Tarte au citron meringuée

Ahkerankin keräysvuoden marjat alkavat olla pakastimessa tähän aikaan vuodesta vähissä, joten leipomuksia pitää miettiä hetki ja toinenkin. Selailin taas ranskalaisten marmiton-sivustoa ja löysin jonkin verran vanhasta ohjeestamme poikkeavan ja hurjasti kehutun marengilla kuorrutetun sitruunapiirakan ohjeen. Uunissa matalalla lämmöllä kypsennettävän marengin sijaan teimme vesihauteessa kypsennettävän sveitsiläisen marengin sen ihanan pehmeän suutuntuman takia. Hyvää, ihan tajuttoman hyvää. Jos tykkää sitruunasta.20170514-_DSC3897.jpg

Pohja (pâte sablée)
  • 250 g vehnäjauhoja
  • 125 g voita
  • 70 g sokeria
  • 2 keltuaista
  • 1/2 dl vettä

Nypi voi, sokeri ja jauhot sekaisin. Lisää keltuaiset ja vesi. Tee taikinasta pallo. Laita taikina jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi. Kauli taikina ja laita se voideltuun (irtopohjaiseen matalareunaiseen, halkaisija 26 cm) piirakkavuokaan. Laita pohjan päälle leivinpaperi ja painoksi riiisejä, herneitä, yms. jotta reunat pysyvät paremmin paikoillaan. Paista 190 asteessa noin 20 min. Ota painot ja paperi pois ja paista vielä noin 8 min kunnes pohja on kypsä ja saa ihan vähän väriä.

Crème au citron
  • 4 keskikokoista sitruunaa
  • 150 g sokeria
  • 3 munaa
  • 1 rkl Maïzenaa

Raasta sitruunoista kuoret ja purista mehu (mehua tuli 1 1/2 dl). Sekoita sokeri, sitruunanmehu, -kuoriraaste ja maizena kattilassa ja sekoittaen miedolla lämmöllä hetki kunnes sokeri sulaa. Vispaa munien rakenne rikki kulhossa. Kaada munat kattilaan. Keitä täytettä kovahkolla lämmöllä koko ajan sekoittaen kunnes täyte sakenee. Laske lämpöä ja kypsennä sekoitellen vielä hetki (jotta Maïzena kypsyy). Anna jäähtyä hetki. Kaada täyte kypsän piirakkapohjan päälle.

Sveitsiläinen marenki
  • 2 valkuaista
  • 100 g sokeria

Laita valkuaiset ja sokeri metallikulhoon tai “vesihaudekattilaan” ja kuumenna vesihauteessa vispaten kunnes seoksen lämpötila on 50-60 astetta. Ota kulho pois vesihauteesta ja vispaa kunnes vaahto on paksua ja kiiltävää.

Levitä tai pursota marenki piirakan päälle. Käytä piirakkaa grillivastuksen alla  kunnes pinta on kauniin värinen.20170514-_DSC3886.jpg20170514-_DSC3888.jpg20170514-_DSC3895.jpg20170514-_DSC3898.jpgEnnen leivontaa kävimme yhdessä suosikkilenkkipaikassamme Vuonteella juoksemassa tunnin lenkin. Armaksen puolenvälin uintilampi oli onneksi jo sulanut, joten se pääsi pulahtamaan ja juomaan. IMG_2284.jpg

Tanja, Lenzerheiden tiikeri

Kerran päivässä voi todeta, että on tämä kumma talvi. Eilen ajoimme Halssilan pururadalla pyörillä, tänään (hiihdimme auringonpaisteessa ja pohjoistuulessa Ampujien majalta Peurunkaan, uups, eikun) juoksimme nastatossuilla Muuramenharjun latupohjilla illalla ja yöllä sataneen parin sentin lumikuorrutuksen peittämän osittain sulan, osittain jäisen pohjan päällä.

Alppilajien maailmancupin finaalit laskettiin tällä viikolla meille Sveitsin vuoden murtsikkalenkeiltä tutussa Lenzerheidessa. Suomalaisen alppihiihdon kannalta päivä oli hieman haikea, sillä Tanja Poutiainen laski tänään pitkän uransa viimeisen kisan. Alamäenlaskun vuoden tulokas oli ainakin kotikatsomomme mielestä miesten kokonaiskisan 7. vasta 19-vuotias Norjan teknisesti taitava Henrik Kristoffersen. Viikonloppu oli varsin sohvaurheilullinen sillä ammattipyöräilykausikin on päässyt hienosti vauhtiin ja olemme taas saaneet nauttia Peter Selinin asiantuntevasta ja mukavasta selostuksesta. Kevät, ehkä…20140316-_DSC3585

Kisoja katsellessa hauduttelimme Pienikankaan pitkätukkasonnin häntäpaloista pataa. Häntien lihapitoisuus on sen verran pieni, että lisäsimme pataan kypsennyksen loppuvaiheessa ”köyhän miehen lihaa” eli munakoisorinkuloita. Ne, kuten fenkolitkin sopivat mielestäni hyvin pataruokiin(kin). Munakoiso kannattaa kypsentää uunissa (oliiviöljyllä siveltyinä rinkuloina 200 asteessa 20 – 30 min) ja lisätä pataan vasta loppuvaiheessa. Näin rinkulat pysyvät ehjinä ja näyttävät kivalta lautasella. Kypsensimme munakoisoja samalla kerralla koko pellillisen, kolme kappaletta. Niistä voi viikolla tehdä pastakastiketta tai syödä oliiviöljyllä ja balsamicolla maustettuna sellaisenaan.

Päivän munakoisolisävinkit: Olen varmaan ennenkin kertonut, että munakoisojen itkettäminen on turhaa puuhaa, nykyisissä lajikkeissa ei ole poistettavaa kitkeryyttä jota suolaamisella ja huuhtelulla yritetään kadottaa. Jos munakoisot ovat kivikovia tai liian pehmeitä ja lommosia tai jos niiden kanta ei ole enää vihreä, niin jätä ne kauppaan (kuvan viirullisen yksilön kanta on päivän pöydällä oleilun aikana jo hieman vaihtanut väriä). Munakoiso on tomaatin kaveri, se kylmettyy jääkaapissa.20140316-_DSC3575

Häntäpata

  • noin 800 g ylämaankarjasonnin häntäpaloja
  • 2 punasipulia
  • 2 keltasipulia
  • 1 iso valkosipulinkynsi
  • 1 munakoiso (200 asteessa uunissa 20-30 min rinkuloina kypsytettynä)
  • 1 fenkoli
  • 10 Voatsiperifery-villipippuria
  • 1 pitkäpippuri
  • laakerinlehti
  • timjamia
  • oksa (kuivattua) rosmariinia
  • 1 iso purkki tomaattipuretta (Muttin doppio concentrato)
  • 1 1/2 -2 dl valkoviiniä
  • vajaa 1/2 tl suolaa

Siisti häntäpalat. Kuori sipulit ja leikkaa ne neljään osaan. Litsaa ja kuori valkosipuli. Leikkaa fenkoli kahdeksaksi lohkoksi. Puolita pitkäpippuri.

Kypsennä sipuleita oliiviöljyssä kunnes ne pehmenevät hieman. Lisää häntäpalat ja ruskista ne. Lisää tomaatti, valkoviini ja mausteet. Hauduta kannen alla levyllä (uunikin käy) ainakin kolme tuntia. Lisää fenkolit tunti ja munakoisorinkulat ennen ruokailua. Laita munakoisorinkulat padan päälle niin ne pysyvät ehjinä ja nostele niiden päälle lientä.


Sitruskausi jatkuu, vielä ehtii tehdä aah niin ihanan happamanmakean sitruunapiirakan, joko marengilla tai ilman. Neljästä sitruunasta tuli Microplanen raastimella paaaaaljon makua. 20140316-_DSC3587 20140316-_DSC3586

Osso bucoa porosta

Tätä talviherkkua ei oltukaan laitettu vuoteen. Mieli oli kyllä tehnyt moneen kertaan, mutta pakastekaapin potkakiekot olivat olleet turhan iäkkäitä. Nyt kauppaan oli tullut tuoreempi erä poroa.

Osso bucomme resepti on viritelmä Maarit Enkovaara-Astraldin kirjan Intohimona Italia ja luotto-opuksemme The Italian Cooking Encyclopedia ohjeista. Osso buco tarjotaan perinteisesti risotto milanesen eli sahramirisoton kanssa. Tämä lienee ainoa ruoka, jossa risotto on Italiassa lisäke. Tavallisesti sitä syödään ensimmäisenä ruokalajina alkupalan jälkeen (primi piatti).

Padan viimeistelevään gremolataan kuuluisi yrtiksi lehtipersiljaa, mutta koska äidin kasvattama persilja on loppunut pakastimesta, niin laitoin kourallisen rucolaa ja muutaman lehden basilikaa. Padan soosiosasta saa paksumpaa, jos tomaattikomponentti on kokonaan puretta (ei tietenkään samaa tilavuusmäärää kuin murskaa…). Ruokaostoksia hoitava taho oli kuitenkin unohtanut tarkastaa tomaattisäilykevaraston valikoiman.

Osso bu(c)co porosta

  • 1 kg poron potkakiekkoja
  • 1 sipuli
  • 1 iso porkkana
  • 2 kynttä valkosipulia
  • 1 tlk tomaattimurskaa
  • 2 rkl tomaattipuretta
  • 1,5 dl valkoviiniä
  • 0,5 tl suolaa
  • 1-2 laakerinlehteä
  • muutama oksa timjamia
  • pari suikaletta sitruunan kuorta

Siisti potkakiekot ja kierittele ne vehnäjauhoissa. Ruskista kiekot padassa auringonkukkaöljyssä. Ota ne pois padasta. Kuullota paloiteltua porkkanaa ja sipuleita auringonkukkaöljyssä. Lisää viini ja keittele hetki. Lisää tomaatit, suola, sitruuna ja yrtit. Kuumenna kiehuvaksi ja lisää potkakiekot. Muhittele kannen alla noin 1,5 tuntia.

Tee gremolata: hienonna kourallinen lehtipersiljaa, 1/4 luomusitruunan ja 1/4 luomuappelsiinin kuori ja 1-2 kynttä valkosipulia. Lisää tuoksuva seos pataan.

Jälkkäristä, ranskalaisesta sitruunapiirakasta, jääneistä valkuaisista tein kookosmarenkeja lisäämällä perusohjeeseen desin verran kookoslastuja. Marengit, joihin on lisätty karkeampaa ainesta, kannattaa lusikoida pellille sillä pursotin menee ikävästi jumiin.

Ameriikan paketista löytynyt anna! kaffin Las Peñitas läpäisi testin. Herkullisen marjainen kahvi.

Hiihtämisen ja kokkauksen välissä harrastin vähän käsitöitä, tai pikemminkin konetöitä, ompelemalla vanhoista paidoista pussukoita. Niille löytyy paljon käyttöä: omppujen ja kameroiden suojaksi, sukille ja alusvaatteille matkoilla, pyykki- ja kenkäpusseiksi,…

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Bravo JB!

Hienoa, hienoa – Kitzbühelin pujottelussakin suosikkimme keräsi eniten pisteitä. Jean-Babtiste Grangella oli vaikea tammikuun alku mutta nyt laskeminen sujuu taas nopeasti ja nätisti. Toisen laskun puolivälin virheenkorjauksesta voi päätellä, että vuosi sitten korjattu polvi lienee kunnossa. JB:n blogista olen oppinut, että tässä vaiheessa kuntoutusta kun pystyy jo (vähän) urheilemaankin pelkän kuntouksen lisäksi niin pitää muistaa kuunnella polveaan (jutteleeko se ristiside?!). Toisen pujottelusuosikkimme, Julien Lizerouxin polvi sen sijaan on kipeä…

Polven juttelusta puheenollen, kyllä jalat jumppapallolla tehtävissä takareisiliikkeissä juttelevat. Kokeilkaa vaikka: selälleen maahan, polvet koukkuun, jalkaterät pallolle ja peppua ylös-alas. Yläasennossa voi sitten irroittaa jalkoja vuorotellen pallosta ja suoristaa jalkaa. Toisessa liikkeessä alkuasento on sama: selälleen maahan, polvet koukkuun, jalkaterät pallolle ja peppu ylös. Sitten palloa rullaillaan eteen ja taakse suoristamalla ja koukistamalla jalkoja, peppu ylhäällä koko ajan.

Tänä viikonloppuna olen taas ollut lähellä menettää hermoni suomalaiseen urheilu-uutisointiin ja perua maan johtavan sanomalehden tilauksen. Alppihiihdossa lasketaan klassikkokisoja ja hyvä, että muutaman ensimmäisen tulokset uutisoidaan. Pitää tietysti ymmärtää että karvapallon ja gummilätkän läiskiminen on tärkeää… Juttujen puutteen korjaavat onneksi länsinaapureiden ja ranskan lehdet ja laskijoiden blogit. Jos kisoista jotain kirjoitetaan, niin uloslaskuista kirjoitetaan lähes aina, että se ja se keskeytti :o. Ööh, uloslaskut nyt kuuluvat lajiin. Luulen, että yleensä ei ole kyse siitä, että happi loppuisi, ei huvittaisi laskea tai että veriarvot olisivat niin korkealla, että ei saisi laskea alas asti…

Ruokapuolella jatkoimme kreikkalaista teemaa Rene Salamanin ”Kreikkalaisen keittiön” parissa ja teimme linssikeittoa pienillä virityksillä kirjan ohjeeseen. Keiton seuraksi teimme version kvasi-ciabattasta ja jälkkäriksi ranskalaista sitruunapiirakkaa.

Leipään on kätevä käyttää vanhenemisuhan alla olevia maitotuotteita. Rouheiden ja siementen lisäystä tähän ohjeeseen emme olleet ennen kokeilletkaan.

  • 2 dl neljän viljan rouhetta
  • 0,5 dl pellavansiemeniä
  • kuumaa vettä
  • 5,5 dl vettä
  • 1,5 dl turkkilaista jogurttia
  • 20 g hiivaa
  • 1 rkl hunajaa
  • 1 tl (meri)suolaa
  • 5 dl täysjyväspelttijauhoja
  • vehnäjauhoja niin paljon, että taikinasta tulee sopivaa eli aika löysää
  • 0,5 dl auringonkukan siemeniä

Kaada rouheen ja pellavansiementen päälle kuumaa vettä ja anna niiden turvota jonkin aikaa. Seuraa kvasi-ciabattan ohjetta.

Linssikeitto (faki soupa)

  • 300 g pieniä ruskeanvihreitä linssejä
  • oliiviöljyä (ohjeessa oli 1,5 dl, käytimme kuulema varmaankin vähemmän)
  • 1 sipuli
  • 1 fenkoli (oma lisäys)
  • 2 kynttä valkosipulia
  • 1 porkkana
  • 1tlk tomaattimurskaa
  • 1 rkl tomaattipuretta
  • 1-2 tl kuivayrttisekoitusta
  • 1 l kiehuvaa vettä
  • suolaa, mustapippuria
  • tuoreita yrttejä (meillä oli lehtipersiljaa ja basilikaa)

Huuhtele linssit ja kaada ne kattilaan. Peitä linssit kylmällä vedellä, kiehauta ja anna kiehua noin 3 min. Siivilöi linssit ja laita ne sivuun. Kuumenna kattilassa oliiviöljyssä sipuli, porkkana ja fenkoli, lisää valkosipuli ja hetken päästä linssit. Lisää tomaatit, vesi ja kuivayrtit. Kiehauta ja keitä hiljalleen kannen alla kunnes linssit kypsyvät mutta eivät hajoa (20-30min). Lisää suola, pippuri ja tuoreet yrtit.

Kokkailua

Päivän (siis eilisen lauantain …) menuksi muodostui marokkolais-libanonilais-kreikkalais-ranskalaisviritelmä… Alkupalaksi oli harvinaista herkkua, kampasimpukoita. Niitä ei kyllä ole pakastealtaan ulkopuolella täällä ennen näkynyt! Sitten tzatzikia, baba ganoushia, lihapullataginea ja leipää. Kurkkujogurtin ja munakoisotahnan nimet ja reseptit vaihtelevat maittain (ja tietenkin tekijöittäin). Tässäpä meidän versiot:

Tzatziki:

  • 1 kurkku
  • 1-2 kynttä valkosipulia
  • 4-5 dl turkkilaista tai kreikkalaista jogurttia
  • minttua
  • oliiviöljyä

Halkaise kurkku ja poista siemenet lusikalla. Raasta kurkun ”liha” siivilään raastimen karkealla terällä niin, että kuoret jäävät jäljelle. Anna valua vähän aikaa. (Jotkut laittavat tässä vaiheessa kurkkuraasteen päälle suolaa, mutta en ole huomannut, että sillä olisi nesteen valumisen kannalta suurta merkitystä.) Siirrä kurkkuraaste kulhoon, lisää valkosipuli, minttu ja ”sopiva määrä” jogurttia. Laita ennen tarjoilua tzatzikin päälle oliiviöljyä.

Baba ganoush:

  • 2 munakoisoa
  • 1-2 rkl tahinia
  • 1/2 sitruunan mehu
  • 2-3 rkl oliiviöljyä
  • 1-2 kynttä valkosipulia
  • persiljaa
  • (suolaa)

Pistele munakoisoihin haarukalla reikiä ja paista niitä kokonaisina uunissa 200 asteessa 45-60 min. Tyhjennä munakoisot lusikan avulla kulhoon. Lisää sitruunan mehu ja tahini ja ajele sauvasekoittimella tasaiseksi. Sekoita mukaan oliiviöljy. Lisää lopuksi valkosipulit ja persilja (älä enää sekoita koneella, muuten valkosipuleista tulee kitkerää). Kaada ennen tarjoilua päälle oliiviöljyä.

Tarte au citron (sitruunapiirakka):

Pohjana Jan Hedhin piirakkapohja, sama kuin ranskalaisessa omenapiirakassa. Irtopohjainen piirakkavuoka on paras, ei kuitenkaan ”perinteinen sokerikakkuvuoka”, vaan sellainen, jossa on vinot aaltoreunat.

  • 275 g (ruoko)sokeria
  • 4 munaa
  • 2 keltuaista
  • 2, 75 dl sitruunamehua (osa voi olla vettä)
  • 2-3 sitruunan kuori raasteena
  • 2 dl kermaa

Kauli jääkaapissa levännyt pohjataikina jauhojen avulla ja nosta se voideltuun vuokaan. Laita pohjan päälle leivinpaperi ja painoksi riisejä/kuivia herneitä yms. Paista 190 asteessa 10 min. Ota riisit ja paperi pois ja paista vielä noin 5 min kunnes pohja ei enää kiillä.

Vispaa munat, keltuaiset ja sokeri sekaisin. Lisää kerma vähitellen koko ajan sekoittaen. Lisää sitruunakomponentit. Kaada täyte esipaistettuun ”taikinakuoreen”. Paista 150 asteessa noin 40 min. Täyte on aika hyllyvää uunista otettaessa. Anna piirakan jäähtyä, nosta se pois irtopohjavuoasta ja laita jääkaappiin. Siivilöi ennen tarjoilua päälle tomusokeria.

Kuvassa oleva juusto on Mouhijärven Herkkujuustolan Metsuri-juusto, aika herkkua… Vieraille kokatessa on mukavampi keskittyä jutteluun ja syömiseen kuin kuvaamiseen. Yllä kuitenkin muutama otos.