Tuplarallya Mutalassa

Lauantaina käytiin pienellä kesäretkellä jahtaamassa rally-tokon SM-kisapisteitä Ylöjärven Mutalassa. Ratapiirrokset näyttivät hyppyineen ja putkineen sen verran haastavilta, että en uskonut meidän 95p keskiarvon nousevan. Lähtökoomaa yritimme kadottaa samaan tapaan kuin pari viikkoa sitten Laukaassa – näyttämällä, että Armaksen rakas lussupallo odottaa maalissa. Vire oli molemmilla radoilla mukavan iloinen, jälkimmäisellä radalla kontaktin ottaminen lähtökyltillä oli turhan hidas.

Ekalla radalla uskalsin ensimmäistä kertaa kisassa edessä peruutuksessa pyytää koiran eteen ilman käsimerkkiä. Hienosti toimi. Peruuttaminen nosti virettä sen verran, että pomppukone heräsi ja vierelle paluun kosketuksesta tuli -1p Kontr. Lähellä olleet hyppy ja putki ilmeisesti hämäsivät Armasta sen verran, että 5. kyltin liikkestä maahan jouduttiin uusimaan. Putken jälkeen puolenvaihto takaa istuen oli vino, siitä -1p. Hypyllä oli vauhtia sen verran, että olin itse 270 vasempaan käännöksessä jotenkin hassusti ja Armas luuli, että tehdään täyskäännös. Viimeinen tehtävä, askel vasemmalle, tuotti vielä yhden -1p vinoudesta. Pisteitä radalta 91p ja kommenttina ”Olipas mahtavat ilopomput!”

IMG_5395

Toisen radan ulkokaarteen sarjahyppy kauhistutti kartturia mutta pienen pohdinnan jälkeen tajusin, että se pitää tehdä kolmena tehtävänä – kaksi hyppyä, käännös ja hyppy. Hienosti onnistui niin. Rata oli varmaankin paras meiltä kisoissa koskaan. Tötsälle meneminen oli vähän hidas ja jäi minun makuuni turhan kauaksi tötteröstä takana olleiden hyppyjen takia. Kyltiltä 11 (eteentulo) pompulla lähtiessä kuulin, että koira osui kylttiin. Siitä -1p ja toinen pienestä piippaamisesta ja pomppimisesta. Jäljelle jäi siis hienot 98p , joilla saatiin neljän parhaan kisan keskiarvo nostettua 96 pisteeseen. Saapa sitten nähdä, riittääkö se SM-kisoihin. Kolmessa kisassa on toki vielä mahdollista yrittää nostaa keskiarvoa.IMG_5394

Kotimatka ajettiin pienempiä teitä Kurun, Ruoveden, Vilppulan ja Keuruun kautta ja pysähdyttiin Kurussa pienellä lenkillä. IMG_5402

Pyhä-Häkin takametsässä

Juhannusviikonlopun pidempi retki tehtiin Pyhä-Häkin takametsiin. Kansallispuiston ulkopuolella on kivoja polkuja ja Haarajärvi on hieno taukopaikka.

Illalla käytiin seuran vapaavuorolla muutaman kaverin kanssa tekemässä rallyrataa, johon keräiltiin useampia haastavia tehtäväyhdistelmiä. Kokeilin ensimmäistä kertaa suoran putken jälkeistä pysäytyskäskyä. Vauhti hiljeni selvästi ja vältyttiin -10 aiheuttavalta poikkittamiselta. Jospa tuo saataisiin kisoissakin toimimaan…20190623-DSC_957520190623-DSC_958520190623-DSC_958920190623-DSC_959020190623-DSC_959520190623-DSC_959620190623-DSC_959920190623-DSC_9609

Tuplarallya Äijälässä

Eilen jatkettiin rally-tokon SM-kisapisteiden jahtaamista LAUKAn tuplakisoissa, jotka pidettiin Vihtavuoren kaukalon sijaan Äijälän koululla. Päivä ei onneksi ollut yhtä kuuma kuin muutama edellinen.

Ekassa kisassa lähtökoomailtiin taas enemmän kuin tarpeeksi ja saatiin siitä -3p PY. Iloinen suoritus löytyi onneksi pian ja ainoa virhepiste varsinaisilta kylteiltä saatiin peruutuksen törmäyksestä. Pisteitä saatiin 96p ja oltiin neljästä saman pistemäärän saaneista nopeimpia ja koko kisan kolmansia.

Tokalla radalla lähtö sujui paremmin mutta kentällä olleen sarjahypyn odotus toi epätarkkuutta muutamaan liikkeeseen. Tötterölle meno jäi vajaaksi, liikkeestä maahanmeno uusittiin ja muutama istuminen oli vino. Sarjahyppy ja sen jälkeinen houkutus sujuivat kivasti. Pisteitä tältä radalta 93p.

Kisan jälkeen käytiin Vuonteella lyhyellä lenkillä ja uimassa. IMG_5318IMG_5322SM-kisoihin lasketaan neljän parhaan radan pisteiden keskiarvo viime vuoden kisojen jälkeen. Meillä keskiarvo on nyt 95p, saa nähdä, riittääkö se. Vielä on ennen ilmoittautumisaikaa useampi kisa aikaa jahdata hyviä pisteitä. Parin viikon kisatauon aikana Armaksella on ohjelmassa huoltokäynti osteopaatilla, metsälenkkejä, uimista ja toko- ja rallytreenejä. Kartturia kovasti pohdituttaa, millä lähtökoomasta pääsisi eroon. Sitä kun ei treeneissä saa esille vaan niissä mennään isolla riemulla ja monesti ylivireellä alusta asti.

Tuulista tuplarallya

Armaksen päiväkirjasta: ”Viime aikojen rallykisoissa on ollut kaikenlaista ohjelmaa eikä emännän kaipaamaa isoa pistemäärää SM-kisoja varten ole näkynyt. Meidän parhaat pisteet on 95, 95 ja 94 ja pääsyssä lasketaan neljän kisan keskiarvo. Yleinen veikkaus on, noin 95p tarvitaan. Eilisissä Jämsän tuplakisoissa ei ollut suoraan putkea eikä ulkokaarteen sarjahyppyä koiran ilona ja ihmisen kiusana mutta kova tuuli toi mukanaan ihania tuoksuja niin pyttipannusta kuin hurmaavista nartuista.

Monella oli varsinkin ekalla radalla hurjan vaikeaa. Minäkin koomailin lähdössä niin, että saatiin -3p PY ja muutamalla kyltillä pienten virheiden verran. 1-2-3 peruutus ja edestä puolenvaihto jouduttiin uusimaan, peruutuksessa sössin minä ja puolenvaihdon emäntä ohjasi ihan huonosti. Saatiin 87p ja oltiin toisia. Yleensä tuollaisilla pisteillä ei pääse jakkaralle.

Toiselle radalle oli laitettu putki ja hyppy. Jouduttiin uusimaan kolmas kyltti istu-käänny-istu. Kyllähän mä sen osaan mutta kun tuli niin kauhea puuska ettei kyennyt ajattelemaan. Kykenin hienosti tekemään puolevaihdon putken edessä ja ihan vähän vaan varastin putkeen. Eteentulossa haistoin isännän, hypyn, valkovuokon ja kiepin tein hienosti mutta liikkestä seisomisessa liikahdin varmaan ekaa kertaa koskaan. Se oli kyllä tuhmaa. Pisteitä saatiin 91p ja oltiin kolmansia.

Emäntä toivoo, että joskus tekisin lähdöstä maaliin samalla riemulla kuin treeneissä. Minkäs voit jos jännittää lähdössä? Jännittää sitä itseäkin.

Tässä vielä muutama kuva viime viikonlopun tokoilusta ja lenkiltä.”20190526-DSC_888220190526-DSC_888320190526-DSC_888420190526-DSC_888820190526-DSC_889320190526-DSC_8895

Monien tunteiden rallykisat

Lauantaina tehtiin kevätretki Lietoon rally-tokon tuplakisoihin. Sen verran hieno halli ja hyvin järjestetyt kisat oli TSAU:lla, että voi hyvin retkeillä joskus toistekin.

Ensimmäinen rata oli aussieiden rotumestaruuskisa. Kahden ensimmäisen kyltin yhdistelmä, peruutus ja putki, jännitti minua aika lailla. Tiesin, että yhtään väärässä vireessä Armas joko koohottaa peruutuksesta ohi tai ei kykene tekemään sitä koska tietää, että putkeen ei saa mennä ilman lupaa. Jännitys helpotti lähtökyltillä kun onnistuin tekemään sopivat virittelyt kentän ulkopuolella ja muutaman liikkeen kehänauhojen sisällä ja otus ei mennyt lähtökoomaan. (Molemmilla radoilla oli kivasti tilaa siirtyä lähtöön, en yhtään tykkää siitä, että lähtökyltti on lähes kiinni kehänauhassa.) Putki nosti Armaksen virettä niin, että loppurata mentiinkin treeneistä tutussa korkeassa vireessä. Pompuista oli välillä niin kiire seuraavaan tehtävään, että monenlaisia epätarkkuusvirheitä kertyi -12p. Kun peruutuksen haukkumisesta ja muusta pienestä ääntelystä saatiin vielä -3p, niin saaliiksi jäi 85p. Se ei riittänyt rotumestaruuskisojen jakkaralle mutta joku mainitsi kehästä tullessamme, että Armaksen olisi pitänyt saada palkinto rodunomaisimmasta suorituksesta. Iloinen pomppukone hurmasi tuomarinkin ja sai tuomarinpalkinnon, harvinaista herkkua paimenkoirille.

Toinen rata oli hyppyjä ja putkia rakastavalle koiralle varmaankin vaikein kisarata, jolla olemme olleet. Kehään mennessämme kenttien välistä kulkuväylää tuli meitä kohti pörisevä ja puhiseva kuonopantarotikka, joka nosti meiltä molemmilta niskakarvat pystyyn. Onneksi toivuimme siitä nopeasti. Radalla Armaksella olisi ollut jo hieman hinku putkeen ja hypyille niiden vierestä kuljettaessa mutta hienosti päästiin houkutuksista ohi. Itse olin hurjan tyytyväinen suorituksemme, erityisesti vaikeaan hyppy-puolenvaihto-hyppy-putki-liikkeestä istu -kokonaisuuteen. Kuvittelin, että ei voinut montaa virhepistettä tulla.

Arvostelulappu kertoi toista: jälkimmäiseltä hypyltä tuli -23p (-10p OV liian aikaisesta juoksemisesta, -10p TVÄ koiran vinoudesta hypyn jälkeen ja -3p KONTR ilmeisesti karkaamisesta). Kyltti oli kiinni hypyssä ja säännöt sanovat, että ohjaaja saa juosta vasta kyltiltä ja 2m hypyn jälkeen.  Otin ensimmäisen juoksuaskeleen vähän ennen hyppyä, joten eipä tuosta voi muuta valittaa kuin että kyltin laittaminen hyppyyn kiinni on nopean, ison koiran kanssa kisaaville vähän ilkeää. Oikealla hyppytekniikalla se etenee hypyn aika nopeasti (ei, en aio opettaa kävelemällä hyppäämistä ja putken kävelyä). Kisakirjojen jaossa tuomari sanoi, että Armas melkein pyörähti hypyn jälkeen. Video kertoo, että olihan se jonkin verran vinossa mutta ei missään tapauksessa yli 90 astetta! Karkaamista en tajua hypyn enkä myöskään putken -3p KONTR arvostelussa. Silloin se lähti kun annoin luvan (en koskaan näytä käsimerkkiä vaan sanon hop/putkeen). Pisteitä jäi siis 74p mutta suoritus oli yksi meidän parhaita kisaratoja.IMG_5148

Tällä viikolla aloitettiin ulkotreenikausi, eilen tokoilemalla montulla ja tänään rallyilemalla Aholaidan kentällä. Toivotaan, ettei kauhean paha takatalvi iske ja päästään jatkamaan ulkotouhuja. 20190501-DSC_869820190501-DSC_870020190501-DSC_870120190501-DSC_871920190501-DSC_8725

 

Rallykisailua ja kaverilenkkeilyä

Eilen ajeltiin Kuopioon rallykisaan metsästämään SM-pisteitä. Vähän aikaa sitten olin sitä mieltä, etten jaksa niitä yrittää kerätä, mutta alkuvuoden kotikisoista saatujen 95p ja 94p jälkeen ajattelin, että josko sittenkin. Pondera-halli on pienuudestaan huolimatta kiva kisapaikka ja järjestelyt ovat molemmilla kerroilla siellä kisaillessamme toimineet hyvin.

Armaksen alkujännitys oli selvästi viime kisaa lyhyempi. Hypyn jälkeisen houkutuksen villasukkamytty oli sukkapallojen rakastajalle sen verran haastava, että houkutuksen jälkeinen puolenvaihto edessä jäi ihan liian vajaaksi. Uusiminen sujui onneksi hyvin. Koira kiertää ohjaajan -tehtävän jälkeisessä eteenotossa Armas oli ilmeisesti tekemässä kiertoa uudestaan ja teki ylimääräisiä kiemuroita -1 edestä. Sen, uusimisen ja houkutuksen -1p jälkeen jäljelle jäi mukavat 95p.

Hyvillä mielin odotellaan kevään ja alkukesän kisoja, joita onkin lähiseudulla monta.

Tänään lenkkeiltiin Saijan, Ruutin ja Unskin kanssa Vesalan montuilla. Ruuti ja Armas ovat aina tykänneet toisistaan ja pojilla on kerta kerralta hauskempaa keskenään. Niillä on hyvin samanlainen leikkityyli – juokseminen ja vaaniminen on parasta!

20190407-DSC_809320190407-DSC_811020190407-DSC_811620190407-DSC_812020190407-DSC_814120190407-DSC_814920190407-DSC_815120190407-DSC_815720190407-DSC_8174

Rallykisasta rallykisaan

 

Oman seuran rallykisoilla oli väliä vain kolme viikkoa. Lenkkikelit ovat olleet edelleen surkeita, kodin ympäristössä on ollut vuorotellen jäistä ja loiskaista, varsinaiselle lenkille ollaan ajettu melkein joka päivä Vesalan monttujen/Viljonlähteenkankaan kelkkaurille ja poluille. Eilisessä kisassa Armas oli vielä lähtöportilla hyvässä vireessä mutta ajoittain vaivannut ”kehänauhakammo” tiputti vireen pakkasen puolelle. Perusasentoon tuleminen kesti turhan kauan ja alkurata meni ihan koomassa. Ihme otus – siinäkin tilassa se sai tehtävät tehtyä eikä virhepisteitä tullut alussa kuin ekan käännöksen vinoudesta. Peruustuksessa ja sen jälkeisessä pyörähdyksessä kisakaverini heräsi. Seuraavalla kyltillä Armas luuli, että ollaan 270 asteen käännöksen sijaan tekemässä puoltavaihtavaa käännöstä, joten jouduttiin uusimaan. Tötterölle lähetyksessä taisi tulla epävarmuus siitä, että pitikö tötsälle jäädä vai kiertää, joten Armas jäi ensin vähän kauas tötteröstä ja jouduin lähettämään uudestaan. Vähän oli haastavaa mutta pisteitä jäi jäljelle mukavat 94p.

Omissa treeneissä ollaan tehty suunnilleen kerran viikossa rallyrataa ja muuten tokoiltu tilan sallimia liikkeitä. Perjantain tokovalkan vireosuudessa opeteltiin leikkimään niin, että emännällekin tuli leikissä kunnolla hiki. Leikkipalkan pitää olla oikeasti palkka.

Kuun alussa Armas kävi Kaiperlalla osteopatiassa, jossa saatiin hyviä uutisia. Loppukesän ja syksyn lantionseudun virheasennoista tulleista vaivoista on päästy eroon ja kroppa on hyvässä kunnossa. Niska ja leuka olivat tällä kertaa eniten jumissa.

 

Rallykisailua

Eilen oltiin pitkästä aikaa rally-tokokisoissa kotihallilla. Kentälletulojännityksen kadottamisessa ollaan onneksi päästy eteenpäin, vieläkin toivoisin Armakselta hieman korkeampaa virettä radalle treenien taapaan. Muutama yhden pisteen virhe saatiin, pisteitä 95p ja hyvä mieli. Seuraavaa kisaa ennen pitää treenata puolta vaihtavia täyskäännöksiä hallilla kylttien kanssa. Kotona ne sujuvat hyvin mutta kisoissa saadaan monesti turhia virhepisteitä.

Talkoilin taas loppupäivän kameran takana, siinä näkee kivasti kaikki suoritukset.

Muuten viimeinen pari viikkoa on mennyt kadonneita talvikelejä ja jäätikköä kirotessa. Vesalassa on toistaiseksi ollut vielä ihan hyvät lenkkikelit mutta saapa nähdä, montako päivää nekään enää pysyvät kelvollisina. Treenattu ollaan pääasiassa tokoa, viikolla tehtiin ensimmäinen kokeilu kiertonoutohyppyhässäkästä (pienellä kentällä tosin). Ensin kiertoa, sitten kiertoa hyppyjen välistä, sitten kiertoa hyppyjen ja kapuloiden kanssa (meinasi olla haastavaa), sitten kierto pysäytyksellä ja lopuksi koko liike. Taitava poika osasi. 20190220-DSC_7428IMG_4782