminen jäi lähes kokonaan. Loppuvuodesta tokoinnostus heräsi Muuramessa itsenäisyyspäivänä järjestettyjen ulkokokeiden ja tapaninpäivän kotihallin kokeen myötä. Intensiivitreenisetti onnistui hienosti ja saatiin ALO1 ja AVO1.

Agility: Jatkettiin viikottaisessa valmennusryhmässä mutta omatoimitreenit ovat jäänet aika vähiin. Kisavalmiuteen on matkaa vielä ties kuinka paljon (kontaktit ja kepit kesken) mutta kyllä me olemme yhteistyötä oppineet ja pitäneet hauskaa. Nopean koiran kanssa olen moneen kertaan ehtinyt toivoa, että olisin aloittanut lajin jo pari vuosikymmentä sitten.

Muut lajit: Huvikseen harrasteltiin jokusen kerran jälkeä ja viestiä sekä vetämistä juosten ja suksilla. Hauskoja juttuja kaikki.

Terveys: Selkä- ja lihasjumeja ja kyynelkanavan tukkiutumista lukuunottamatta Armas on ollut terveenä. Jumeja on hoidettu osteopaattisella hoidolla ja hieronnalla, kiitos niistä Marjolle ja Aijalle. Osasyy jumeihin aussie-elämäntavan lisäksi saattaa olla 1-vuotiaana tullut lavan seudun loukkaantuminen, josta ilmeisesti jäi syviin lihaksiin arpikudosta.

Tavoitteita tulevalle vuodelle:

Rally-toko: Syyskuun alun SM-kisoihin ja finaaliin olisi toive päästä. Niitä varten treeniä vaativat suosikkiliikkeitä (hyppy, putki, merkki) ennen tehtävät liikkeet ja haastavat yhdistelmät. Turhia vinouksiakin olisi hyvä saada pois. Tavoitteena kisaamista iloisesti häntä heiluen.

Toko: VOI1. Paljon työtä vaativat noudot (tunnari, ohjattu ja hyppynouto) ja liikkeiden välit.

Agility: Ohjaaja kaipaisi lisää teknistä taitoa. Kontaktit ja kepit kuntoon.

Terveys: Kovasti toivotaan tervettä vuotta. Jumeja yritetään pitää kurissa ennakoivallakin huollolla.

Muuta: Näyttelyssä pitäisi yrittää käydä H hakemassa jotta saataisiin RTVA viralliseksi. Metsä- ja vetolajeja harrastetaan hupimielessä.

Muuten koirailun suhteen toiveissa olisi menneen vuoden tapaan paljon mukavia lenkkejä ja treenejä sekä kavereiden kanssa että omalla porukalla.

 

Misterkisoja vaille rallyvalio

Vuoden viimeinen rallykisa oli eilen Saarijärvellä. Yritin kisaa edeltävinä päivinä kovasti olla ajattelematta kolmansia ja viimeisiä puuttuvia valiopisteitä ja keskittyä Armaksen kanssa iloiseen suoritukseen. Armas oli viime aikojen tapaan kisapaikalla selkeästi tietoinen siitä, mitä ollaan tultu tekemään ja täynnä intoa. Olimme lähtövuorossa jo toisina, joten lähdin rataantutustumisesta hivenen ennen sallitun ajan loppumista ja hain Armaksen autosta. Halliin sisään mennessämme juuri ennen lähtöä joku mainitsi, että haluaisi edes osan vireestä koiralleen. IMG_2750.JPGRadalla oli paljon käännöksiä ja neljä puolenvaihtoa ja käytösruutu oli vasemmalla maaten. Armas teki hurjan hienosti ja iloisesti töitä. Puolenvälin jälkeisillä kylteillä saimme kolme -1p virhettä (askel vasempaan vino, tulppaani tvä ja 270 vasempaan kontr) eli pistesaaliiksi jäi 97p.

Ihana hupsu koiruuteni on siis näyttelytulosta vaille rally-tokovalio. Enpä olisi uskaltanut tällaista toivoa kun maaliskuussa kisailun aloitimme. Saati sitten Armaksen ollessa pentu kun taisin useammallekin ihmiselle sanoa, että ei me missään lajissa varmaan kisata, kunhan harrastellaan. Nyt sanomme isot kiitokset kaikille treenikavereille ja valmentajille neuvoista ja kannustuksesta ja odottelemme, josko saisimme paikan loppukesän SM-kisoihin. Niin… ja missimisterkisoissa pitäisi varmaan käydä, että Armas saisi virallisen RTVA-tittelin.

Tänään olimme alkuillasta seuran vuorolla hallilla tonttutokoilemassa. Olipas hupaisan mukavaa.20171217-DSC_1709.jpg20171217-DSC_1685.jpg20171217-DSC_1732.jpg20171217-DSC_173520171217-DSC_1736.jpg

Kenen nakki?

Lunta, vettä, loskaa ja kuraa. Niitä kaikkia on taas kuluneella viikolla ollut tarjolla. Viime viikko hurahti edellisten tapaan töiden ja koiramaisten touhujen merkeissä. Tiistaina aksatreeneissä tehtiin ensimmäisen kerran keppejä ”julkisesti”, kahdella ohjurilla lopussa ja alussa, ensin pariin kertaan pelkät kepit ja sitten muutama kerta pituus, kepit ja palkinnoksi putkeen. Ihan mukavasti sujui.

Keskiviikkona oltiin Ellin, Aijan ja Saijan kanssa reippaina kahdeksalta hallilla. Unen karkottamiseksi silmistä teimme rallyradan aksakentälle viikkoradan keskelle. Piru-nakki-houkutuksen lisäksi houkutuksena oli putki valkovuokkokäännöksen takana ja ties kuinka monta muuta houkuttelevaa aksaestettä. Hyvä ja mukava treeni oli. IMG_2702.JPGIMG_2701.jpgIMG_2705.JPGTorstain rallyvalmennuksessa oli viime viikon tapaan ratatreeni. Armaksella oli korkea vire ja iso into tehdä hommia. Ilopomppu irtosi useamman tehtävän jälkeen.IMG_2707.JPGLauantaina oli rallyn kotikisat. Kaikista yli 130 mahdollisesta tehtävästä sinne piti tietenkin päätyä se, joka on tällä hetkellä hukassa eli vasemmalla peruutus. Kisanakeilla ei tarvinnut tällä kertaa nostaa virettä vaan laskea sekä kierroksia että äänitasoa. Alun spiraalissa Armaksella oli joka kierroksen alussa kova hinku keskellä kenttää odottavalle hypylle ja sitä piti vähän kalastella mukaan. Peruutuksen alussa Armas melkein istui. Ajattelin siinä pikaisesti, että -10p siitä kuitenkin tulee vaikka perä ei ihan maassa käynytkään mutta en viitsinyt peruusongelman takia uusia. Käytösruudun aikana mietin, että pisteitä pitäisi tulla vähän yli tai alle 90, riippuen siitä, istuiko Armas tuomarin mielestä peruutuksessa vai ei. Eipä tullut, 12. kyltin tulppaanikäännöksestä koira oikealla saatiin -10p eriaikaisesta kääntymisestä. Moneen kertaan olen videolta tuijottanut tuota käännöstä… Ihan hyvä rata, huonot pisteet 75p. Valiojahti jatkuu.

Oman radan jälkeen oli puolivirallisena kuvaajana loppupäivän. Vaikka olikin rankka päivä niin oli kiva seurata kaikki luokat.

Eilen käytiin Aijan porukan kanssa Kinkoriutalla. Armaksen ja Lempi leikkitavat sopivat kivasti yhteen. Juoksu, jahtaaminen ja vaaniminen ovat parhaita juttuja. 20171126-DSC_149620171126-DSC_149720171126-DSC_150020171126-DSC_1506

Marras-rallyilya

Ajeltiin viikonlopun viettoon Kanta-Hämeeseen ja käytiin Riihimäellä kisaamassa rally-tokoa. Ohjaajan vire heilahteli jo ennen lähtöä moneen kertaan suuntaan jos toiseen koirasta riippumattomista syistä. Kisapaikkana oli Dog Inspiration -areena, jonka kenttäosa saa kehuja hyvästä alustasta ja lämpimyydestä. Halli oli päivän järjestelyillä kisakäyttöön kovin ahdas: käytössä oli vain yksi ulko-ovi, ulkokengät piti jättää pieneen eteiseen ja toimisto/kahvioalueella, johon olisi voinut järjestää pienen lämmittelytilan, oli järjestäjien koiria häkkeineen. ”Lämmittelin” Armaksen kanssa +3 asteen vesisateessa hämärtyvässä iltapäivässä pihalla ja kurkkasin halliin sisään klo 15:20. Rataan tutustumisen piti alkaa 15:30. Hyökkäsin sisään ja totesin, että tutustumiskierros oli menossa jo puolivälissä. Mainitsin asiasta tuomarille, joka ei kovin kummoisesti asiaan reagoinut. Etuajassa aloitettaessa on yleensä tapana varmistaa, että kaikki ovat paikalla.

Oman vuoron odottelu vaati nakkipalan jos toisenkin. Ennen meitä radalla ollut koira oli hieman irtonainen ja odotin, koska se singahtaa kehästä nenille. Meidän jälkeen suoritusvuorossa ollut koirakko pyrki koko ajan turhan lähelle pienen pienellä odotusalueella.

Rata meni muutamaa pikku juttua lukuunottamatta mukavasti. Vasemmalla peruuttaminen on ollut viime aikoina kovin vinoa. Yritin varmistaa pakitusasentoa ja peruutin itse liian hiljaa -3p. Kahdesta käännöksestä istu-vasen-istu ja viivästetty oikea saatiin -1p (vino). Päivän saalis siis 95p ja toinen kiinnitys rallyvalioon. Taitava Armas.

Ennen kisaa lenkkeiltiin Kiikkaranharjun ympäristössä. Märkää. Märkää.IMG_2673IMG_2675IMG_2676