Rotkojen retki

Eilen kävimme Armaksen kanssa Jämsässä rally-tokoilemassa tuplakisassa. Muutaman kuukauden kiusannut, putkiin ja hypyille karkailun kontrolloinnista alkanut huono kisavire oli ilokseni vaihtunut iloiseen tekemiseen. Ensimmäisellä radalla oli jokseenkin haastavalta näyttävä sarjahyppy, kolme estettä 90 asteen kulmissa ja puolenvaihto edessä juuri ennen hyppyä. Rata sujui kivasti ja käytösruudussakin peppu pysyi maassa vaikka mäkäräiset jyrsivät tassua. Tuloksena meidän paras pistemäärä koskaan, 98p. Toinen ratakin oli ihan kivaa tekemistä mutta töpeksittiin molemmat yhden kympin verran. Armas meni uusinnassakin istumasta maahan (vajaan) seisomisen kautta ja minä kiersin houkutuksen väärään kiertosuuntaan. IMG_3428IMG_3430IMG_3433Tänään retkeiltiin pitkän soratietaipaleen taakse Petäjäveden ja Multian rajaseudulle. Ensimmäinen kohde oli rotkojärvi Karhunah(d)as. Parkkipaikalta järvelle ja laavulle oli 600m helpohkokulkuinen polku. Järven kiertävä Karhunpolku sen sijaan vaatii sekä ihmiseltä että koiralta teknistä taitoa ja ketteryyttä. Kierroksen eteläpäässä puron ja pohjoispäässä kosken ylityksissä näytti olevan toisten retkeilijöiden kuvissa huomattavasti enemmän vettä kuin nyt kun joka paikassa on todella kuivaa. Hyvä niin, sillä kummassakaan paikassa ei ollut siltaa eikä lankkuja, joten ylitys piti hoitaa kiviä pitkin. 20180610-DSC_504820180610-DSC_505020180610-DSC_505220180610-DSC_505420180610-DSC_5055

Toinen retkikohde oli muille paitsi Armakselle kolmen vuoden takaa tuttu Kulhanvuori. Tällä kertaa jätimme auton Kangaslamminharjun alkupäähän ja kävelimme harjua pitkin luontopolulle ja polkukierroksen jälkeen samaa reittiä takaisin. Kovin kuivaa oli sielläkin, Armas loisti teknisissä paikoissa etenemisellään ja mäkäräiset häiritsivät kahvittelua.

Kiva retkipäivä.20180610-DSC_506420180610-DSC_507020180610-DSC_508020180610-DSC_508520180610-DSC_5086.jpg

Putkijumi

Hienot pakkaskelit jatkuivat viikonloppuna. Lauantaina käytiin Kuopiossa rally-tokon tuplakisoissa toteamassa, että kyllä me Armaksen kanssa molemmat jaksetaan kaksi kisaa. Molemmat radat menivät tosin osittain täydellisen putkijumin merkeissä. Viimeaikoina ollaan kovasti yritetty tehdä töitä sen kanssa, että Armas ei karkaisi putkeen ja hypyille ilman lupaa eikä saataisi siitä turhia virheitä. Nyt se raukka meni jo kentälle tullessa putken nähdessään vähän huonoon vireeseen eikä kyennyt tekemään putkea edeltäviä liikkeitä. Niistä tuli sitten virhepisteitä enemmän kuin olisi kaivattu koko radoilta yhteensä. Nyt pitää kovasti miettiä, millä saataisiin otukselle luotto siihen, että putkeen pääsee kyllä aikanaan kun malttaa ensin tehdä iloisesti kaikki sitä edeltävät liikkeet.

Eilen käytiin taas hiihtämässä Kiikkuharjun ja Vuonteen hienoilla perinteisen laduilla. Armas on oppinut, että tavallisilla (ei karvapohjaisilla retkisuksilla) alamäet mennään kovaa, joten se juoksee edellä täysiä. 20180225-DSC_301420180225-DSC_301520180225-DSC_301620180225-DSC_301720180225-DSC_302420180225-DSC_302520180225-DSC_302720180225-DSC_3028

Rally-kisa ja sisarustreffit

20180121-DSC_2661Olipas taas koiramainen viikonloppu. Lauantaina rally-tokoiltiin kotihallissa Minna Hillebrandin hauskalla radalla, jossa oli varsinaista houkutusta suurempi houkutus, suora putki. Puolta vaihdettiin neljännellä kyltilla ja loppu rata oli oikealla. Kisa sujui mukavasti vaikkakin vähän treenimäisellä fiiliksellä, mikä ei ole pelkästään huono asia. Yhden pisteen virheitä tuli ensimmäiseltä kyltiltä istu-seiso-maahan (nousi vasta toisella pyynnöllä ylös), puolenvaihdosta edestä (huono aloitus), putkelta kolme kappaletta (vino, kontr ja asento) ja putken suulla täyskäännöksen jälkeen olleesta viivästetystä käännöksestä kaksi kappaletta (tvä, ov). Muutaman tehtävän piippailusta tuli kokonaisvaikutelmaan yksi miinus. Pisteitä siis MES 92p. Käytösruutu oli istuen edessä. Yleensä Armas katselee käytösruudussa kentän tapahtumia mutta tällä kertaa se katsoi minua koko 3 min suoraan silmiin.

Oman radan jälkeen kuvasin viime kisojen tapaan mestariluokan loput kisaajat sekä voi, avo ja alo -luokat. Pitkästä kestosta huolimatta se on kiva homma kun näkee kaikki suoritukset.

Sunnuntaina ajeltiin Seinäjoelle sisarustreffeille, joilla jutustelun lomassa rallyiltiin, tokoiltiin, doboiltiin ja vähän aksattiinkin. Treenailun jälkeen juotiin (vielä yhdet) ”RTVA”-kahvit ja käytiin pienellä lenkillä hallin lähellä. Oli taas mukava nähdä kaikki Armaksen siskot ja Hellä-äiti ihmisineen.  20180121-DSC_260920180121-DSC_262220180121-DSC_2627

20180121-DSC_268620180121-DSC_268820180121-DSC_2705

Misterkisoja vaille rallyvalio

Vuoden viimeinen rallykisa oli eilen Saarijärvellä. Yritin kisaa edeltävinä päivinä kovasti olla ajattelematta kolmansia ja viimeisiä puuttuvia valiopisteitä ja keskittyä Armaksen kanssa iloiseen suoritukseen. Armas oli viime aikojen tapaan kisapaikalla selkeästi tietoinen siitä, mitä ollaan tultu tekemään ja täynnä intoa. Olimme lähtövuorossa jo toisina, joten lähdin rataantutustumisesta hivenen ennen sallitun ajan loppumista ja hain Armaksen autosta. Halliin sisään mennessämme juuri ennen lähtöä joku mainitsi, että haluaisi edes osan vireestä koiralleen. IMG_2750.JPGRadalla oli paljon käännöksiä ja neljä puolenvaihtoa ja käytösruutu oli vasemmalla maaten. Armas teki hurjan hienosti ja iloisesti töitä. Puolenvälin jälkeisillä kylteillä saimme kolme -1p virhettä (askel vasempaan vino, tulppaani tvä ja 270 vasempaan kontr) eli pistesaaliiksi jäi 97p.

Ihana hupsu koiruuteni on siis näyttelytulosta vaille rally-tokovalio. Enpä olisi uskaltanut tällaista toivoa kun maaliskuussa kisailun aloitimme. Saati sitten Armaksen ollessa pentu kun taisin useammallekin ihmiselle sanoa, että ei me missään lajissa varmaan kisata, kunhan harrastellaan. Nyt sanomme isot kiitokset kaikille treenikavereille ja valmentajille neuvoista ja kannustuksesta ja odottelemme, josko saisimme paikan loppukesän SM-kisoihin. Niin… ja missimisterkisoissa pitäisi varmaan käydä, että Armas saisi virallisen RTVA-tittelin.

Tänään olimme alkuillasta seuran vuorolla hallilla tonttutokoilemassa. Olipas hupaisan mukavaa.20171217-DSC_1709.jpg20171217-DSC_1685.jpg20171217-DSC_1732.jpg20171217-DSC_173520171217-DSC_1736.jpg

Kenen nakki?

Lunta, vettä, loskaa ja kuraa. Niitä kaikkia on taas kuluneella viikolla ollut tarjolla. Viime viikko hurahti edellisten tapaan töiden ja koiramaisten touhujen merkeissä. Tiistaina aksatreeneissä tehtiin ensimmäisen kerran keppejä ”julkisesti”, kahdella ohjurilla lopussa ja alussa, ensin pariin kertaan pelkät kepit ja sitten muutama kerta pituus, kepit ja palkinnoksi putkeen. Ihan mukavasti sujui.

Keskiviikkona oltiin Ellin, Aijan ja Saijan kanssa reippaina kahdeksalta hallilla. Unen karkottamiseksi silmistä teimme rallyradan aksakentälle viikkoradan keskelle. Piru-nakki-houkutuksen lisäksi houkutuksena oli putki valkovuokkokäännöksen takana ja ties kuinka monta muuta houkuttelevaa aksaestettä. Hyvä ja mukava treeni oli. IMG_2702.JPGIMG_2701.jpgIMG_2705.JPGTorstain rallyvalmennuksessa oli viime viikon tapaan ratatreeni. Armaksella oli korkea vire ja iso into tehdä hommia. Ilopomppu irtosi useamman tehtävän jälkeen.IMG_2707.JPGLauantaina oli rallyn kotikisat. Kaikista yli 130 mahdollisesta tehtävästä sinne piti tietenkin päätyä se, joka on tällä hetkellä hukassa eli vasemmalla peruutus. Kisanakeilla ei tarvinnut tällä kertaa nostaa virettä vaan laskea sekä kierroksia että äänitasoa. Alun spiraalissa Armaksella oli joka kierroksen alussa kova hinku keskellä kenttää odottavalle hypylle ja sitä piti vähän kalastella mukaan. Peruutuksen alussa Armas melkein istui. Ajattelin siinä pikaisesti, että -10p siitä kuitenkin tulee vaikka perä ei ihan maassa käynytkään mutta en viitsinyt peruusongelman takia uusia. Käytösruudun aikana mietin, että pisteitä pitäisi tulla vähän yli tai alle 90, riippuen siitä, istuiko Armas tuomarin mielestä peruutuksessa vai ei. Eipä tullut, 12. kyltin tulppaanikäännöksestä koira oikealla saatiin -10p eriaikaisesta kääntymisestä. Moneen kertaan olen videolta tuijottanut tuota käännöstä… Ihan hyvä rata, huonot pisteet 75p. Valiojahti jatkuu.

Oman radan jälkeen oli puolivirallisena kuvaajana loppupäivän. Vaikka olikin rankka päivä niin oli kiva seurata kaikki luokat.

Eilen käytiin Aijan porukan kanssa Kinkoriutalla. Armaksen ja Lempi leikkitavat sopivat kivasti yhteen. Juoksu, jahtaaminen ja vaaniminen ovat parhaita juttuja. 20171126-DSC_149620171126-DSC_149720171126-DSC_150020171126-DSC_1506

Marras-rallyilya

Ajeltiin viikonlopun viettoon Kanta-Hämeeseen ja käytiin Riihimäellä kisaamassa rally-tokoa. Ohjaajan vire heilahteli jo ennen lähtöä moneen kertaan suuntaan jos toiseen koirasta riippumattomista syistä. Kisapaikkana oli Dog Inspiration -areena, jonka kenttäosa saa kehuja hyvästä alustasta ja lämpimyydestä. Halli oli päivän järjestelyillä kisakäyttöön kovin ahdas: käytössä oli vain yksi ulko-ovi, ulkokengät piti jättää pieneen eteiseen ja toimisto/kahvioalueella, johon olisi voinut järjestää pienen lämmittelytilan, oli järjestäjien koiria häkkeineen. ”Lämmittelin” Armaksen kanssa +3 asteen vesisateessa hämärtyvässä iltapäivässä pihalla ja kurkkasin halliin sisään klo 15:20. Rataan tutustumisen piti alkaa 15:30. Hyökkäsin sisään ja totesin, että tutustumiskierros oli menossa jo puolivälissä. Mainitsin asiasta tuomarille, joka ei kovin kummoisesti asiaan reagoinut. Etuajassa aloitettaessa on yleensä tapana varmistaa, että kaikki ovat paikalla.

Oman vuoron odottelu vaati nakkipalan jos toisenkin. Ennen meitä radalla ollut koira oli hieman irtonainen ja odotin, koska se singahtaa kehästä nenille. Meidän jälkeen suoritusvuorossa ollut koirakko pyrki koko ajan turhan lähelle pienen pienellä odotusalueella.

Rata meni muutamaa pikku juttua lukuunottamatta mukavasti. Vasemmalla peruuttaminen on ollut viime aikoina kovin vinoa. Yritin varmistaa pakitusasentoa ja peruutin itse liian hiljaa -3p. Kahdesta käännöksestä istu-vasen-istu ja viivästetty oikea saatiin -1p (vino). Päivän saalis siis 95p ja toinen kiinnitys rallyvalioon. Taitava Armas.

Ennen kisaa lenkkeiltiin Kiikkaranharjun ympäristössä. Märkää. Märkää.IMG_2673IMG_2675IMG_2676

RTK4

Kaksi vuotta sitten se matkusti kotiin Amazonin pahvilaatikossa ja tutustui seuraavana päivänä suurella riemulla ja uteliaisuudella Kinkoriutan polkuihin. 20151024-_DSC8982.jpgEilen se kisaili kolmatta kertaa rally-tokon mestariluokassa Seinäjoella ja sai koulutustunnuksen RTK4. Hassu ja hupsu harrastus- ja lenkkikaveri. Taisin useammallekin ihmiselle sanoa, että en minä mitään kisaamaan ala, kunhan puuhastellaan. Maaliskuussa ensimmäisissä ja toisissa kisoissa samoin kuin toukokuussa ensimmäisissä avoimen luokan kisoissa opeteltiin kisaamista, sekä minä että koira. Nyt meille on kehittynyt aika hyvä kisarutiini: lämmitellään kahden nakin voimalla kisaradalla olevia liikkeitä, varsinkin muutamaa ensimmäistä tehtävää. Lähtökyltillä Armas saa katsella hetken ympärilleen ettei tarvitsisi kesken radan ruveta ihmettelemään, ketä ja mitä missäkin puolella kenttää on.

Rutiinista huolimatta radalla voi aina tulla yllätyksiä, onhan mahdollisia tehtäviä yli 130. Eilisellä radalla oli kaikki jäävät liikkeet ja pyörähdys ja tuplasaksalaiset molemmin puolin. Jäävät ja saksalaiset sujuivat hyvin. Oikealla pyörähdyksen Armas osaa teknisesti hienosti mutta kun se olisi pitänyt tehdä ennen houkutusta niin ei kyennyt, ei, eikä toisellakaan kerralla. Toisella uusinnalla kykeni juuri ja juuri mutta sain siitä vielä -3p ohjaajavirhettä. Tuon kyltin -9p lisäksi saatiin -1p 270 asteen käännöksestä ja 1-2-3 peruutuksesta. Saaliina siis 89 p. Lähtölistan nähtyäni minua jännitti se, meitä ennen radalla ja siis ratamme aikana käytösruudussa oli saksanpaimenkoirauros. Koira oli onneksi sportti- eikä möhkömallia ja pojat eivät kiinnittäneet ennen kisaa toisiinsa mitään huomiota, joten kentälle mennessä ei tarvinut sitä enää miettiä.

Valiopistejahdin treeniteema on  ennen putkea, hyppyä ja houkutusta olevat tehtävät ja se, että putkeen ja hyppyyn mennään vasta luvalla. 20171023-DSC_088120171023-DSC_087820171023-DSC_0877

Syyspäivä Savossa

Kaksi kärpästä ja miten se nyt menikään… Käväisimme tänään päiväretkellä Kuopiossa, ensin koepötköttämässä futoneita ja sitten rally-tokokisoissa. Patjan valintaa pitää vielä pari päivää pohtia, kisoista selvittiin lopulta hyvin ja löydettiin sekä hurjan juurakkoisia ja liukkaita että kivoja lenkkipolkuja Kolmisopen ulkoilualueelta.20171007-DSC_069520171007-DSC_0696.jpg20171007-DSC_069720171007-DSC_0698.jpgArmas ihastui hallin pehmeään tekonurmeen ja yllätti minut täysin heittäytymällä kierimään kehänauhojen sisällä matkalla lähtökyltille. Kierimästä noustessaan se huomasi ihan lähdön vieressä olleen käytösruudun koiran ja haukahti sille pari kertaa. Onnistuin lopulta saamaan otuksen lähtöpaikalle menettämättä omia hermojani. Hetken mietin, että tuleeko moisesta kieriskelystä hylkäys tai roima kasa virhepisteitä. Ei onneksi tullut kumpaakaan. Oma suoritus kärsi alkukommelluksen jälkeen iloisuuden puutteesta mutta possulainen teki hyvin hommia. Putki houkutti niin, että sinne piti karata jo hieman etuajassa ja tehdä sitä edeltäviä liikkeitä vähän epätarkasti. Eihän nyt putken edessä voi eteentuloa suoraan tehdä, ei putkelle voi kääntää selkää, eihän. Putken jälkein edessä peruuttaminen meni oikein hienosti. Pisteitä saimme 93p. Lähtösekoilujen jälkeen 2 pisteen päähän jäänyt toinen kiinnitys valiopisterajaan ei kauheasti harmita. Hupsu possu taitaa joutua lähtöharjoituksiin.20171007-DSC_0711.jpg20171007-DSC_0709.jpg20171007-DSC_071420171007-DSC_071520171007-DSC_0721Kisavideo (kierimiset eivät puhelimeen tallentuneet):