Laskiaismäkeä ja -pullia

Tämän vuoden laskiaismäki löytyi Vesalan hiekkakuopilta, joiden ympäristössä hiihtelimme reilun puolentoista tunnin lenkin. Sompasekoilua harrastettiin vain kerran lyhyesti ja alamäetkin alkavat sujua kivasti. Tässähän herää jo haave ensi kesän koko porukan maastopyörälenkeistä.20180211-DSC_287920180211-DSC_288220180211-DSC_288420180211-DSC_288620180211-DSC_2891IMG_2918IMG_2919Lenkin ja iltaruoan jälkeen avattiin laskiaispullakausi. Nami ja maiskis.20180211-DSC_2894

Syvässä lumessa

Viime viikolla sulaneen lumen tilalle on satanut paljon hienoa pehmeää lunta. Virallinen lumilukema on hurjat 58cm. Lauantain kodinhoitopuuhien jälkeen kävimme ihastelemassa kaunista metsää umpihankihiihtäen Hanhiperällä. Armaksella oli syvässä lumessa muuten kivaa, mutta tassuihin kerääntyvät jääpaakut ovat ikäviä. Pitää huomenna testata, vähentäisikö rasva lumen tarttumista.20180203-DSC_283420180203-DSC_283120180203-DSC_283520180203-DSC_283620180203-DSC_283820180203-DSC_283920180203-DSC_284120180203-DSC_2843

Tunturihiihtoa

Armaksen päiväkirjasta: ”Pappakoirat joutuivat ulkoilun sijaan kaupunkireisssuun, joten ulkoilimme omalla porukalla. Isäntä ja emäntä hiihtivät ja minä juoksin kolmen ja puolen tunnin retken Nissunjohkalle, kansallispuiston rajaa telttaleiriä kohti, jonkin matkaa omia jälkiä takaisin ja pienen kiemuran kautta hotellille. Olin melkein kiltti, vain muutaman kerran jahtasin sompia. Monta alamäkeäkin juoksin hienosti hiihtäjiä häiritsemättä.”20170412-_DSC2924.jpg20170412-_DSC2927.jpg20170412-_DSC2929.jpg20170412-_DSC2932.jpg20170412-_DSC2934.jpg20170412-_DSC2937.jpg20170412-_DSC2938.jpg20170412-_DSC2952.jpg20170412-_DSC2953.jpg20170412-_DSC2954.jpg20170412-_DSC2955.jpg20170412-_DSC2956.jpg20170412-_DSC2961.jpg20170412-_DSC2964.jpg20170412-_DSC2965.jpg

Umpihangessa

20170226-_dsc2312Kaksi aurinkoista ja lumista päivää peräkkäin ja vieläpä viikonloppuna, varsin mukavaa. Tänään autoilimme retkisuksien kanssa Vuonteelle. Parin tunnin retki sujui pääosin hyvin, alussa ja pari kertaa matkan varrella piti taas herra pöhköläisen kanssa keskustella, onko sompien jahtaaminen, pureminen ja haukkuminen hyvä idea. Kieltäminen ja huutaminen ei auta, toimiva ratkaisu ainakin tänään oli se, että lähdimme hiihtämään eri suuntiin. Paimenpojalle tuli lauman hajoamisesta hätä ja possuilu unohtui.

20170226-_dsc230720170226-_dsc230820170226-_dsc2317

Pääsiäisretki, osa 4

Eilen iltapäivällä käväisimme Abiskojåkkan reunalla toteamassa, että tänäkään vuonna kevättalvi-iltapäivän valo ei osu kanjoniin. On se silti hieno.20160324-_DSC383720160324-_DSC384120160324-_DSC3842Tänään retkihiihtelimme kolmisen tuntia kolmen mustan ihanan hölmön kanssa. Sotis on kolmikon paras hiihtokaveri, joka helpottaa Armaksen kanssa hiihtämistä. Juniorilla ei ole aikaa roikkua koko aikaa sauvoissa kun pitää haastaa pappakoiraa leikkiin ja juosta sen kanssa. Hassu Zappa kulkee varsinkin paluumatkan suksen ja sauvan välissä ja paimentaa säärestä, onneksi pääosin ilman hampaita. 20160325-_DSC384320160325-_DSC385020160325-_DSC385320160325-_DSC386620160325-_DSC388120160325-_DSC3884Armas on sopeutunut hyvin hotellielämään. Yleisissä tiloissa ei enää tarvitse vahdata jokaista tulijaa ja menijää, vaan sohvapöydän alla voi nukkua turistien kulkiessa sisään ja ulos. Helikoptereista se ei välitä mitään, moottorikelkkoja pitää vähän tuijottaa ja koiravaljakot tietenkin haukkua suureen ääneen. Hotellihuoneeseen hylkääminen ruokailujen ajaksi on Armaksen mielestä huutava vääryys. Pari ruokailua se on saanut olla hotellikoirien paikalla toimistoapulaisena, siellä ei tarvitse itkeä meidän perään niin paljoa kuin yksin ja hylättynä.

Pääsiäisretki, osa 3

20160324-_DSC3755Kotona ehdimme hiihtää helmikuussa ostamillamme retkisuksilla ennen flunssia vain neljä kertaa. Tänään pääsimme testamaan niitä tunturissa hienoissa olosuhteissa – kovahkon lumen päälle satoi eilen kymmenisen senttiä uutta lunta ja tänään oli tyyntä, aurinkoista ja muutaman asteen pakkanen.

Hiihdimme Armaksen ja pappakoirien kanssa Lapinporttia kohden ja kiersimme Padduksen. Armas onnistui houkuttelemaan Sotis-koiran muutamaan painileikkiin ja jakoi tietenkin eväitään toisillekin.

Kuvasivulta löytyy lisäfotoja sekä maisemista että koirista.20160324-_DSC366320160324-_DSC366720160324-_DSC368520160324-_DSC368820160324-_DSC372420160324-_DSC372920160324-_DSC373620160324-_DSC373820160324-_DSC374120160324-_DSC374920160324-_DSC376020160324-_DSC379420160324-_DSC379520160324-_DSC380220160324-_DSC380820160324-_DSC382120160324-_DSC382220160324-_DSC382520160324-_DSC3834

Hiihtoretkellä

Kävimme Armaksen kanssa kolmannen kerran hiihtämässä, tällä kertaa metsäautoteillä Leppävedellä Majajärven ympäristössä. Retki sujui mukavasti paria sauvoillaleikkimiskeskustelua lukuunottamatta. Josko tuosta vielä hyvän retkihiihtokaverin saisi? Valjaita olemme pitäneet Armaksella hiihtäessä päällä vaikka se on ollut irti – jos tulee ensi talvena aloitettua valjakkohiihtoa, niin osaa sitten yhdistää hiihtämisen ja valjaat toisiinsa.
20160228-_DSC252620160228-_DSC253220160228-_DSC253520160228-_DSC2537
Kotona hauduttelimme mausteista lammaspataa Koivuniemen tilan lihoista, kuivahedelmistä ja sipulista, rymsteerasimme hieman olohuoneessa ja treenasimme poitsun kanssa lampaanperkausläskeillä. 20160228-_DSC255120160228-_DSC255320160228-_DSC2559Jokailtaisena huvituksena katselimme iltaruoanodotusilmeitä:20160228-_DSC256520160228-_DSC256620160228-_DSC256420160228-_DSC256720160228-_DSC2568