Pohjaton pääsiäiskakku

Zürichissä vietetyn ajan yksi monista hienoista jutuista oli erilaisiin perinneleivonnaisiin tutustuminen. Sveitsiläisessä pääsiäiskakussa (Osterfladen/Osterkuchen/Osterchüechli) on yleensä jokin peruspiirakkapohja ja täytteessä keltuaisten, sokerin, valkuaisvaahdon, rusinoiden ja sitruunan lisäksi lisäksi kermaa, mannapuuroa tai riisipuuroa ja monesti myös jauhettua mantelia. Pari vuotta sitten testasimme muutamaa netistä löytynyttä reseptiä, mutta mikään ei ollut suosikkileipomomme pääsiäiskakun veroinen.

Sunnuntaina muokkasimme pääsiäiskakun toivossa pohjataikinattoman version appelsiinimannaryynikakusta. Rusinoiden määrää voi hieman lisätä ja liotusveteen voi halutessan lisätä jotain likööriä (Amaretto, sitruslikööri). 20190331-DSC_8067

Osterfladen

  • 130 g vaaleaa ruokosokeria
  • 4 munaa
  • 1/4 tl jauhettua vaniljatankoa
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 100 g mannaryynejä
  • 2 sitruunan kuori raastettuna
  • 125 g voita
  • 500 g turkkilaista jogurttia
  • 1 dl sultanarusinoita (vihreitä rusinoita jos on)
SITRUUNASIIRAPPI:
  • 1 1/2 dl sitruunanmehua (2 1/2 sitruunaa)
  • 70 g vaaleaa ruokosokeria

Liota rusinoita vedessä (kiehuvassa hetki jos unohdit laittaa etukäteen). Sulata voi ja raasta sitruunoiden kuoret.

Vaahdota munat ja sokeri. Sekoita keskenään mannaryynit, leivinjauhe ja vanilja ja lisää seos muna-sokerivaahtoon koko ajan sekoittaen (yleiskoneella tehdessä voi antaa koneen olla käynnissä). Lisää sitruunankuori. Lisää sulatettu voi ja jogurtti.

Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun irtopohjaiseen kakkuvuokaan (halkaisija 26 cm). Paista 180 asteessa 45-60 min kunnes pinta on kauniin ruskea ja kakku irtoaa vuoan reunoista. Anna kakun jäähtyä vuoassa noin 10 min. Irrota kakku vuoasta ja laita se ritilälle.

Laita sitruunanmehu ja sokeri kattilaan. Keitä muutama minuutti kovahkolla lämmöllä kunnes sokeri sulaa ja seos menee vähän kasaan. Sudi siirappi kakun päälle. Koristele ennen tarjoilua tomusokerilla.20190331-DSC_8069Koiratouhuissa oli lauantaina seuran tokokokeessa ensimmäistä kertaa liikkurina. Kahdeksan koiran alokasluokka tutun tuomarin kokeessa oli sopiva setti. Seuraavalla kerralla voi sitten hoitaa tarvittaessa useamman luokan.

Armakselle tilasin kiertohässäkkää varten isommat kapulat. Lenkkipaikkavalikoima alkaa vähitellen latujen sulaessa laajentua. Päästään muuallekin ulkoilemaan kuin Vesalan montuille selkärankoja ja kylkinahkoja jyrsimään. IMG_4954IMG_4959IMG_4979

Kiertohässäkkä

Eilen iltapäivällä oli harvinainen tilanne – koko halli vapaana eikä muita treenaajia. Nautittiin isosta kentästä tekemällä ruutua ja kiertohässäkkää. Hässäkkä sujui sekä tänään että eilen treeneissä kivasti. Ollaan vielä tehty joka treenissä ensin osia – tötsän eteen istumaan/seisomaan/maahan ja sieltä nouto ja hyppy, pelkkä kierto – ja sitten vasta koko liike. Ruutuja tehtiin kaksi, toinen ympyrästä ruutuun seisomaan ja toinen koko liikkeenä. Eteenlähetys ilman targettia vaatii vielä vähän työtä sekä sisällä että lumien kadottua ulkona.

20190323-DSC_804220190323-DSC_804920190323-DSC_805520190323-DSC_805620190323-DSC_805820190323-DSC_806520190323-DSC_8066

Rallykisailua

Eilen oltiin pitkästä aikaa rally-tokokisoissa kotihallilla. Kentälletulojännityksen kadottamisessa ollaan onneksi päästy eteenpäin, vieläkin toivoisin Armakselta hieman korkeampaa virettä radalle treenien taapaan. Muutama yhden pisteen virhe saatiin, pisteitä 95p ja hyvä mieli. Seuraavaa kisaa ennen pitää treenata puolta vaihtavia täyskäännöksiä hallilla kylttien kanssa. Kotona ne sujuvat hyvin mutta kisoissa saadaan monesti turhia virhepisteitä.

Talkoilin taas loppupäivän kameran takana, siinä näkee kivasti kaikki suoritukset.

Muuten viimeinen pari viikkoa on mennyt kadonneita talvikelejä ja jäätikköä kirotessa. Vesalassa on toistaiseksi ollut vielä ihan hyvät lenkkikelit mutta saapa nähdä, montako päivää nekään enää pysyvät kelvollisina. Treenattu ollaan pääasiassa tokoa, viikolla tehtiin ensimmäinen kokeilu kiertonoutohyppyhässäkästä (pienellä kentällä tosin). Ensin kiertoa, sitten kiertoa hyppyjen välistä, sitten kiertoa hyppyjen ja kapuloiden kanssa (meinasi olla haastavaa), sitten kierto pysäytyksellä ja lopuksi koko liike. Taitava poika osasi. 20190220-DSC_7428IMG_4782

Lumilenkkejä, tokoilua ja loskaa

Kisaviikonlopun jälkeen ollaan nautittu kauniista lumimaisemista ja pakkaskeleistä lumikenkä- ja retkisuksilenkeillä ja treenattu tokon evl:n liikkeitä.

Hieman tuntuu Armasta hämmentävän se, että monet tutut liikkeet pitäisikin nyt tehdä toisella tavalla. Liikkeiden palottelulla ollaan päästy jo kivasti eteenpäin. Ruudussa ollaan käytetty eteenmenossa kosketusalustaa, kietohässäkästä ollaan tehty (kadoksissa ollutta) kiertoa ja pysäytyksen jälkeistä osaa erikseen. Seuraamisen sivuaskeilta ollaan tehty tasapainon vuoksi sekä oikealla että vasemmalla puolella. Ohjatussa kapulat kutsuivat ekalla kerralla tötsää enemmän, mikä hieman yllätti minut. Luoksetulon uusi asia, maahan pysäytys, toi taas epävarmuuslähtöjumin ”kunenoovarmamitäpitäistehdäniinjääntähänmaahan” esiin. Edellisellä kerralla joulukuussa eteenpäin päästiin reilulla määrällä läpijuoksuja ja isolla palkalla onnistuneista stopeista ja ensimmäisellä käskyllä lähdöistä. Paikkista on tehty valmennusryhmässä muutama kerta ja se on mennyt kivasti vaikka selkeästi Armasta mietitytti, miten paikkiksessa voi vaihtaa asentoa ja sitten juosta sieltä pois – tähän asti on pitänyt olla samassa asennossa ja odottaa.

Viime ja toissa viikonloppuna olin Vaajakoskella liikkurikurssilla. Ensi kuussa pääsen testaamaan oppeja seuran epävirallisiin tokokisoihin.

20190201-DSC_731920190201-DSC_7324Pakkaset muuttuivat loskaksi mutta lunta on vielä jäljellä. Toivottavasti se ei kaikki katoa ensi viikolle luvatussa lämpöaallossa.  Tänään loskalenkkeiltiin Saijan, Ruutin ja Unskin kanssa. Unski oli kasvanut Armaksen mielestä riittävän isoksi koirien leikkeihin. Pojilla oli oikein kivaa. 20190210-DSC_732920190210-DSC_733420190210-DSC_733920190210-DSC_734120190210-DSC_734220190210-DSC_739220190210-DSC_739420190210-DSC_7400

Toko VOI1

Viime vuoden tokoilutavoitteeksi olin kirjaillut voittajaluokan liikkeiden harjoittelun ja 1-tuloksen. Kuuman kesän ja syksyn pitkän kuntoutusjakson takia treenimäärät jäivät sen verran vähäisiksi, etten uskaltanut meitä vielä joulukuun kotihallin kokeeseen ilmoittaa. Joululomalla oli aikaa ja hallissa tilaa treenata ja vähitellen alkoi tuntua siltä, että oltaisiin koevalmiita. Omilla kriteerini siihen on se, että hyvällä suorituksella on mahdollisuus ykköstulokseen (ja pitää olla varma, että otus pysyy paikkiksessa).

Ilmottauduin tammikuun kokeeseen ja melkein jo kaduin sitä seuran loppiaisena pidetyn kisamaisen treenin jälkeen. Siellä osa liikkeistä meni ihan ok mutta osassa Armas oli ilmeisesti tyttötuoksujen takia ihan pihalla. Esimerkiksi tunnari, sen bravuuriliike meni pieleen.

Toissapäivän kisaan tehtiin viimeistelytreenejä viime viikolla Torniossa ja viikolla kotona. Luoksarin stoppeja olen tehnyt kovin säästeliäästi, koska Armaksella oli kesällä ja syksyllä tapana ennakoida pysäytystä hiipimällä. Alkutalvesta se ei meinannut lähteä ensimmäisellä eikä välttämättä toisellakaan käskyllä. Jälkimmäinen ongelma korjaantui sillä, että eri otin eri maahanjättöliikkeisiin (paikkis, luoksari, kaukot) omat jättösanansa. Pysäytyksen opettelussa käytin sekä käsimerkkiä että seis-sanaa ja jossain vaiheessa olin jättänyt käsimerkin pois. Alkuviikosta tulin kokeilleeksi kerran pelkkää käsimerkkiä ja koska se tuntui toimivan ainakin yhtä hyvin kuin käsky, niin ajattelin olla kokeessa rohkea ja käyttää käsimerkkiä.

IMG_4570.JPGIMG_4568.JPGKoepäivään lisäjännitystä toi luvattu kireä pakkanen, jota ei sitten onneksi ollutkaan kuin kymmenisen astetta. Halliin ei mahdu tokokokeessa häkkejä, joten omaa vuoroa piti odottaa autossa.

Paikkis: Voittajaluokassa oli 5 koiraa, joten kaikki mahtuivat samaan paikkisryhmään. Paikkis nollasi jännitykseni – Armas oli rivin viimeisenä ja meni maahan jo toisen koiran käskyllä (ei ole toisten käskyihin reagoinut ties koska). Muuten oli tavalliseen tapaan hienosti, pisteitä 8.

Liikkeet tehtiin kahdessa osassa. Eka setti meni näin.

Luoksetulo: Jäi maahan hyvällä ilmeellä ja pysähtyi ihan ok. Pomppasi perusasentoon tullessa mutta ei osunut minuun. Pisteitä 10.

L: Liikkeinä seisominen ja maahanmeno. Teki iloisella ilmeellä ja pysähtyi kivasti. Pisteitä 10.

Ohjattu nouto: Ei häiriintynyt oikea-vasen arvonnasta ja lähti hyvin seuraamaan (pari viikkoa sitten oli vähän kapulajumia havaittavissa). Saatiin aiheellinen huomautus, että arvokisoissa ja evl:ssä pitäisi laukata mennen tullen. Pisteitä 10.

Hyppynouto: Vaikka olin harjoitellut metallikapulan heittämistä Jutagrassilla ties kuinka monta kertaa, niin kapula ponkaisi hieman vinoon ja jouduin jännäämään takaisin hyppäämistä. Hyppäsi. Pisteitä 10.

Toisen setti:

Seuraaminen: Kovasti ollaan seuruun kanssa tehty työtä. Edistäminen on vähentynyt huomattavasti mutta pidemmillä pätkillä kontakti putoilee vieläkin (rallyssa olen toistanut seuraa-käskyä aina käännöksissä ja muutenkin tarvittaessa). Pisteitä 9.

Ruutu: Bongasi ruudun jo kentälle tullessa. Hienosti juoksi ruutuun ja meni maahan. Piste katosi lopun pompusta. Pisteitä 9.

Tunnari: Huh, hienosti meni. Haistoi rivin reunimmaista ja toi oman, joka oli rivissä seuraava. Pisteitä 10.

Kaukot: Pari vähän vajaata asentoa mutta nätisti pysyi paikallaan. Pisteitä 10.

Kokonaisvaikutelma: Armaksen kisajännitys näkyi taas kehääntulokoomailuna, joka helpotti onneksi ekan liikkeen lähtöpaikalle pääsyn jälkeen molemmissa seteissä. Tästä pisteen vähennys. Pisteitä 9.

Olen kokeeseen hurjan tyytyväinen, molemmat hoidettiin hommamme niin hyvin kuin kahden aikasemman tokokokeen kokemuksella osaamme. Kehäjännitys katos Armakselta kun se pääsi hommiin ja liikkeiden välit menivät kivasti. Juha Kurtti oli tuomarina kiva ja kiltti, tiukemmalta tuomarilta olisi varmaankin tullut jokunen pistevähennys hitaista maahanmenoista tai vinoudesta. Pisteitä meille kertyi yhteensä 307 ja haaveiltu VOI1-tulos. Hieno poika!IMG_0167.jpegIMG_0169.jpegNyt sitten evl:ää treenaamaan isolla innolla.

Pikkuleipiä ja pohdintaa

Vuoden jälkimmäiseen puoliskoon on mahtunut huolta ja murhetta. Monet suunnitelmat ovat muuttuneet mutta arjen pyörityksessä viikot ovat kuitenkin kuluneet nopeasti ja vuosi lähestyy loppuaan.

Armaksen kanssa käytiin kaksi viikkoa sitten kotihallilla rally-tokokisoissa. Hyvän mielen rata molemmilta, itse sössin -10p verran ottamalla sivuaskeleen oikealle hieman etuviistoon. Seuraavan kerran kisataan sitten joskus ensi vuoden puolella uusilla säännöillä. Uudet tehtävät ovat mukavia. Poistuvasta käytösruudusta jään kaipaamaan Armaksen kolmen minuutin silmiin tuijotusta, mutta en kentällä oman suorituksen aikana olevaa toista koiraa. Osa isoista uroksista pelottaa Armasta ja vaikuttaa sitä kautta suoritukseen.

Viime viikon agilitytreeneissä Armas kolkkasi itseään okseriin ja kaatoi molemmat oikean puolen siivekkeet. Kolhussa kontaktia ottanut oikea takajalka näytti parin päivän päästä sen verran kipeältä, että levon lisäksi annoimme otukselle neljänä päivänä kipulääkettä. Kotihoito toimi onneksi hienosti ja Armas on taas oma iloinen ja vauhdikas itsensä.

Vaikka tykkäämme Armaksen kanssa molemmat agilitysta kovasti, niin ajattelin jättää ryhmäpaikan hakemisen seuraavalle neljän kuukauden kylmälle jaksolle väliin. Keskitytään muihin lajeihin ja katsotaan, pysyykö Armaksen takapää paremmin ojennuksessa ilman aksaa.

Viime lauantaina olin kotihallilla seuraamassa tokokokeiden VOI- ja EVL-luokat tammikuun liikkurikoulutusta varten. Oli varsin mukavaa ja opettavaista nähdä, millaisilla suorituksilla saa mitäkin pisteitä ja ihastella pm-kisojen hienoja suorituksia.


Keittiön puolella ollaan kahtena viime viikonloppuna testattu uusia reseptejä Jan Hedhin kirjasta 277 Sorters kakor. Jatkoon pääsivät molemmat kokeilut.

Ranskalaisista pipareista tuli mausteisia, rapeita ja ihan tuoksuisia. Ohjeessa oli 50 g hillottua appelsiininkuorta, jonka korvasimme tuoreella. 20181202-DSC_6786

Franska pepparkakor (noin 60 kpl)

  • 225 g voita
  • 75 g tomusokeria
  • 75 g fariinisokeria/tummaa ruokosokeria
  • 1 tl kanelia
  • 1/2 tl inkivääriä
  • 1/2 tl neilikkaa
  • 250 g vehnäjauhoja
  • vajaa 1/8 tl ruokasoodaa (1 g)
  • 100 g kokonaisia kuorimattomia manteleita
  • 1 appelsiinin kuori raasteena

Laita kulhoon huonenlämpöinen voi, siivilöity tomusokeri, fariinisokeri ja mausteet. Sekoita sooda jauhoihin ja lisää seos kulhoon. Nypi tasaiseksi taikinaksi. Lisää mantelit ja appelsiininkuoriraaste.

Jaa taikina kahteen osaan ja tee niistä kantikkaat tangot (3 cm leveät, 6 cm korkeat). Laita tangot noin 2 tunniksi pakkaseen (parvekkeelle). Leikkaa tangot terävällä veitsellä viipaleiksi ja laita viipaleet pellille leivinpaperin päälle. Paista 190 asteessa kiertoilmalla noin 12 min.

Vaniljatimanteissa korvasimme tomusokerin maukkaammalla ruokosokerilla. Tekotapa, jossa kylmennetty taikinarulla voidellaan keltuaisella, kieritellään sokerissa ja leikataan viipaleiksi, oli hauska ja siitä tuli pikkuleipiin kiva reunus.

Vaniljdiamanter (noin 40 kpl)

  • 200 g voita huoneenlämpöisenä
  • 70 g vaaleaa ruokosokeria
  • 1/4 tl jauhettua vaniljatankoa
  • 1 keltuainen
  • 225 g vehnäjauhoja
  • 1 keltuainen ja vaaleaa ruokosokeria pinnoitukseen

Laita kaikki ainekset kulhoon ja nypi käsin tasaiseksi taikinaksi. Muotoile taikinasta kaksi noin 25 cm tankoa. Kääri tangot kelmuun ja laita ne pakastimeen 30 minuutiksi (tai parvekkeelle +2 asteeseen 2 tunniksi).

Levitä keltuaista sudilla tankojen päälle ja kieritä tangot sokerissa. Laita tangot vielä 10 min pakastimeen (parvekkeelle). Leikkaa tangot terävällä veitsellä reilun paksuisiksi viipaleiksi. Laita viipaleet pellille leivinpaperin päälle ja paina niihin peukalolla painauma.

Paista 170 asteessa kiertoilmalla noin 15 min. 20181209-DSC_692020181209-DSC_6925

Kaveritreenit

Armaksen päiväkirjasta: ”Käytiin piiiiitkästä aikaa hallilla treenaamassa kaveriporukalla. Tein kaikki voi-luokan noudot, seuraamista, luoksarin stoppareita,  kaukojen ykkösiä ja paikkiksen. Muuten kuulemma meni hyvin mutta luoksarissa pitäisi lähteä ensimmäisellä kutsulla.

20181208-DSC_679620181208-DSC_679720181208-DSC_6912Tapasin myös pieni amerikanpaimenkoira Unskin. Mukava pentu, ei hyppinyt nenulle. Emännän mielestä muistutti minua pentua. Ihan se ei vielä pysynyt poseerauskuvissa nätisti paikoillaan vaikka yritin näyttää mallia.”20181208-DSC_689020181208-DSC_689220181208-DSC_689320181208-DSC_689720181208-DSC_6899

Keksuja x 2

Viime ja tänä viikonloppuna testasimme uusia keksireseptejä. Molemmista tuli varsin hyviä ja hieman erilaisia kuin reseptiarkiston entiset suosikit, joita niitäkin on aika monta.

Ohjeet löytyivät Cuisine et Vins de Francen nettisivulta ja ruotsalaisesta luottokirjasta Vår bakbok. 

Cookies natures (noin 50 kpl)

  • 1 muna
  • 150 g voita
  • 30 g tummaa ruokosokeria
  • 120 g vaaleaa ruokosokeria
  • 180 g vehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta

Kuutioi voi ja anna sen lämmetä huoneenlämpöiseksi. Sekoita joukkoon (käsin) muna ja sokeri. Lisää jauhot ja leivinjauhe ja sekoita taikina käsin tasaiseksi.

Pyörittele taikinasta pienehköjä palloja ja litistä ne haarukalla.

Paista 170 asteessa kiertoilmalla noin 12 min.

Bondkakor

  • 50 g manteleita
  • 5 1/2 dl vehnäjauhoja
  • 2 dl vaaleaa ruokosokeria
  • 1 tl ruokasoodaa
  • 200 g voita
  • noin 3 rkl siirappia

Rouhi mantelit (veitsellä). Laita sokeri, voi, jauhot, sooda ja mantelirouhe kulhoon ja nypi tasaiseksi. Lisää siirappi ja nypi, kunnes saat tehtyä taikinasta pallon. Rullaa pallo pötköksi, jonka halkaisija on 4-5 cm. Kääri pötkö kelmuun ja laita se jääkaappiin noin tunniksi. Leikkaa tangosta noin 5 mm siivuja ja laita ne pellille leivinpaperin päälle.

Paista 180 asteessa kiertoilmalla noin 10 min. 20181111-DSC_6385

Armas pääsi torstaina yli kahden kuukauden tauon jälkeen aksatreenihin ja on ollut siitä lähtien lähes tauotta riemuilmeinen hymypoika. Kartturi oli hieman hitaalla. Perjantaina tokoiltiin neljä liikettä + paikkis kisamaisesti (ohjattu nouto, seuraaminen, hyppynouto ja tunnari) kivalla vireellä onnistuneesti.

IMG_4319IMG_432020181111-DSC_638920181111-DSC_639520181111-DSC_639020181111-DSC_639220181111-DSC_6393