Liikkurointia ja tuplarallya

 

Koiramaisissa tunnelmissa vierähti taas pari viikonloppua. Reilu viikko sitten liikkuroin seuran tokokokeessa alo- ja avo-luokat, yhteensä 20 koiraa. Pitkä mutta antoisa päivä.

Näiden kuvien ottamisen jälkeen taivaalta on tullut tavaraa kaikissa olomuodoissa. Kotona ei lunta montaa hetkeä ole maassa ollut mutta lenkkipoluilla on maa jäässä ja ohut lumikerros.

20191030-DSC_194220191030-DSC_1947

Sunnuntaina ajeltiin Kuopioon rallyn tuplakisaan. Armaksen kanssa tykkäsimme molemmista radoista, kivoja tehtäväyhdistelmiä ja vauhdikkuutta.

Radoissa ainoa ikävä asia oli turkoosi tötterö, joka tuotti monelle koiralle vaikeuksia. Tötsä on Armaksen suosikkiliike (yksi monista), nyt se juoksi ihan tötterön vierestä ja pysähtyi reilun metrin päähän vähän hämmentyneen näköisenä. Mietin nopeasti mitä tehdä ja päädyin kutsumaan koiran ja jatkamaan matkaa. Tuomarilla oli tarkka metri (koiran pitää olla metrin säteellä tötteröstä), joten -10 siitä sitten tuli. Ekalta radalta saatiin lisäksi kaksi -1 vinoa 90 asteen käännöksistä ja -2 intopiippailusta. Pisteitä siis 86p (itse annan 98p!). IMG_5939

Toisella radalla pyörittiin ja vaihdettiin puolta. Armaksella oli hurjan kivaa, mistä monesti seuraa pieniä epätarkkuuksia ja vähän ääntä, niistä yhteensä -6p. Toisen radan erikoistarkkailtava kyltti oli viimeinen tehtävä eli istu askel oikealle istu. Siitä moni muukin sai -3ov, ilmeisesti pienestä vartalon kääntymisestä liikkeen alussa.

IMG_5940

Ei siis ensi vuoden arvokisapussiin pisteitä näistä kisoista mutta iloinen mieli iloisesta otuksesta.

Pimeyden ja pakkasten myötä ulkotreenikausi taisi päättyä ja tokon treenaaminen on seuraavat kuukaudet vaikeaa. Hallilla on hyvin vähän vapaata treeniaikaa ja ison kentän tilaa vielä vähemmän. Tulevien viikkojen kalenteri näyttää siltä, että viikonloppuyöt ovat ainoa mahdollinen koko kentän treeniaika.

 

Outo otus suolammessa, liikkuroitu evl ja rally-tokokisailua

Toissa viikolla käytiin Armaksen kanssa pitkästä aikaa parin tunnin lenkillä Ladun majan poluilla. Otus sai Soidenlammen rannassa kunnon suohepulin ja hyppäsi uimaan. Hetken päästä rantaan ajoi maastopyöräilijä, joka sanoi kuulleensa molskahduksen ja tulleensa katsomaan, onko lammessa joku jännä eläin. Olihan siellä.

20191010-DSC_122220191010-DSC_122720191010-DSC_122920191010-DSC_123820191010-DSC_124520191010-DSC_125120191010-DSC_125320191010-DSC_1259Viime tiistaina ajeltiin illalla Pieksämäelle tokoilemaan. Paikallinen seura järjesti alemmille luokille epävirallisen kisan ja ylemmille liikkuroidun treenin. Sain houkuteltua Annan mukaan matkaseuraksi. Evl:ssä oli kolme koiraa: Armas, tokosta neljä vuotta sitten valioduttuaan eläköitynyt Oona ja pm-kisoihin valmistautuva maajoukkuekoira, jonka ohjaajalta saatiin kiitosta hyvästä paikkisseurasta.

Osa liikkeistä meni hyvin, osassa oli enemmän tai vähemmän haasteita. Irtoaminen oli vieraassa hallissa vaikeaa mutta pitkään vaikeuksia tuottanut vieraan liikkuroima tunnari jännässä paikassa meni hienosti.

Luoksari: tosi hyvä (tein käsimerkit+käskyt)
Z: ok
Seuruu: vähän häiriöiden vilkuilua, edisti kamalasti (ei yllätys), luikahti juoksun täykkärissä oikealle kun mentiin aika lähelle seinää. Jos edes 7:n seuruukuntoon saisi…
Ruutu: Eteenmenossa jäi ensin liian lähelle, korjausyrityksestä meni kehän reunan aidalle. Otettiin uudestaan, meni vähän vinoon mutta sain korjattua. Loppu liikkeestä vauhdikas ja hieno (ei edes törpännyt seuruuseen tullessa).
Tunnari: 😍Lähti reippaasti, haisteli kaikki ja toi oman.
Kaukot: Teki kaikki ekalla. Vähän valui eteenpäin seiso-maahan vaihdossa.
Hässäkkä: Voihan jännäkapulajumi. Meni suoraan kapulalle ja siitä toiselle kun toistin kierrä-käskyn. Sama uusinnalla. Lähetin kiertämään kapuloiden luota ja pakitin itse lähtöpaikkaan. Loppu ok.

Ongelmat olivat siis aikalailla ne, mitä osasin treenejä matalammassa vireessä odottaa. Vielä pitää ennen koetta ”vähän” treenata, varsinkin vieraiden kanssa. Välillä meinaa itsellä mennä (ja välillä meneekin) hermo eteenmenon ongelmien ja seuraamisen edistämisen kanssa.

Sunnuntaina kisattiin rally-tokoa kotihallissa. Nyt oltiin molemmat herätty sm-kisojen jälkeisen kisatauolta. Lähtöön mentiin kivalla ilmeellä. Keskellä kenttää ollut hyppy houkutti Armasta niin, että sen vieressä tehdystä liikkeestä istumisesta ei kyennyt lähtemään ensimmäisellä pyynnöllä, -1TVÄ. Toisen kerran hyppy häiritsi sen lähellä tehtävässä eteentulossa, jossa hidas istuminen tuotti -TVÄ. Kartturikin keräsi yhden virhepisteen kulkemalla liian kaukaa maalikyltistä. Pisteitä jäi siis 97/100.

Eilen oltiin pitkästä aikaa kaverilenkillä Ainon ja 9 kk ikäisen Maaru ”Keksintytön” kanssa. Ison mustan ja pienen merlen leikit sopivat hienosti yhteen: juostiin ja vaanittiin.

20191022-DSC_179020191022-DSC_179620191022-DSC_179820191022-DSC_181420191022-DSC_185720191022-DSC_186720191022-DSC_187320191022-DSC_188220191022-DSC_1885

Syksyä ja ruotsalaisrallya

Syksy. Upeita värejä, kuraa, vettä, tuulta ja onneksi välillä vähän aurinkoakin. Kovasti toivon, että liukkaat kelit pysyisivät vielä jonkin aikaa poissa että olisi mukavampi lenkkeillä. Lokakuuksi en enää maksanut treenioikeutta kaukalolle mutta vielä ollaan silti treenattu osittain ulkona. Lokakuun lopun kotihallin tokokokeeseen en vielä uskaltanut/halunnut evl:ään lähteä, menen vain liikkuroimaan alon ja avon. Jospa sitten joulukuussa. Ehkä.

Syyskuun loppupuolella oltiin koko porukalla talkoilemassa Annan ja Pipsan rallyn PM-kisamatkaa varten järjestetyissä epävirallisissa rally-tokokisoissa. Anna tuomaroi itse ruotsalaisen rallyradan, jolla käytiin tietysti Armaksen kanssa testaamassa. Ihan virheittä ei selvitty mutta hauskaa oli. Ruotsin säännöt ja tehtävät poikkeavat jonkin verran täkäläisistä. Kehään mennään ja poistutaan ilman hihnaa, tehtävien välejä voidaan suorittaa juosten, pyörähdys vierellä on myös ohjaajaan päin, edessä peruutuksessa ja tötterössä ohjaaja menee koiran luo ja matka jatkuu siitä, koira tulee aina edestä seuraamaan vasemmalle vaikka olisi ennen eteentuloa ollut oikealla, hypystä on myös sellainen versio, jossa koira jätetään hypyn etupuolelle ja kutsutaan hypyn kohdalla, …. monenlaisia kivoja juttuja. Ohjaajalta sallitaan kotimaista rallya enemmän kumarteluja ja hidastuksia. Nyt kun Ruotsin rallyvalioon vaaditaan vain tokon tavoin vain yksi sikäläinen valiotulos (90/100), niin ensi kesälle voisi yrittää etsiä jonkun tuplakisan ja lähteä naapuriin rallaamaan (hallikisoja siellä on paljon vähemmän kuin täällä).

Syyspotrettejakin on otettu.

Hymyn kiillotus ja terveystarkastus

Armas kävi torstaina tapaamassa isänsä kasvattajaa ja omistajaa maksullisten aamupäiväunien merkeissä. Huomasin pari viikkoa sitten, että Armaksen yläposkihammas oli lohjennut kärjestä. Lähetin hampaasta kuvan Lauralle. Koska lohkeama näytti aika pieneltä ja Armas jyrsi puruherkkujaan normaalisti, niin sovittiin, että hoidetaan suu vasta rallyn SM-kisojen jälkeen ja otetaan samoilla unilla luustokuvia.

Herra ”minullaonvahvaomatahto” ilmeisesti aavisti, että kaikenlaisia hoitotoimenpiteitä on luvassa eikä meinannut mennä unille edes toisella rauhoitteella. Lopulta taju kuitenkin lähti. Lohkeama ei onneksi ulottunut juurikanavaan, joten hammasta ei tarvinnut poistaa. Kuvia otettiin selästä, lonkista ja niskan jumittamisen takia kaularangasta. Niskassa ei kuvissa näkymää vikaa, joten jatketaan sen hoitamista osteopatian avulla kuten tähänkin asti. Virallisista selkäkuvista ottamatta oli vain spondyloosikuva, joka oli puhdas, SP0. Lonkat kuvattiin jo 1-vuotiaana, joilloin tulos oli matalien lonkkamaljojen ja löysyyden takia C/C. Nyt oikea lonkka oli iän myötä tiivistynyt ja tulos C/B. Hammashoidon ja fotojen lisäksi tarkastettiin sukurasitteen takia kilpirauhasarvot – TSH ja T4 vapaa olivat ok.

Hyvillä mielin jatketaan siis harrastamista. Agility saa jäädä muiden hypeltäväksi, siinä on isolla, nopealla, voimakkaalla ja kiihkeällä koiralla liikaa loukkaantumisriskejä varsinkin pienillä kentillä treenattaessa. Tokossa ja rallyn pohjoismaisten ja Ruotsin kylttien treenaamisessa riittää puuhaa.

Eilen käytiin kaukalolla tokoilemassa. Ruutu ja tunnari sujuivat kivasti. Luoksarin stoppeja tehtiin paloittain ja yritetään saada valumista pienemmäksi. Kuten kuvista näkee, toko on Armaksen mielestä hurjan kivaa.

Ruutu:

Tunnari:

20190824-DSC_017520190824-DSC_018020190824-DSC_019520190824-DSC_0198

Tokoa ja metsäretkiä

Armaksen päiväkirjasta: ”Emäntä väitti, että possuilin perjantaina tokotreeneissä. Toki tiedän, että kiertohässäkässä pitää ensin kiertää, pysähtyä kun pyydetään ja sitten hakea oikea tai vasen kapula ja hypätä hyppy. Ensin käskettiin tehdä pelkkä kierto, vaikka kapulat ja hypyt oli valmiina kentällä. Tein hienosti. Sitten käskettiin taas kiertää. Hyppäsin hakemaan kapulaa, koska ne osat jätetiin edellisellä kerralla tekemättä.

Eilen näytin kaukalolla, että ihan oikeesti osaan koko liikkeen. Kunhan hupsuttelin hallilla. Luoksetulon stoppeja pitää kuulemma vielä treenata nopeammiksi.20190803-DSC_005620190803-DSC_006720190803-DSC_0071 Treenin jälkeen käytiin Vuonteella lenkillä ja tänään Pyhä-Häkin takametsissä toteamassa, että vähätkin puolukat kuivuvat metsään. Mustikoita maistelin suoraan varvuista. Ei niitäkään paljoa ole.”20190804-DSC_007320190804-DSC_007720190804-DSC_008620190804-DSC_0126

Kesäposeerausta ja kirsikka-mantelikakkua

Kesäpuuhien viikko: mansikoiden pakastusta ja hilloamista ja ensimmäinen hillaretki ulkoilun lomassa. Iso osa oli vielä raakoja, mutta litran verran saatiin ämpäriin ja monta yksilöä suuhun.

Tokoiltu ollaan tällä viikolla kaksi kertaa, molemmilla kerroilla ensin kolme liikettä koemaisesti ja sitten vähän yksityiskohtia. Rallyssa tehtiin eilen pienen ratatreenin lisäksi sarjahyppyä kolmella 90 asteen hypyllä kaikilla mahdollisilla tavoilla (oikealla ja vasemmalla, ohjaaja sisä- ja ulkokaarteessa).

Kesäpoika on poseerannut lenkeillä ahkerasti:

20190708-DSC_975920190708-DSC_976220190708-DSC_977720190710-DSC_978120190712-DSC_978420190712-DSC_978520190712-DSC_979420190712-DSC_979620190712-DSC_979820190712-DSC_9801

Annemarie Wildeisenin sivustolta löytyi mielenkiintoinen kirsikka-mantelikakku, jonka ohjetta virittelin vain vähän. Kiva, hyvä, erilainen tiikerikakku, jota tulee varmaan tehtyä toistekin.

Gugelhopf mit Mandel-Kirschen-Füllung

  • 250 g voita
  • 150 g (vaaleaa ruoko)sokeria
  • 5 keltuaista
  • 300 g vehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 4 valkuaista
  • 120 g (vaaleaa ruoko)sokeria
Täyte:
  • 1 prk (360 g) hapankirsikoita
  • 1 valkuainen
  • 2 rkl (vaaleaa ruoko)sokeria
  • 150 g manteleita jauhettuna

Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri (150 g). Lisää keltuaiset ja keskenään sekoitetut jauhot ja leivinjauhe.

Vaahdota valkuaiset (4 kpl). Lisää sokeri (120 g) vähitellen vaahdottamisen aikana. Kääntele valkuaisvaahto taikinan joukkoon. Laita taikina voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan.

Valuta kirsikat. Sekoita jauhettu manteli ja kirsikat keskenään. Vaahdota täytteen valkuinen ja sokeri. Kääntele valkuaisvaahto kirsikka-manteliseoksen joukkoon. Laita seos taikinan päälle vuokaan. Kääntele taikinoita sekaisin lusikalla/haarukalla (tiikerikakkumaiseen tapaan).

Paista 190 asteessa 55-60 min.

20190707-DSC_9754

Sitruuna-lyhytleipää ja tokokuvia

Viime viikolla etsin jotain uutta kivaa pikkuleipäreseptiä ja päädyin testaamaan Annemarie Wildaisenin sivuilta sitruunaisia ”lyhytleipäsiä”. Puolitin ohjeen ja tein kekseistä reilusti pienempiä kuin ohjeistettu 6×3cm. Sitruunankuori-sokeriseos ei tarttunut taikinaan lainkaan, joten päädyin sutimaan leikattuja tankoja vedellä ennen kuorrutusta. Seuraavalla kerralla voisi tehdä tarttumapinnan joko valkuaisesta tai taikinasta ylijäävästä keltuaisesta (eikä antaa sitä koiralle suureksi herkuksi). Hurjan hyviä näistä tuli.20190627-DSC_9615

Zitronen-Shortbread

  • 200 g vehnäjauhoja
  • 1/2 tl leivinjauhetta
  • 1 ison sitruunan kuori
  • 60 g vaaleaa ruokosokeria
  • 1/4 tl jauhettua vaniljatankoa
  • 125 g voita
  • 1 pieni valkuainen (tai puolikas isosta)
Päälle:
  • 1/2 sitruunan kuori
  • 60 g vaaleaa ruokosokeria

Sekoita jauhot, leivinjauhe ja vanilja. Lisää raastettu sitruunan kuori. Lisää paloiteltu voi ja nypi tasaiseksi. Lisää valkuainen. Tee taikinasta pallo, litistä se ja kääri kelmuun. Laita taikina jääkaappiin (ohjeen 2 h oli vähän turhan pitkä aika, taikina kovettui liikaa).

Sekoita kuorrutusta varten sokeri ja sitruunankuori isohkolla lautasella. Kauli taikina jauhotetulla pöydällä vähän vajaan sentin paksuiseksi levyksi. Leikkaa haluamasi kokoisia tankoja. Kierittele tangot sitruuna-sokerissa (voitele vedellä/keltuaisella/valkuaisella jos sokeri ei tartu). Paista 180 asteessa noin 15 min kunnes tangot saavat vähän väriä mutta eivät ruskistu.

Tänään käytiin iltapäivällä kaukalolla tokoilemassa. Ohjattu nouto suoraan autosta meinasi olla vähän haastava  – Armas ei olisi malttanut pysähtyä tötsälle vaan mieli teki mennä suoraan kapuloille. Pienen rauhoittumisen jälkeen sujui hyvin ja jopa laukkasi kapulan kanssa. Luotamme, että palautusvauhti löytyy osaamisvarmuuden myötä.

Lisäksi tehtiin seuruuta, ruutu, erikseen pari eteenmenoa ja lopuksi luoksari. Eteenmenot paranevat, ruudusta seuraamiseen tulo meni vähän pitkäksi ja seuruussa vasenten käännösten kontakti on parantunut (oho, treenaaminen auttaa). Luoksetulon vauhti on kiva mutta seisomisstoppi valuu vielä vähän liikaa. Perusasentoon tulossa ajattelin muistutella takaa kiertämistä niin ei tule kokeissa isoja vähennyksiä rodunomaisesta ohjaajaan törmäyksestä. 20190701-DSC_962420190701-DSC_9632

 

20190701-DSC_965720190701-DSC_965920190701-DSC_9660

 

Tuulista tuplarallya

Armaksen päiväkirjasta: ”Viime aikojen rallykisoissa on ollut kaikenlaista ohjelmaa eikä emännän kaipaamaa isoa pistemäärää SM-kisoja varten ole näkynyt. Meidän parhaat pisteet on 95, 95 ja 94 ja pääsyssä lasketaan neljän kisan keskiarvo. Yleinen veikkaus on, noin 95p tarvitaan. Eilisissä Jämsän tuplakisoissa ei ollut suoraan putkea eikä ulkokaarteen sarjahyppyä koiran ilona ja ihmisen kiusana mutta kova tuuli toi mukanaan ihania tuoksuja niin pyttipannusta kuin hurmaavista nartuista.

Monella oli varsinkin ekalla radalla hurjan vaikeaa. Minäkin koomailin lähdössä niin, että saatiin -3p PY ja muutamalla kyltillä pienten virheiden verran. 1-2-3 peruutus ja edestä puolenvaihto jouduttiin uusimaan, peruutuksessa sössin minä ja puolenvaihdon emäntä ohjasi ihan huonosti. Saatiin 87p ja oltiin toisia. Yleensä tuollaisilla pisteillä ei pääse jakkaralle.

Toiselle radalle oli laitettu putki ja hyppy. Jouduttiin uusimaan kolmas kyltti istu-käänny-istu. Kyllähän mä sen osaan mutta kun tuli niin kauhea puuska ettei kyennyt ajattelemaan. Kykenin hienosti tekemään puolevaihdon putken edessä ja ihan vähän vaan varastin putkeen. Eteentulossa haistoin isännän, hypyn, valkovuokon ja kiepin tein hienosti mutta liikkestä seisomisessa liikahdin varmaan ekaa kertaa koskaan. Se oli kyllä tuhmaa. Pisteitä saatiin 91p ja oltiin kolmansia.

Emäntä toivoo, että joskus tekisin lähdöstä maaliin samalla riemulla kuin treeneissä. Minkäs voit jos jännittää lähdössä? Jännittää sitä itseäkin.

Tässä vielä muutama kuva viime viikonlopun tokoilusta ja lenkiltä.”20190526-DSC_888220190526-DSC_888320190526-DSC_888420190526-DSC_888820190526-DSC_889320190526-DSC_8895