Marras-rallyilya

Ajeltiin viikonlopun viettoon Kanta-Hämeeseen ja käytiin Riihimäellä kisaamassa rally-tokoa. Ohjaajan vire heilahteli jo ennen lähtöä moneen kertaan suuntaan jos toiseen koirasta riippumattomista syistä. Kisapaikkana oli Dog Inspiration -areena, jonka kenttäosa saa kehuja hyvästä alustasta ja lämpimyydestä. Halli oli päivän järjestelyillä kisakäyttöön kovin ahdas: käytössä oli vain yksi ulko-ovi, ulkokengät piti jättää pieneen eteiseen ja toimisto/kahvioalueella, johon olisi voinut järjestää pienen lämmittelytilan, oli järjestäjien koiria häkkeineen. ”Lämmittelin” Armaksen kanssa +3 asteen vesisateessa hämärtyvässä iltapäivässä pihalla ja kurkkasin halliin sisään klo 15:20. Rataan tutustumisen piti alkaa 15:30. Hyökkäsin sisään ja totesin, että tutustumiskierros oli menossa jo puolivälissä. Mainitsin asiasta tuomarille, joka ei kovin kummoisesti asiaan reagoinut. Etuajassa aloitettaessa on yleensä tapana varmistaa, että kaikki ovat paikalla.

Oman vuoron odottelu vaati nakkipalan jos toisenkin. Ennen meitä radalla ollut koira oli hieman irtonainen ja odotin, koska se singahtaa kehästä nenille. Meidän jälkeen suoritusvuorossa ollut koirakko pyrki koko ajan turhan lähelle pienen pienellä odotusalueella.

Rata meni muutamaa pikku juttua lukuunottamatta mukavasti. Vasemmalla peruuttaminen on ollut viime aikoina kovin vinoa. Yritin varmistaa pakitusasentoa ja peruutin itse liian hiljaa -3p. Kahdesta käännöksestä istu-vasen-istu ja viivästetty oikea saatiin -1p (vino). Päivän saalis siis 95p ja toinen kiinnitys rallyvalioon. Taitava Armas.

Ennen kisaa lenkkeiltiin Kiikkaranharjun ympäristössä. Märkää. Märkää.IMG_2673IMG_2675IMG_2676

Keppejä&porkkanaa

Armaksen päiväkirjasta: ”En ymmärrä. Talvi tuli ja meni. Nyt on taas vaan kuraista ja pimeää.

Tällä viikolla olen päässyt monta kertaa hallille. Tiistaina juoksentelin koko kentän kokoisella agilityradalla ja torstaina rallyssa hiottiin pujottelua ja peruuttamista. Perjantaina kävin emännän kanssa päivätreenaamassa vähän rallya ja aksakeppejä ohjureilla. Treenin jälkeen ulkoiltiin Kinkoriutalla.IMG_2647.JPGIMG_2648IMG_2649IMG_2651IMG_2654IMG_2656Eilisillalle ihmiset olivat vuokranneet kotihallin pikkukentän kolmeksi tunniksi. Siellä oli iso joukko hyviä ystäviäni: Aija, Aino ja Saija sekä Rini, Neve, Lempi, Keksi, Karkki, Seela, Ruuti, Edi ja Vilppu. Tein rallyrataa ja aksakeppejä. Rallyssa osasin olla karkaamatta putkeen. Treenipalkkana ollut iltaruoka (raakaa lihaa) oli niin houkuttelevaa, etten peruuttaessa oli ihan pakko haukkua. Pakittaminen on näet kivaa. Houkutuksessa oli oranssi lussupallo mutta maltoi odottaa sen nappaamista niin kauan, että oltiin tehty koko rata. 20171104-DSC_0987.jpg20171104-DSC_0954.jpgAino auttoi meitä aksan keppitreeneissä. Nyt tajusin, että keppejä pitäisi pujotella nopeasti. Keppitreenipalkka oli ihan huippua – sopivasti voisia kypsennettyjä porkkanoita!”

Valmennuspäivä ja loskalenkki

Eilen olimme Armaksen kanssa ensimmäisessä koulutuspäivässä. Kotihallilla Haukkuvaarassa oli rally-tokon valmennusrenkaan järjestämä koulutus, jossa ohjaajina olivat rallyryhmämme valmentajan Oona Tuormaa-Soikkelin lisäksi Anna Savolainen ja Hanne Lehtimäki. Päivä alkoi tunnin luennolla ja sen jälkeen treenattiin kolmessa pisteessä, joihin porukka jaettiin tason mukaan. Meidän kanssamme mes-ryhmässä olivat Aija ja Rini ja kaksi muuta koirakkoa. Meillä oli ensin ratatreeni, jossa Armaksella oli radan houkutusta suurempana houkutuksena Aija ja Rini käytösruudussa ilman, että Armas oli saanut moikata kumpaakaan aamun aikana. Radalla toinen suuri haaste oli sarjahyppy-pyörähdys-putki-yhdistelmä, sellaisissa meillä on vielä paljon työtä. Seuraavalla pisteellä harjoiteltiin pyörähdyksiä, puolta vaihtavia käännöksiä ja puolenvaihtoa edessä. Pyörähdyksiin olisi hyvä saada radalla lisää vauhtia, Armas kyllä osaa pyörähtää nopeasti esimerkiksi agilityn lämmittelyssä. Viimeisessä pisteessä alkoi jo väsymys painaa sekä koiria että ohjaajia ja osalla oli maha täynnä nakkia ja treenimakkaraa. Repusta kaivettujen erikoisherkkujen voimalla jaksettiin kuitenkin vielä tehdä pujottelua, spiraalia ja 360 asteen käännöksiä. Oikein hyvä treenipäivä oli.IMG_2641.JPGIMG_2643.JPGIMG_2638.jpgTänään käytiin Aijan porukan kanssa Saukkolassa lenkillä. Sielläkin oli keskiviikon talvinen keli muuttunut loskasössöksi. Armaksella ja Lempillä oli vauhti päällä.20171029-DSC_0900.jpg20171029-DSC_090320171029-DSC_0910.jpg20171029-DSC_0912.jpg20171029-DSC_091820171029-DSC_0921.jpg

RTK4

Kaksi vuotta sitten se matkusti kotiin Amazonin pahvilaatikossa ja tutustui seuraavana päivänä suurella riemulla ja uteliaisuudella Kinkoriutan polkuihin. 20151024-_DSC8982.jpgEilen se kisaili kolmatta kertaa rally-tokon mestariluokassa Seinäjoella ja sai koulutustunnuksen RTK4. Hassu ja hupsu harrastus- ja lenkkikaveri. Taisin useammallekin ihmiselle sanoa, että en minä mitään kisaamaan ala, kunhan puuhastellaan. Maaliskuussa ensimmäisissä ja toisissa kisoissa samoin kuin toukokuussa ensimmäisissä avoimen luokan kisoissa opeteltiin kisaamista, sekä minä että koira. Nyt meille on kehittynyt aika hyvä kisarutiini: lämmitellään kahden nakin voimalla kisaradalla olevia liikkeitä, varsinkin muutamaa ensimmäistä tehtävää. Lähtökyltillä Armas saa katsella hetken ympärilleen ettei tarvitsisi kesken radan ruveta ihmettelemään, ketä ja mitä missäkin puolella kenttää on.

Rutiinista huolimatta radalla voi aina tulla yllätyksiä, onhan mahdollisia tehtäviä yli 130. Eilisellä radalla oli kaikki jäävät liikkeet ja pyörähdys ja tuplasaksalaiset molemmin puolin. Jäävät ja saksalaiset sujuivat hyvin. Oikealla pyörähdyksen Armas osaa teknisesti hienosti mutta kun se olisi pitänyt tehdä ennen houkutusta niin ei kyennyt, ei, eikä toisellakaan kerralla. Toisella uusinnalla kykeni juuri ja juuri mutta sain siitä vielä -3p ohjaajavirhettä. Tuon kyltin -9p lisäksi saatiin -1p 270 asteen käännöksestä ja 1-2-3 peruutuksesta. Saaliina siis 89 p. Lähtölistan nähtyäni minua jännitti se, meitä ennen radalla ja siis ratamme aikana käytösruudussa oli saksanpaimenkoirauros. Koira oli onneksi sportti- eikä möhkömallia ja pojat eivät kiinnittäneet ennen kisaa toisiinsa mitään huomiota, joten kentälle mennessä ei tarvinut sitä enää miettiä.

Valiopistejahdin treeniteema on  ennen putkea, hyppyä ja houkutusta olevat tehtävät ja se, että putkeen ja hyppyyn mennään vasta luvalla. 20171023-DSC_088120171023-DSC_087820171023-DSC_0877

Syyspäivä Savossa

Kaksi kärpästä ja miten se nyt menikään… Käväisimme tänään päiväretkellä Kuopiossa, ensin koepötköttämässä futoneita ja sitten rally-tokokisoissa. Patjan valintaa pitää vielä pari päivää pohtia, kisoista selvittiin lopulta hyvin ja löydettiin sekä hurjan juurakkoisia ja liukkaita että kivoja lenkkipolkuja Kolmisopen ulkoilualueelta.20171007-DSC_069520171007-DSC_0696.jpg20171007-DSC_069720171007-DSC_0698.jpgArmas ihastui hallin pehmeään tekonurmeen ja yllätti minut täysin heittäytymällä kierimään kehänauhojen sisällä matkalla lähtökyltille. Kierimästä noustessaan se huomasi ihan lähdön vieressä olleen käytösruudun koiran ja haukahti sille pari kertaa. Onnistuin lopulta saamaan otuksen lähtöpaikalle menettämättä omia hermojani. Hetken mietin, että tuleeko moisesta kieriskelystä hylkäys tai roima kasa virhepisteitä. Ei onneksi tullut kumpaakaan. Oma suoritus kärsi alkukommelluksen jälkeen iloisuuden puutteesta mutta possulainen teki hyvin hommia. Putki houkutti niin, että sinne piti karata jo hieman etuajassa ja tehdä sitä edeltäviä liikkeitä vähän epätarkasti. Eihän nyt putken edessä voi eteentuloa suoraan tehdä, ei putkelle voi kääntää selkää, eihän. Putken jälkein edessä peruuttaminen meni oikein hienosti. Pisteitä saimme 93p. Lähtösekoilujen jälkeen 2 pisteen päähän jäänyt toinen kiinnitys valiopisterajaan ei kauheasti harmita. Hupsu possu taitaa joutua lähtöharjoituksiin.20171007-DSC_0711.jpg20171007-DSC_0709.jpg20171007-DSC_071420171007-DSC_071520171007-DSC_0721Kisavideo (kierimiset eivät puhelimeen tallentuneet):

Porukkatreeniä ja sveitsiläinen tyttöystävä

Armaksen päiväkirjasta: ”Olipas mukava viikonloppu. Eilen oltiin kolme tuntia hallilla viiden ihmisen ja kahdeksan koiran porukalla. Ensin teimme rally-tokon SM-kisojen mestariluokan karsintarataa. Minä osasin hyvin, emäntä ei osannut tuplasaksalaista oikealta puolelta (kyltti 92).  Kävimme heti harjoittelemassa sitä ja samalla vähän putkea toisella kentällä. Rallyradan jälkeen tein Messin, Morriksen ja Edin kanssa äijäpaikkista. Ihan kiltisti olimme kaikki komea miehet. Treenin lopuksi järjestin synttärirallyn: neljä (tai enemmän) vapaavalintaista tehtävää tai temppua. Kaikilla oli kivaa.20170902-DSC_010220170902-DSC_016720170902-DSC_018020170902-DSC_018120170902-DSC_0186.jpg20170902-DSC_0185.jpg20170902-DSC_0188.jpg20170902-DSC_0187.jpg20170902-DSC_0271.jpg20170902-DSC_0270.jpg
Tänään sain uuden tyttöystävän. Sveitsiläinen gordoninsetteri Pippa tuli tänne isäntänsä ja emäntänsä kanssa kuukaudeksi. On se kyllä niin vauhdikas ja hurmaavava tyttö ja mukavat ihmiset, että voisivat jäädä tänne pidemmäksikin aikaa. Tai sitten minun pitää lähteä joskus katsomaan, miltä se käkikellomaa näyttää…”20170903-DSC_0288.jpg20170903-DSC_0294.jpg20170903-DSC_0296.jpg20170903-DSC_0298.jpg20170903-DSC_0299.jpg20170903-DSC_0303.jpg20170903-DSC_0304.jpg20170903-DSC_0307.jpg

RTK3

IMG_2512.jpgIMG_2514.jpgAlkukesästä huomasin, että tällä viikolla on kolme rally-tokokisaa ihan lähellä kotia, kaksi Muuramessa ja yksi kotihallissamme Haukkuvaarassa. Ilmoittauessa ajattelin, että jos menee hienosti, niin saadaan voittajaluokka suoritettua viikossa ja ennen 2-vuotissynttäreitä, jos ei, niin tulee hyvää kisakokemusta ilman pitkiä ajomatkoja.

Tiistain kisa oli hieno aloitus kisaviikolle. Eilen saimme 82p – yksi uusinta, muutama pikkuvirhe ja -10p ”istu, käännös vasempaan, istu” -kyltillä (liikuin käännöksessä). Tämän päivän kisat olivat samalla sennenkoirien mestaruuskilpailut. Armas ilmeisesti vähän jännitti suuria berninpaimenkoirauroksia ja koiran pieni epävarmuus tarttui minuunkin. Kahden tehtävän uusinnan lisäksi keräsimme kolme yhden pisteen virhettä, ja päivän pisteet olivat 91p. Viikon tuloksena saimme rally-tokon kolmannen koulutustunnuksen RTK3 ja menolipun mestariluokkaan.

Armaksesta on kasvanut vajaan puolen vuoden kisauramme aikana oikein kiva kisakaveri, jonka kanssa on hauska aloittaa ylimmän luokan tehtävien treenaaminen. Isoa osaa niistä olemme jo harjoitelleet mutta paljon työtä vaativat vielä tyylikkäämpi ohjaus, käytösruutu seisten ja puolenvaihto edessä.

Eilisessä kotikisassa olin oman kisailun lisäksi hommissa ja tein kanttiiniin rally-tokovirityksen sveitsiläisestä porkkanakakusta.IMG_2504.jpg

20170827-DSC_0016.jpg20170827-DSC_0017.jpg

VOI-rallyilya

Armaksen päiväkirjasta: ”Eilen olin ensimmäisessä rally-tokon voittajaluokan kisassa Muuramessa. Emäntää jännitti kaksi asiaa: loppuuko kaatosade ennen kisaa ja millainen koira on käytösruudussa kun me ollaan radalla ja toisinpäin. Sade onneksi loppui.IMG_2490.jpgIMG_2491.jpgIMG_2492.jpg

Rata oli kiva ja siinä oli paljon ohjelmaa. Oikealla puolella seurattiin pitkä pätkä ja pujottelu edestakaisin. Vain kerran meinasin luikahtaa vasemmalle puolelle. Radan alkupuolella yritin olla omatoiminen ja luikahdin hypylle ennen lupaa. Emäntä oli hidas ja jouduin vinoon hypyn jälkeen. Käytösruudussa oli meidän radan aikana kiltti kultainennoutaja (tässä meidän lähellä on monta örisijää) ja hurmaava shelttityttö kun me olimme käytösruudussa. Minäpä istuin emännän vieressä hienosti koko 2 min enkä uikuttanut shelttiä enkä vilkuillut käytösruudun valvojana ollutta ystävääni. Saatiin 95p ja voitettiin. Sain palkinnoksi hienon sinisen flamingon.”IMG_2493.jpg