Hei, hei tunturit!

Niin se taas viikko vierähti tutuissa upeissa tunturimaisemissa ulkoillen, herkutellen ja lepäillen. Osan viikon tuulista olisin voinut vaihtaa aurinkoon mutta tunturisää on, varsinkin Norjan lähellä, vaikeasti ennustettavaa. Tänään lähdettiin puolen päivän aikaan hiihtämään sakeahkossa lumisateessa, joka vaihtui lenkin aikana nätiksi kevättalven keliksi. 20180331-DSC_431020180331-DSC_431220180331-DSC_431820180331-DSC_432320180331-DSC_432020180331-DSC_432120180331-DSC_432620180331-DSC_4330Armas on oppinut, että täällä lomaillessa ulkoilun jälkeen syödään voikkareita, joista kiltti koira saattaa saada viimeisen palan.IMG_3057

Laskiaismäkeä ja -pullia

Tämän vuoden laskiaismäki löytyi Vesalan hiekkakuopilta, joiden ympäristössä hiihtelimme reilun puolentoista tunnin lenkin. Sompasekoilua harrastettiin vain kerran lyhyesti ja alamäetkin alkavat sujua kivasti. Tässähän herää jo haave ensi kesän koko porukan maastopyörälenkeistä.20180211-DSC_287920180211-DSC_288220180211-DSC_288420180211-DSC_288620180211-DSC_2891IMG_2918IMG_2919Lenkin ja iltaruoan jälkeen avattiin laskiaispullakausi. Nami ja maiskis.20180211-DSC_2894

Syvässä lumessa

Viime viikolla sulaneen lumen tilalle on satanut paljon hienoa pehmeää lunta. Virallinen lumilukema on hurjat 58cm. Lauantain kodinhoitopuuhien jälkeen kävimme ihastelemassa kaunista metsää umpihankihiihtäen Hanhiperällä. Armaksella oli syvässä lumessa muuten kivaa, mutta tassuihin kerääntyvät jääpaakut ovat ikäviä. Pitää huomenna testata, vähentäisikö rasva lumen tarttumista.20180203-DSC_283420180203-DSC_283120180203-DSC_283520180203-DSC_283620180203-DSC_283820180203-DSC_283920180203-DSC_284120180203-DSC_2843

Tunturihiihtoa

Armaksen päiväkirjasta: ”Pappakoirat joutuivat ulkoilun sijaan kaupunkireisssuun, joten ulkoilimme omalla porukalla. Isäntä ja emäntä hiihtivät ja minä juoksin kolmen ja puolen tunnin retken Nissunjohkalle, kansallispuiston rajaa telttaleiriä kohti, jonkin matkaa omia jälkiä takaisin ja pienen kiemuran kautta hotellille. Olin melkein kiltti, vain muutaman kerran jahtasin sompia. Monta alamäkeäkin juoksin hienosti hiihtäjiä häiritsemättä.”20170412-_DSC2924.jpg20170412-_DSC2927.jpg20170412-_DSC2929.jpg20170412-_DSC2932.jpg20170412-_DSC2934.jpg20170412-_DSC2937.jpg20170412-_DSC2938.jpg20170412-_DSC2952.jpg20170412-_DSC2953.jpg20170412-_DSC2954.jpg20170412-_DSC2955.jpg20170412-_DSC2956.jpg20170412-_DSC2961.jpg20170412-_DSC2964.jpg20170412-_DSC2965.jpg

Umpihangessa

20170226-_dsc2312Kaksi aurinkoista ja lumista päivää peräkkäin ja vieläpä viikonloppuna, varsin mukavaa. Tänään autoilimme retkisuksien kanssa Vuonteelle. Parin tunnin retki sujui pääosin hyvin, alussa ja pari kertaa matkan varrella piti taas herra pöhköläisen kanssa keskustella, onko sompien jahtaaminen, pureminen ja haukkuminen hyvä idea. Kieltäminen ja huutaminen ei auta, toimiva ratkaisu ainakin tänään oli se, että lähdimme hiihtämään eri suuntiin. Paimenpojalle tuli lauman hajoamisesta hätä ja possuilu unohtui.

20170226-_dsc230720170226-_dsc230820170226-_dsc2317