Tuulista tuplarallya

Armaksen päiväkirjasta: ”Viime aikojen rallykisoissa on ollut kaikenlaista ohjelmaa eikä emännän kaipaamaa isoa pistemäärää SM-kisoja varten ole näkynyt. Meidän parhaat pisteet on 95, 95 ja 94 ja pääsyssä lasketaan neljän kisan keskiarvo. Yleinen veikkaus on, noin 95p tarvitaan. Eilisissä Jämsän tuplakisoissa ei ollut suoraan putkea eikä ulkokaarteen sarjahyppyä koiran ilona ja ihmisen kiusana mutta kova tuuli toi mukanaan ihania tuoksuja niin pyttipannusta kuin hurmaavista nartuista.

Monella oli varsinkin ekalla radalla hurjan vaikeaa. Minäkin koomailin lähdössä niin, että saatiin -3p PY ja muutamalla kyltillä pienten virheiden verran. 1-2-3 peruutus ja edestä puolenvaihto jouduttiin uusimaan, peruutuksessa sössin minä ja puolenvaihdon emäntä ohjasi ihan huonosti. Saatiin 87p ja oltiin toisia. Yleensä tuollaisilla pisteillä ei pääse jakkaralle.

Toiselle radalle oli laitettu putki ja hyppy. Jouduttiin uusimaan kolmas kyltti istu-käänny-istu. Kyllähän mä sen osaan mutta kun tuli niin kauhea puuska ettei kyennyt ajattelemaan. Kykenin hienosti tekemään puolevaihdon putken edessä ja ihan vähän vaan varastin putkeen. Eteentulossa haistoin isännän, hypyn, valkovuokon ja kiepin tein hienosti mutta liikkestä seisomisessa liikahdin varmaan ekaa kertaa koskaan. Se oli kyllä tuhmaa. Pisteitä saatiin 91p ja oltiin kolmansia.

Emäntä toivoo, että joskus tekisin lähdöstä maaliin samalla riemulla kuin treeneissä. Minkäs voit jos jännittää lähdössä? Jännittää sitä itseäkin.

Tässä vielä muutama kuva viime viikonlopun tokoilusta ja lenkiltä.”20190526-DSC_888220190526-DSC_888320190526-DSC_888420190526-DSC_888820190526-DSC_889320190526-DSC_8895

Paksut pannarit fiilipurkin kyljestä (toki kera koirailun)

Pääsiäisreissun paluumatkalla haimme perinteisesti Haaparannan Ica Maxista pari kassillista ruokaa, joista tärkeimpinä monta purkkia ruotsalaista viiliä ja hienosti juurileivontaan sopivia jauhoja. Tunturiviilipurkin (Fjällfil) takaseinästä löytyi mielenkiintoinen ameriikan plättyjen ohje. Viiliä emme raskineet pannareihin käyttää vaan korvasimme sen piimällä (ja sovelsimme tietysti vähän muutenkin). Varsin herkullisia niistä tuli. 20190502-DSC_8728

Lyxiga tjocka pannkakor

  • 2 munaa
  • 5 dl AB-piimää (Fjällfiliä)
  • 5 dl vehnäjauhoja
  • 2 rkl vaaleaa ruokosokeria
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1/2 tl ruokasoodaa
  • 1/4 tl jauhettua vaniljatankoa

Sekoita vispilällä muna ja piimä. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja sekoita tasaiseksi. Paista (valurauta)pannulla voissa pieniä lättyjä. Käännä lätty kun se alkaa kuplia pinnalta.20190502-DSC_8727Ulkotreenit kuuluvat kesään mutta kaupunki on kieltänyt koirien kanssa treenaamisen muualla kuin Köyhänpellon kentällä. Siellä oli viime kesänä niin paljon tassuille vaarallistakin roskaa, että hankin (ainakin) touko-kesäkuuksi treenioikeuden Vihtavuoren kaukalolle. Siellä mahtuu hienosti tekemään tokon isojakin liikkeitä. Sunnuntaina käytiin tekemässä pieni treeni räntäsateessa. Eteenmenon vaatii vieraissa paikoissa vielä työtä, ruutu sujui kivasti ja tunnarin epävarmuuskin alkaa toivottavasti olla menneen talven lumia tältä erää. IMG_5169Maantaina käytiin Ainon porukan kanssa lenkillä Leppävedellä. Ajoittain reikäpäisen menon lomassa rauhoituttiin hetkeksi porukkapotrettiin ja pentusöpöilykuviin.20190506-DSC_874020190506-DSC_875020190506-DSC_875220190506-DSC_875420190506-DSC_875520190506-DSC_876020190506-DSC_876820190506-DSC_876920190506-DSC_8773

Pohjaton pääsiäiskakku

Zürichissä vietetyn ajan yksi monista hienoista jutuista oli erilaisiin perinneleivonnaisiin tutustuminen. Sveitsiläisessä pääsiäiskakussa (Osterfladen/Osterkuchen/Osterchüechli) on yleensä jokin peruspiirakkapohja ja täytteessä keltuaisten, sokerin, valkuaisvaahdon, rusinoiden ja sitruunan lisäksi lisäksi kermaa, mannapuuroa tai riisipuuroa ja monesti myös jauhettua mantelia. Pari vuotta sitten testasimme muutamaa netistä löytynyttä reseptiä, mutta mikään ei ollut suosikkileipomomme pääsiäiskakun veroinen.

Sunnuntaina muokkasimme pääsiäiskakun toivossa pohjataikinattoman version appelsiinimannaryynikakusta. Rusinoiden määrää voi hieman lisätä ja liotusveteen voi halutessan lisätä jotain likööriä (Amaretto, sitruslikööri). 20190331-DSC_8067

Osterfladen

  • 130 g vaaleaa ruokosokeria
  • 4 munaa
  • 1/4 tl jauhettua vaniljatankoa
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 100 g mannaryynejä
  • 2 sitruunan kuori raastettuna
  • 125 g voita
  • 500 g turkkilaista jogurttia
  • 1 dl sultanarusinoita (vihreitä rusinoita jos on)
SITRUUNASIIRAPPI:
  • 1 1/2 dl sitruunanmehua (2 1/2 sitruunaa)
  • 70 g vaaleaa ruokosokeria

Liota rusinoita vedessä (kiehuvassa hetki jos unohdit laittaa etukäteen). Sulata voi ja raasta sitruunoiden kuoret.

Vaahdota munat ja sokeri. Sekoita keskenään mannaryynit, leivinjauhe ja vanilja ja lisää seos muna-sokerivaahtoon koko ajan sekoittaen (yleiskoneella tehdessä voi antaa koneen olla käynnissä). Lisää sitruunankuori. Lisää sulatettu voi ja jogurtti.

Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun irtopohjaiseen kakkuvuokaan (halkaisija 26 cm). Paista 180 asteessa 45-60 min kunnes pinta on kauniin ruskea ja kakku irtoaa vuoan reunoista. Anna kakun jäähtyä vuoassa noin 10 min. Irrota kakku vuoasta ja laita se ritilälle.

Laita sitruunanmehu ja sokeri kattilaan. Keitä muutama minuutti kovahkolla lämmöllä kunnes sokeri sulaa ja seos menee vähän kasaan. Sudi siirappi kakun päälle. Koristele ennen tarjoilua tomusokerilla.20190331-DSC_8069Koiratouhuissa oli lauantaina seuran tokokokeessa ensimmäistä kertaa liikkurina. Kahdeksan koiran alokasluokka tutun tuomarin kokeessa oli sopiva setti. Seuraavalla kerralla voi sitten hoitaa tarvittaessa useamman luokan.

Armakselle tilasin kiertohässäkkää varten isommat kapulat. Lenkkipaikkavalikoima alkaa vähitellen latujen sulaessa laajentua. Päästään muuallekin ulkoilemaan kuin Vesalan montuille selkärankoja ja kylkinahkoja jyrsimään. IMG_4954IMG_4959IMG_4979

Kiertohässäkkä

Eilen iltapäivällä oli harvinainen tilanne – koko halli vapaana eikä muita treenaajia. Nautittiin isosta kentästä tekemällä ruutua ja kiertohässäkkää. Hässäkkä sujui sekä tänään että eilen treeneissä kivasti. Ollaan vielä tehty joka treenissä ensin osia – tötsän eteen istumaan/seisomaan/maahan ja sieltä nouto ja hyppy, pelkkä kierto – ja sitten vasta koko liike. Ruutuja tehtiin kaksi, toinen ympyrästä ruutuun seisomaan ja toinen koko liikkeenä. Eteenlähetys ilman targettia vaatii vielä vähän työtä sekä sisällä että lumien kadottua ulkona.

20190323-DSC_804220190323-DSC_804920190323-DSC_805520190323-DSC_805620190323-DSC_805820190323-DSC_806520190323-DSC_8066

Rallykisailua

Eilen oltiin pitkästä aikaa rally-tokokisoissa kotihallilla. Kentälletulojännityksen kadottamisessa ollaan onneksi päästy eteenpäin, vieläkin toivoisin Armakselta hieman korkeampaa virettä radalle treenien taapaan. Muutama yhden pisteen virhe saatiin, pisteitä 95p ja hyvä mieli. Seuraavaa kisaa ennen pitää treenata puolta vaihtavia täyskäännöksiä hallilla kylttien kanssa. Kotona ne sujuvat hyvin mutta kisoissa saadaan monesti turhia virhepisteitä.

Talkoilin taas loppupäivän kameran takana, siinä näkee kivasti kaikki suoritukset.

Muuten viimeinen pari viikkoa on mennyt kadonneita talvikelejä ja jäätikköä kirotessa. Vesalassa on toistaiseksi ollut vielä ihan hyvät lenkkikelit mutta saapa nähdä, montako päivää nekään enää pysyvät kelvollisina. Treenattu ollaan pääasiassa tokoa, viikolla tehtiin ensimmäinen kokeilu kiertonoutohyppyhässäkästä (pienellä kentällä tosin). Ensin kiertoa, sitten kiertoa hyppyjen välistä, sitten kiertoa hyppyjen ja kapuloiden kanssa (meinasi olla haastavaa), sitten kierto pysäytyksellä ja lopuksi koko liike. Taitava poika osasi. 20190220-DSC_7428IMG_4782

Lumilenkkejä, tokoilua ja loskaa

Kisaviikonlopun jälkeen ollaan nautittu kauniista lumimaisemista ja pakkaskeleistä lumikenkä- ja retkisuksilenkeillä ja treenattu tokon evl:n liikkeitä.

Hieman tuntuu Armasta hämmentävän se, että monet tutut liikkeet pitäisikin nyt tehdä toisella tavalla. Liikkeiden palottelulla ollaan päästy jo kivasti eteenpäin. Ruudussa ollaan käytetty eteenmenossa kosketusalustaa, kietohässäkästä ollaan tehty (kadoksissa ollutta) kiertoa ja pysäytyksen jälkeistä osaa erikseen. Seuraamisen sivuaskeilta ollaan tehty tasapainon vuoksi sekä oikealla että vasemmalla puolella. Ohjatussa kapulat kutsuivat ekalla kerralla tötsää enemmän, mikä hieman yllätti minut. Luoksetulon uusi asia, maahan pysäytys, toi taas epävarmuuslähtöjumin ”kunenoovarmamitäpitäistehdäniinjääntähänmaahan” esiin. Edellisellä kerralla joulukuussa eteenpäin päästiin reilulla määrällä läpijuoksuja ja isolla palkalla onnistuneista stopeista ja ensimmäisellä käskyllä lähdöistä. Paikkista on tehty valmennusryhmässä muutama kerta ja se on mennyt kivasti vaikka selkeästi Armasta mietitytti, miten paikkiksessa voi vaihtaa asentoa ja sitten juosta sieltä pois – tähän asti on pitänyt olla samassa asennossa ja odottaa.

Viime ja toissa viikonloppuna olin Vaajakoskella liikkurikurssilla. Ensi kuussa pääsen testaamaan oppeja seuran epävirallisiin tokokisoihin.

20190201-DSC_731920190201-DSC_7324Pakkaset muuttuivat loskaksi mutta lunta on vielä jäljellä. Toivottavasti se ei kaikki katoa ensi viikolle luvatussa lämpöaallossa.  Tänään loskalenkkeiltiin Saijan, Ruutin ja Unskin kanssa. Unski oli kasvanut Armaksen mielestä riittävän isoksi koirien leikkeihin. Pojilla oli oikein kivaa. 20190210-DSC_732920190210-DSC_733420190210-DSC_733920190210-DSC_734120190210-DSC_734220190210-DSC_739220190210-DSC_739420190210-DSC_7400

Toko VOI1

Viime vuoden tokoilutavoitteeksi olin kirjaillut voittajaluokan liikkeiden harjoittelun ja 1-tuloksen. Kuuman kesän ja syksyn pitkän kuntoutusjakson takia treenimäärät jäivät sen verran vähäisiksi, etten uskaltanut meitä vielä joulukuun kotihallin kokeeseen ilmoittaa. Joululomalla oli aikaa ja hallissa tilaa treenata ja vähitellen alkoi tuntua siltä, että oltaisiin koevalmiita. Omilla kriteerini siihen on se, että hyvällä suorituksella on mahdollisuus ykköstulokseen (ja pitää olla varma, että otus pysyy paikkiksessa).

Ilmottauduin tammikuun kokeeseen ja melkein jo kaduin sitä seuran loppiaisena pidetyn kisamaisen treenin jälkeen. Siellä osa liikkeistä meni ihan ok mutta osassa Armas oli ilmeisesti tyttötuoksujen takia ihan pihalla. Esimerkiksi tunnari, sen bravuuriliike meni pieleen.

Toissapäivän kisaan tehtiin viimeistelytreenejä viime viikolla Torniossa ja viikolla kotona. Luoksarin stoppeja olen tehnyt kovin säästeliäästi, koska Armaksella oli kesällä ja syksyllä tapana ennakoida pysäytystä hiipimällä. Alkutalvesta se ei meinannut lähteä ensimmäisellä eikä välttämättä toisellakaan käskyllä. Jälkimmäinen ongelma korjaantui sillä, että eri otin eri maahanjättöliikkeisiin (paikkis, luoksari, kaukot) omat jättösanansa. Pysäytyksen opettelussa käytin sekä käsimerkkiä että seis-sanaa ja jossain vaiheessa olin jättänyt käsimerkin pois. Alkuviikosta tulin kokeilleeksi kerran pelkkää käsimerkkiä ja koska se tuntui toimivan ainakin yhtä hyvin kuin käsky, niin ajattelin olla kokeessa rohkea ja käyttää käsimerkkiä.

IMG_4570.JPGIMG_4568.JPGKoepäivään lisäjännitystä toi luvattu kireä pakkanen, jota ei sitten onneksi ollutkaan kuin kymmenisen astetta. Halliin ei mahdu tokokokeessa häkkejä, joten omaa vuoroa piti odottaa autossa.

Paikkis: Voittajaluokassa oli 5 koiraa, joten kaikki mahtuivat samaan paikkisryhmään. Paikkis nollasi jännitykseni – Armas oli rivin viimeisenä ja meni maahan jo toisen koiran käskyllä (ei ole toisten käskyihin reagoinut ties koska). Muuten oli tavalliseen tapaan hienosti, pisteitä 8.

Liikkeet tehtiin kahdessa osassa. Eka setti meni näin.

Luoksetulo: Jäi maahan hyvällä ilmeellä ja pysähtyi ihan ok. Pomppasi perusasentoon tullessa mutta ei osunut minuun. Pisteitä 10.

L: Liikkeinä seisominen ja maahanmeno. Teki iloisella ilmeellä ja pysähtyi kivasti. Pisteitä 10.

Ohjattu nouto: Ei häiriintynyt oikea-vasen arvonnasta ja lähti hyvin seuraamaan (pari viikkoa sitten oli vähän kapulajumia havaittavissa). Saatiin aiheellinen huomautus, että arvokisoissa ja evl:ssä pitäisi laukata mennen tullen. Pisteitä 10.

Hyppynouto: Vaikka olin harjoitellut metallikapulan heittämistä Jutagrassilla ties kuinka monta kertaa, niin kapula ponkaisi hieman vinoon ja jouduin jännäämään takaisin hyppäämistä. Hyppäsi. Pisteitä 10.

Toisen setti:

Seuraaminen: Kovasti ollaan seuruun kanssa tehty työtä. Edistäminen on vähentynyt huomattavasti mutta pidemmillä pätkillä kontakti putoilee vieläkin (rallyssa olen toistanut seuraa-käskyä aina käännöksissä ja muutenkin tarvittaessa). Pisteitä 9.

Ruutu: Bongasi ruudun jo kentälle tullessa. Hienosti juoksi ruutuun ja meni maahan. Piste katosi lopun pompusta. Pisteitä 9.

Tunnari: Huh, hienosti meni. Haistoi rivin reunimmaista ja toi oman, joka oli rivissä seuraava. Pisteitä 10.

Kaukot: Pari vähän vajaata asentoa mutta nätisti pysyi paikallaan. Pisteitä 10.

Kokonaisvaikutelma: Armaksen kisajännitys näkyi taas kehääntulokoomailuna, joka helpotti onneksi ekan liikkeen lähtöpaikalle pääsyn jälkeen molemmissa seteissä. Tästä pisteen vähennys. Pisteitä 9.

Olen kokeeseen hurjan tyytyväinen, molemmat hoidettiin hommamme niin hyvin kuin kahden aikasemman tokokokeen kokemuksella osaamme. Kehäjännitys katos Armakselta kun se pääsi hommiin ja liikkeiden välit menivät kivasti. Juha Kurtti oli tuomarina kiva ja kiltti, tiukemmalta tuomarilta olisi varmaankin tullut jokunen pistevähennys hitaista maahanmenoista tai vinoudesta. Pisteitä meille kertyi yhteensä 307 ja haaveiltu VOI1-tulos. Hieno poika!IMG_0167.jpegIMG_0169.jpegNyt sitten evl:ää treenaamaan isolla innolla.