Harmaa loska ja musta luuri

Kuuteen asteeseen kohonnut lämpötila teki pyöräilykelistä varsinkin Ylistön sillalla varsin mielenkiintoisen, suurin osa näytti siinä äsken taluttavan. Olin kovin iloinen kun selvisin sillasta ongelmitta, pysähdyin vain kuvaamaan.

Pinkki Surlyni on osoittautunut todella hyväksi talvipyöräksi(kin). Se on tasapainoinen ajaa sekä lumella, lumessa, jäällä että sohjossa, vaihteet eivät jäädy koska niitä ole ja levyjarrujen nesteiden pakkasraja on suunnilleen sama kuin polkijan (noin -20 astetta). 20150210-IMG_0662ILuurini sen sijaan ei tykännyt tuulesta tai jostain ja oli kotiuduttuani täysin pimeä. Lataukseen laittaminen ja odottaminen eivät auttaneet vaan laite vaikutti elottomalta. Ärsyynnyin lievästi sanottuna paljon ja aloin kaivella netistä sekä elvytysohjeita että uusien luurien hintoja. 4-sukupolvesta kuutoseen siirtyminen näyttää maksavan aivan järjettömästi, joten huokaisin syvään kun luuri heräsi henkiin omenatuen ohjesivun vinkkien avulla. Ihmettelen vain, mitä nollaus nollasi?

Rohrnudeln

Tälle päivälle alustavasti suunniteltu leivontaprojekti lykkääntyi, koska en ollut lukenut reseptiä loppuun. Jos leivonnainen vaatii 12 tunnin hyydytysajan, niin sitä ei oikein voi tehdä iltapäivällä saman päivän iltaruoan jälkkäriksi. Vaihtoehtoleivonnaiseksi pääsi jonotuslistalta Karin Franssonin kirjasta Fågel, Fisk & Grönt saksalainen höyrypulla, Rohrnudeln. 20141214-_DSC5917

Tälläkin leivonnaisella on monta nimeä: Rohrnudeln, Buchteln, Wuchteln, Ofennudeln. Reseptin alkuteksti kertoo, että jos padan kansi pidetään koko paistamisen ajan kiinni, niin leivonnaisen nimi on Dampfnudeln. Karin Franssonin mukaan sopivat lisäkkeet ovat kermavaahto ja omppusose tai kevyesti sokeroidussa liemessä maustetut, calvadoksella maustetut omput. Selailemani nettisivut kertovat, että pulliin voidaan laittaa jos jonkinlaisia täytteitä ja lisäkkeinä syödään kaikkea lämpimästä vaniljasoosista hapankaaliin… Aitoja höyrypulleroita en ole päässyt maistamaan, mutta nämä olivat ainakin varsin hyviä.

Rohrnudeln

  • 1+1+1 dl täysmaitoa
  • 25 g hiivaa
  • 1+2+2+2 rkl vaaleaa ruokosokeria
  • 2+6 dl vehnäjauhoja
  • 50 g voita sulatettuna
  • 1/4 tl jauhettua vaniljatankoa
  • 1/2 luomusitruunan kuori raastettuna
  • 1 muna
  • 2 keltuaista
  • 1 dl kuohukermaa (ohjeessa 1 1/2 dl)

Lämmitä 1 dl maitoa kädenlämpöiseksi. Laita hiiva kulhoon, kaada maito päälle ja sekoita, kunnes hiiva liukenee. Lisää 1 rkl sokeria, 2 dl jauhoja ja sekoita. Peitä kulho pyyhkeellä ja anna taikinan kohota 10-15 min.

Lisää taikinaan 1 dl maitoa, 6 dl jauhoja, 2 rkl sokeria, vanilja, sitruunankuori, muna ja keltuaiset. Lisää sulatettu voi. Alustaa taikinaa muutama minuutti. Peitä kulho pyyhkeellä ja anna taikinan kohota noin 30 min.

Voitele kannellinen pata ja kaada padan pohjalle 1 dl maitoa. Laita kohonnut taikina jauhotetulle pöydälle ja leikkaa se 16 osaan. Pyöritä palat palloiksi ja nosta ne pataan. Laita padan kansi kiinni ja annan pullien kohota noin 30 min.

Paista pullia 175 asteessa kansi päällä 20 min. Ota kansi pois ja ripottele pullien pinnalle 2 rkl sokeria. Kaada kerma pullien päälle. Paista vielä niin kauan, että pullat ovat kauniin vaalean ruskeita ja kerma on imeytynyt. Ohjeessa oli noin 8 min, me paistoimme 20 min.

Reseptiin luimupupulassa tehdyt muutokset: Ohjeen mukaan pullerot piti kypsentää kannellisessa rautapadassa. Ison valurautapadan käyttö epäilytti minua, sillä lihapadalta maistuva pulla ei kuulostanut oikein houkuttelevalta, joten käytimme taginepannua. Meillä oli vain yksi purkki kermaa – laitoimme siitä desin pullien päälle uuniin ja toisen vatkasimme lisäkevaahdoksi. Kermaa voi hyvin laittaa ohjeen mukaisen 1 1/2 dl.20141214-_DSC5919 20141214-_DSC5921Kävimme iltapäivän harmaudessa ajamassa puolitoista tuntia latupohjilla ja pyöräteillä. Lumisella alustalla jäykällä sinkulalla polkiessa kesän helpot reitit muuttuvat maastopoluiksi. Köhniössä ja Laajavuoressa oli selkeästi lumisempaa kuin kotona, muutaman hiihtäjäkin kohtasimme rallitiellä.

Pinkkiä ja oranssia

Kiireisistä viikoista huolimatta lähdin töistä jo puoli neljältä keskustaan. Kiropraktikolla käynnin ja pilateksen väliin jäi tunnin verran aikaa, joten ehdin hoitaa pari ajanpuutteen ja pölynvälttelyn takia roikkunutta asiaa ja käydä vielä pikaisella tuplaE:lla Coffeassa. Uuden kaupunkipyöräni ohjaustangon grippeinä toimineet ”vaahtomuovit” pyörivät hieman, joten poljin Rideen kiinnityttämään niitä. Pehmusteiden liimaamisen sijaan päädyimme vaihtamaan ne tankoteippihin, pinkkeihin tietenkin. Vau! 20140312-IMG_0466ILuuri ei tosin suoriutunut tästä kellarikuvasta kovin hyvin arvosanoin…

1,2 mm ei monessa asiassa ole paljon mutta lisäyksenä piilarin halkaisijaan näköjään on. Olin saanut optikolta viisi paria uusia silikonihydrogelistä tehtyjä linssejä, jotka tuntuivat turhan suurta kokoa lukuunottamatta tosi hyviltä. Tilasin sitten ison satsin vanhaa tuttua mallia (enkä taaskaan jaksanut sovittaa uusia kehyksiä koska se on niiiiin vaikeaa ja piti ehtiä sinne kahvillekin).

Iltaruoan viher- eikun oranssiosaksi höyrytimme porkkanasuikaleita, joihin sekoitimme hyvää oliiviöljyä, valkoista balsamicoa, fenkolinsiemeniä ja ripauksen Noirmoutierin suolankukkia. Fenkolinsiementen ja porkkanan maut sopivat hienosti yhteen, tämä pääsee porkkanalisäkkeiden vakiolistalle.20140312-_DSC3567 20140312-_DSC3568

 

Kokeellista kokkausta

20140224-_DSC3483

Nastattoman juoksulenkin jälkeistä keittiökeskustelua:

  • Leikkaan nämä purjot niin laitetaan ne pihvien seuraksi. Ja jotain sieniäkin voisi laittaa.”
  • ”Kaiva kaapista jotain, menen suihkuun.”
  • Laitoin kaikki loput kanttarellit likoamaan.
  • ”Tehdäänkö pihveistä läpikypsiä vai punertavia. Purjot ja sienet vaativat aika pitkän haudutuksen.”
  • Niistähän voi tehdä vaikka pulleroita ja kypsentää samalla pannulla.
  • ”Laitan sitten purjot ja sienet pannulle ja lihapullat sinne hautumaan valkoviinissä.”
  • Täähän on ihan uusi juttu, pitäisikö kuvata ja blogata.
  • ”Tämä on ihan kokeellista ruoanlaittoa. Saa nähdä, tuleeko siitä edes hyvää ;)…”

Tuli. Ylämaankarjasonnin jauhelihapulleroissa oli vain lihaa, pannulla purjojen, kanttarellien ja valkoviinin lisäksi timjamia, laakerinlehti ja hieman suolaa.

Riden Jouni asensi tänään Pinkkiin Jurottajaani lokarit. Nyt ei tädin peppu ja selkä kuraannu. Pyörä tosin kyllä.

Siideripossua ja vatturahkakakkua

Helmikuun lopussa pitäisi hiihtää eikä ajaa pyörälenkkiä. Päädyimme kuitenkin jälkimmäiseen sillä yön lumisade muuttui rännäksi ja lämpö nousi 3 asteeseen muuttaen lumen loskaksi ja kuraksi, yöks. Parissa paikassa oli päivällä käyty latukoneella, ei tosin Halssilassa, jossa kävimme pyörillä kääntymässä. Pinkki sinkulani on kyllä mukava ajaa vaikka vaatteet joutuivatkin lokarittoman lenkin jälkeen pesuun.20140222-_DSC3462

Minulla on tapana kerätä ajankohtaiset Cuisine et Vins de Francen numerot sohvan alle ja selailla niitä uusien vinkkien toivossa. Olin monesti katsellut vuoden 2009 talvinumeron siideri-herkkusienipossun ohjetta ja nyt lihatiskissä oli sopivan näköinen Pohjoisahon possun fileselkä, josta pyysimme kaksi reilun paksuista kyljystä. Viinikaupasta löytyi oikein mainio uutuussiideri, Val de Rance Cidre de Bretagne Brut, joka sekä maistui hyvälle että oli kauniin väristä.

Double côte de cochon rôtie au cidre

  • 670 g (vilja)possun fileselkää (kahtena kyljyksenä)
  • 2 sipulia
  • iso kourallinen kuivattuja herkkutatteja
  • 4-5 dl hyvää, kuivaa siideriä (ei mitään limusiideriä)
  • 1/4 tl suolaa
  • 1/2 dl kuohukermaa

Siisti kyljyksiä tarvittaessa ja poista niistä haluamasi määrä rasvaa. Kuori ja paloittele sipulit. Liota sieniä hetki kiehuvassa vedessä.

Ruskista kyljyksiä voissa 5 min molemmilta puolilta. Lisää sipulit ja sienet pannulle jälkimmäisen viisiminuuttisen ajaksi. Nosta kyljykset uunivuokaan ja ripottele niiden päälle vähän suolaa. Kaada siideri pannulle sipuleiden ja sienten päälle ja lisää suola. Kuumenna sekoitellen, kunnes siideri kiehuu ja saat possun paistomehut mukaan kastikkeeseen. Kaada kastike kyljysten päälle uunivuokaan. Paista 200 asteessa 25-30 min (sisälämpö oli reilu 70 astetta). Nosta kyljykset lämmitetyille lautasille. Laita uunivuoka levylle (mikäli vuoka kestää sen) ja lisää kerma kastikkeeseen. Anna kerman kuumentua. Nostele kastiketta kyljysten päälle. Tarjoa esimerkiksi pottumuusin kanssa.

Olisi tätä voinut tehdä ennenkin. Tehdään toistekin.

Viikonlopun makeaksi leivonnaiseksi teimme torilta ostetuista pakastepuutarhavatuista rahkakakun, josta tuli varsin mehevä, kiitos ainakin osittain suuren vattumäärän. Kakku saattaa olla helpommin kuvattava ja vielä parempi huomenna tai ylihuomenna pidemmän aikaa jääkaapissa vietettyään. Oli tai ei, sitä oli ihan pakko maistaa jo tänään.

Vatturahkakakku

Pohja ja päällinen:
  • 150 g voita
  • 1,5 dl ruokosokeria
  • 5 dl vehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 keltuainen
  • 1 rkl amarettoa
Täyte:
  • 2 prk rahkaa (250 g tavallista, rasvatonta rahkaa, 250 g kermarahkaa)
  • 2 dl turkkilaista jogurttia
  • 2 munaa
  • 1 valkuainen
  • 3 1/4 dl ruokosokeria
  • 1/4 tl jauhettua vaniljatankoa
  • 2 rkl maizenaa
  • 0,3 dl sitruunamehua
  • 1 sitruunan kuori raastettuna
  • 1-1 1/2 l (pakastepuutarha)vattuja

Nypi voi, sokeri ja jauhot. Lisää keltuainen ja amaretto. Älä pelästy, taikinasta tulee hyvin murumainen.

Sekoita täytteen aineet vattuja lukuunottamatta keskenään.

Laita irtopohjaisen (täyte)kakkuvuoan pohjalle ja reunoille leivinpaperia, tämä helpottaa kypsän kakun käsittelyä ja estää toivottavasti uunin sotkeutumisen. Painele reilu puolet pohjataikinasta vuoan pohjalle. Laita kolmasosa täyteestä pohjan päälle. Laita puolet vatuista täytteen päälle, niiden päälle kolmasosa täytteestä, loput vatut ja täytteen viimeinen kolmannes.

Ripottele loppu taikina pinnalle. Paista 200 asteessa 50-55 min. Voit laskea lämpöä vähän paistamisen loppuvaiheessa jos pinta tummuu liikaa.

Anna kakun jäähtyä jonkin aikaa pöydällä ja laita se sitten jääkaappiin. Irrota kylmentynyt kakku vuoasta ja poista leivinpaperi.

Blueberry-clafoutis

Herra Suurpujottelu, Mr Giant Slalom, Ted Ligety suurpujotteli olympiamäessä ensimmäisellä laskulla eri kalenterin mukaan kuin muut ja varmisti kultamitalin toisella laskulla. Koska Ranskan pojat Steve Missillier ja Alexis Pinturault kiipesivät matalammille jakkaroille, teimme jälkkäriksi blueberry pancakejen ja clafoutiksen risteytystä, mustikkapannaria. Herkku tarjoiltiin Ameriikan tapaan vaahterasiirapin kanssa. Très bon! 20140219-_DSC343420140219-_DSC3425

Blueberry-clafoutis

  • 3 1/2 dl (pakaste)mustikoita
  • 100 g ruokosokeria
  • 3 munaa
  • 125 g vehnäjauhoja
  • 1/4 tl jauhettua vaniljatankoa
  • 1 1/2 dl kevyt- tai täysmaitoa
  • 150 g turkkilaista jogurttia

Vispaa munien rakenne rikki. Lisää sokeri, vanilja ja jauhot. Sekoita tasaiseksi. Lisää maito ja jogurtti ja sekoita tasaiseksi.

Laita mustikat voideltuun vuokaan (meillä oli iso piirakkavuoka).  Kaada pannariseos mustikoiden päälle. Paista 180 asteessa 35-40 min. (Jäisenä laitetut mustikat vaativat meidän uunissamme 40 min paiston.)

Herkuttele vaahterasiirapin kanssa jälkkärinä tai aamupalana.

Uusi pinkki pyöräni on osoittanut ainakin niin hyväksi kuin toivoin. Pyörä on juuri sopivan kokoinen, se kulkee mukasti ja vakaasti loskassa ja jäälläkin ja pyöritystuntuma on hyvä. Sinkulalla pitää ajaa sinkulatyylillä, mikä tässä kaupungissa tarkoittaa sitä, että putkelta ajoa tulee harrastettua aika paljon. On Jurottajassa yksi vika, se likaantui loskasössössä.

20140218-IMG_0461

Pinkki Jurottaja 1×1

Jippii, tässä se on, pienen tädin pieni pinkki kaupunkipyörä, Surly 1×1 -rungosta rakennettu sinkula. Lokarien rakennusprojekti on ensi viikolla, täällä kuran ja loskan maassa kun työmatkoja on turhan sottainen ajaa ilman.

Kiitän isosti pyöränspeksaajia eli pääkokki-huoltomiestäni ja Riden Tassea, joista jälkimmäinen tilasi palaset ja kasasi ajokin. Penkki, Selle Italia SLK Lady gel flow otettiin Globesta, joka jatkaa ulkoilua Hämeessä.

Kyllä se tuntui hyvältä. Ja on se nätti. Ja pinkki.

20140214-_DSC3400 20140214-_DSC3401 20140214-_DSC3402 20140214-_DSC3403 20140214-_DSC3404 20140214-_DSC3405 20140214-_DSC3406 20140214-_DSC3407 20140214-_DSC3408 20140214-_DSC3409 20140214-_DSC3410