FI TVA RTVA Puuttomantorpan Olisinpa aina Armas

Bloggausmotivaatio katosi koiraharrastusten jouduttua korona-ajan myötä tauolle. Koko ajan kyllä treenattiin ahkerasti omalla porukalla ulkona ja perjantaisin kotihallilla, jonne sai valmennusryhmän tilalle yksityisen treeniajan. Tokotreeneissä keskityttiin etsimään laukkaa noutojen palautuksiin ja parempaa seuraamispaikkaa sekä parantamaan liikkeiden välejä muita osia tietenkään unohtamatta.

Metsälajeja treenattiin hupimielessä jonkin verran: jälkeä, esineruutua ja viestiä. Rally-tokomotivaatio on ohjaajalta kadoksissa lajin muuttuneen luonteen takia. Katsotaan, löytyisikö se jos SM-kisat saa syksyllä järjestää.

Kesäkuun alusta päästiin taas rajoitusten lieventymisen jälkeen kaveritreenien pariin ja osassa koiralajeja kokeiden/kisojen järjestäminenkin sallittiin erityisjärjestelyin. Meillä oli heti viime lauantaina oman seuran maaliskuulta siirtynyt tokokoe, jonne lähdettiin metsästämään viimeistä EVL-ykköstulosta. Herra koira aiheutti ”pientä” lisäjännitystä kierimällä viimeisen viikon kaveritreensissä paikkikseen kävellessä. Ei ole varsin toivottua koetoimintaa semmoinen. Viikolla käytiin kahden eri kaverin kanssa pirteästi aamuseiskalta hallilla treenaamassa koska junnuleirin takia halli oli päivät varattu.

Perjantai-iltana Armas ilahtui kun huomasi, että kasasin pöydälle koekamoja valmiiksi. Minua valiojahti jännitti enemmän kuin mitkään kisat viime kesän rally-SM-kisojen jälkeen ja unta piti odotella poikkeuksellisen kauan.

Ja taas kerran työmies suoritti hommansa hienosti, jopa sen paikkikseen menemisen. Ekassa setissä liikeiden välitkin menivät ihan kivasti, toisessa kentällä olleet kiertohässäkän hypyt häiritsivät ja matka ekan liikkeen lähtöpaikalle oli Armakselle haastava. Saaliina 280,5p (max 320p) ja kolmas EVL1. Armakselle siis uusi titteli TVA, minimimäärällä (6) tokokokeita. Niin hieno poika!

20200606-DSC_3453

Ensimmäinen setti:

Seuruu 8: Meidän tokokoeuran paras seuruu vaikka molemmilla on edelleen paljon parantamista. Oikealle sivuaskelissa Armas oli vinossa ja huonompi kuin yleensä, minä kompuroin vasemmalle sivuaskelissa kun oli lenkkarit villasukkien sijaan. Loppua kohti into kasvoi ja edistäminen lisääntyi.

Luoksetulo 8: Istui suoraan mutta meni ihan vinoon maahan. Juoksi sopivaa vauhtia, seisominen valui, maahanmeno oli hyvä. ”Unohti”, että perusasentoon pitää kiertää takaa ja teki rodunomaisen pomppukäännöksen ja törmäsi vähän.

Z 9,5: Hyvin pysähtyi kaikissa asennoissa ja seuraaminen oli iloista.

Ohjattu nouto 9: Hyvin siirtyi treenikehitys kokeeseenkin. Loppumatkassa palautuksessa vaihtoi raville.

Ruutu 8,5: Armas teki hienosti, minä annoin ruudun pysähtymiskäskyn vähän liian aikaisin (osittain tarkoituksella koska meni niin kovaa ruutuun).

Tunnari 9: Tarkasti oman molemmilla puolilla olevat ennen kuin otti oman.

Kaukot 8,5: (I-S-M-S-I-M) Armasmaiseen tapaan vähän hitaat vaihdot. Seiso-istussa liikkui vähän eteenpäin. Nopeuden etsintä muuallakin kuin kotona jatkuu.

Kiertonoutohässäkkä 9: Pysähdyksenä seisominen. Kiersi ja pysähtyi hyvin. Laukkasi kevytlaukkaa stopilta eteenpäin, mitä ei ole monesti koko matkaa treeneissäkään tehnyt.

Kaverit ovat jo kovasti suunnitelleet ja ehdottaneet meille uusia harrastuksia. Katsotaan, mitä näiden vanhojen lajien lisäksi tänä ja tulevina kesinä puuhataan…

20200606-DSC_3458

Toinen EVL1

Helmikuu hurahti turvallisia lenkkipaikkoja jäätikön keskeltä etsiessä ja tokotreeneissä hallin täyden aikataulun sallimissa rajoissa. Eilen tokoiltiin kotihallilla toisen kerran evl:ssä. Ohjaajaa jännitti kauheasti, vaikka tiedänkin, että kyllä Armas hommat hoitaa aina niin hyvin kuin osaa. Lisäjännitystä tuli perjantain treenistä, jossa Armas ei bongannut hässäkän keltaista tötteröä, joka oli aika lähellä valkoista taka-aitaa.

Työmies hoiti pienen alkuhaahuilun jälkeen hommansa hienosti ja sai huimat 304p (max 320p) ja siis toisen EVL1:n ja KP:n. Jonkin verran pisteissä on kiltin tuomarin lisää, mutta kyllä se ykköstulos olisi ollut tiukemmallakin arvostelulla.

IMG_6591

Ensimmäinen setti:

Seuruu 9: Seuraamisessa on iso ero treenien ja koejännityssuorituksen välillä. Treeneissä Armas edistää kovasti, kokeessa paikka on parempi, mutta kontakti tippuu. Sivuaskeleet olivat viime kertaa paremmat ja juoksun täyskäännös ”hieman” irtonainen.  Peruutuksessa pärski niin, että meinasi alkaa naurattaa.

Luoksetulo 10: Juoksi sopivaa vauhtia, seisominen vähän valui, maahanmeno oli hyvä. ”Unohti”, että perusasentoon pitää kiertää takaa ja teki rodunomaisen pomppukäännöksen törmäämättä minuun.

Z 10: Hyvin pysähtyi kaikissa asennoissa ja seuraaminen oli iloisempaa kuin varsinaisessa seuruussa.

Ohjattu nouto 10: Ravasi viimeinen metrit kartiolle ja kapulan palautuksen. Kummatkin Armaksen perusjuttuja – kapulajumi hidastaa tötsälle menoa.

Ruutu 10: Hieno poika!

Toinen setti:

Tunnari 9: Meni suoraan omalle mutta haisteli rivissä oikealle puolen olleet ja palasi sitten omalle.

Kaukot 8: (I-S-M-S-I-M) Vähän hitaat vaihdot ja seiso-istussa liikkui vähän eteenpäin.

Kiertonoutohässäkkä 10: Pysähdyksenä seisominen. Kiersi ja pysähtyi hyvin. kapulan kanssa ravaaminen on tässäkin kehityskohde.

Paikkikset (10 ja 9): Muuten hienosti, mutta paikkispötkötysasentoon asettuu aina hitaasti.

Seuraavan kuukauden treenilistalla ovat erityisesti kaukot, seuruu ja vauhdin etsiminen kapuloiden palautuksiin.

Oman suorituksen jälkeen liikkuroin VOI:n ja ALO:n. Pitkä ja kiva työpäivä.

Erilaisen helmikuun kuvia Vuonteen lenkkipaikoilta.

20200223-DSC_278120200223-DSC_278520200226-DSC_279220200226-DSC_280320200226-DSC_2805

TOKO EVL1

Viime tammikuun tokokokeen jälkeen aloitettiin evl-liikkeiden treenaaminen. Eniten työtä on, odotetusti, vaatinut ruudun tyhjään lähettäminen. Hieman haaveilin loppukesällä kokeeseen menosta, mutta päädyin sitten odottamaan loppuvuoden kotihallin koetta. Kaikissa luokissa ollaan kokeeseen menty siinä vaiheessa, kun paikkis on varma ja muuten liikkeet sujuvat niin, että ykköstulos tuntuu mahdolliselta ja luotan koiran osaamiseen.

Joulu vietettiin omalla porukalla kotona ja käytiin joka päivä tekemässä lyhyt treeni isolla kentällä. Viimeistelyt sujuivat sen verran hyvin, että lähdin lauantaina kokeeseen luottavaisin mielin toiveena iloinen suoritus, jossa ei nollattaisi mitään liikettä.

IMG_6274

Yksilöliikkeet tehtiin kahdessa osassa:

Seuruu 8: Kisajännityksessä ei edistänyt niin pahasti kuin treeneissä. Kontakti tipahteli varsinkin seuruun alkupuolella kun piti tarkastaa kaikki kentällä olevat teipit ja tötteröt. Peruutuksessa pärski ja piippasi.

Luoksetulo 8: Kääntyi maahanmenossa huolellisesti vinoon kohti ohjatun noudon kartiota. Seisomaan pysäytystä vähän ennakoi, maahanmeno oli parempi.

Z 9: Seurasi iloisesti, maahanmeno vähän hidas, istuminen hidas, seisominen hyvä, lopun perusasento vähän vino.

Ohjattu nouto 10: Ravasi viimeiset metrit kartiolle ja kapulan palautuksen. Kummatkin Armaksen perusjuttuja – kapulajumi hidastaa tötsälle menoa. Palautuksen raviin en ole hirveästi puuttunut kun tulee suoraan ja reippaasti.

Ruutu 8: Bongasi eteenmenossa ohjatun noudon ympyrän ja lähti sitä kohti. Sain korjattua oikeaan ympyrään hienosti. Ruutu, maahanmeno ja kutsuminen menivät kivasti.

Tunnari 7: Varmaa työtä haistelussa. Pudotti kapulan tullessaan takaa perusasentoon mutta nosti sen ilman pyyntöä.

Kaukot 9: (I-S-M-S-I-M) ahkera treenaaminen tuottaa tulosta – muut vaihdot kivasti paitsi S-I valui vähän eteenpäin. Armasmainen hidas maahanmeno alussa.

Kiertonoutohässäkkä 10: Pysähdyksenä seisominen. Ravasi stopin jälkeen kapulalle, muuten ok.

Paikkikset (10 ja 9): Muuten hienosti, mutta menee hitaasti maahan. Pitäähän ne tassut asetella huolellisesti, että saa täydellisen paikkispötkötysasennon!

Pisteitä yhteensä 280p EVL1. Olen niin ylpeä hienosta työmiehestäni. Armas teki taas niin hyvin kuin osasi. Ei yhtään isoa virhettä. Ennen seuraavaa koetta yritetään saada suorituksia vieläkin varmemmiksi. Eniten puuhaa vaativat edelleen eteenmeno ja seuruu. Jospa maahanmenoihinkin saisi vähän vauhtia.

Oman suorituksen jälkeen liikkuroin AVO:n ja ALO:n. Mukavaa puuhaa.

Toko VOI1

Viime vuoden tokoilutavoitteeksi olin kirjaillut voittajaluokan liikkeiden harjoittelun ja 1-tuloksen. Kuuman kesän ja syksyn pitkän kuntoutusjakson takia treenimäärät jäivät sen verran vähäisiksi, etten uskaltanut meitä vielä joulukuun kotihallin kokeeseen ilmoittaa. Joululomalla oli aikaa ja hallissa tilaa treenata ja vähitellen alkoi tuntua siltä, että oltaisiin koevalmiita. Omilla kriteerini siihen on se, että hyvällä suorituksella on mahdollisuus ykköstulokseen (ja pitää olla varma, että otus pysyy paikkiksessa).

Ilmottauduin tammikuun kokeeseen ja melkein jo kaduin sitä seuran loppiaisena pidetyn kisamaisen treenin jälkeen. Siellä osa liikkeistä meni ihan ok mutta osassa Armas oli ilmeisesti tyttötuoksujen takia ihan pihalla. Esimerkiksi tunnari, sen bravuuriliike meni pieleen.

Toissapäivän kisaan tehtiin viimeistelytreenejä viime viikolla Torniossa ja viikolla kotona. Luoksarin stoppeja olen tehnyt kovin säästeliäästi, koska Armaksella oli kesällä ja syksyllä tapana ennakoida pysäytystä hiipimällä. Alkutalvesta se ei meinannut lähteä ensimmäisellä eikä välttämättä toisellakaan käskyllä. Jälkimmäinen ongelma korjaantui sillä, että eri otin eri maahanjättöliikkeisiin (paikkis, luoksari, kaukot) omat jättösanansa. Pysäytyksen opettelussa käytin sekä käsimerkkiä että seis-sanaa ja jossain vaiheessa olin jättänyt käsimerkin pois. Alkuviikosta tulin kokeilleeksi kerran pelkkää käsimerkkiä ja koska se tuntui toimivan ainakin yhtä hyvin kuin käsky, niin ajattelin olla kokeessa rohkea ja käyttää käsimerkkiä.

IMG_4570.JPGIMG_4568.JPGKoepäivään lisäjännitystä toi luvattu kireä pakkanen, jota ei sitten onneksi ollutkaan kuin kymmenisen astetta. Halliin ei mahdu tokokokeessa häkkejä, joten omaa vuoroa piti odottaa autossa.

Paikkis: Voittajaluokassa oli 5 koiraa, joten kaikki mahtuivat samaan paikkisryhmään. Paikkis nollasi jännitykseni – Armas oli rivin viimeisenä ja meni maahan jo toisen koiran käskyllä (ei ole toisten käskyihin reagoinut ties koska). Muuten oli tavalliseen tapaan hienosti, pisteitä 8.

Liikkeet tehtiin kahdessa osassa. Eka setti meni näin.

Luoksetulo: Jäi maahan hyvällä ilmeellä ja pysähtyi ihan ok. Pomppasi perusasentoon tullessa mutta ei osunut minuun. Pisteitä 10.

L: Liikkeinä seisominen ja maahanmeno. Teki iloisella ilmeellä ja pysähtyi kivasti. Pisteitä 10.

Ohjattu nouto: Ei häiriintynyt oikea-vasen arvonnasta ja lähti hyvin seuraamaan (pari viikkoa sitten oli vähän kapulajumia havaittavissa). Saatiin aiheellinen huomautus, että arvokisoissa ja evl:ssä pitäisi laukata mennen tullen. Pisteitä 10.

Hyppynouto: Vaikka olin harjoitellut metallikapulan heittämistä Jutagrassilla ties kuinka monta kertaa, niin kapula ponkaisi hieman vinoon ja jouduin jännäämään takaisin hyppäämistä. Hyppäsi. Pisteitä 10.

Toisen setti:

Seuraaminen: Kovasti ollaan seuruun kanssa tehty työtä. Edistäminen on vähentynyt huomattavasti mutta pidemmillä pätkillä kontakti putoilee vieläkin (rallyssa olen toistanut seuraa-käskyä aina käännöksissä ja muutenkin tarvittaessa). Pisteitä 9.

Ruutu: Bongasi ruudun jo kentälle tullessa. Hienosti juoksi ruutuun ja meni maahan. Piste katosi lopun pompusta. Pisteitä 9.

Tunnari: Huh, hienosti meni. Haistoi rivin reunimmaista ja toi oman, joka oli rivissä seuraava. Pisteitä 10.

Kaukot: Pari vähän vajaata asentoa mutta nätisti pysyi paikallaan. Pisteitä 10.

Kokonaisvaikutelma: Armaksen kisajännitys näkyi taas kehääntulokoomailuna, joka helpotti onneksi ekan liikkeen lähtöpaikalle pääsyn jälkeen molemmissa seteissä. Tästä pisteen vähennys. Pisteitä 9.

Olen kokeeseen hurjan tyytyväinen, molemmat hoidettiin hommamme niin hyvin kuin kahden aikasemman tokokokeen kokemuksella osaamme. Kehäjännitys katos Armakselta kun se pääsi hommiin ja liikkeiden välit menivät kivasti. Juha Kurtti oli tuomarina kiva ja kiltti, tiukemmalta tuomarilta olisi varmaankin tullut jokunen pistevähennys hitaista maahanmenoista tai vinoudesta. Pisteitä meille kertyi yhteensä 307 ja haaveiltu VOI1-tulos. Hieno poika!IMG_0167.jpegIMG_0169.jpegNyt sitten evl:ää treenaamaan isolla innolla.

Toko AVO1

Tarkoituksemme oli lomailla edellisvuosien tapaan viikon verran pohjoisessa joulunpyhien aikaan. Lapin trendikkyys kasvaa ilmeisesti kasvamistaan ja koiran sallivaa järkevää majapaikkaa ei löytynyt, joten piti sitten keksiä tähän loppuvuoteen muuta puuhaa.

Ilmoitin Armaksen oman seuran järjestämään tokokokeeseen tapaninpäivälle jo ennen itsenäisyyspäivän koetta. Koska sain luvan vaihtaa luokkaa alosta avoon niin päätimme kokeilla, saataisiinko puuttuvat liikkeet koekuntoon reilussa viikossa vuoden viimeisten rallykisojen jälkeen. Jäävät ja seuraamisen peruuttaminen (ilman istumisia tosin) ovat tuttuja rallysta ja hyppy, luoksetulo ja kaukot ovat melkein samat kuin alossa, joten eniten työtä vaativat alustavasti merkin kiertäminen, nouto ja ruutu.  Armas oli tehnyt kaikkien kolmen liikkeen ”junnuversioita” pentu- ja nuorten koirien tokossa viimeksi keväällä ja aloitimme testaamalla, miten ne sujuivat. Kapulan se haki heitettäessä, ei kovalla vauhdilla mutta haki, tuli eteen ja antoi kapulan pyynnöstä. Merkille meno on yksi Armaksen suosikkiliike rallyssa, joten osasin aavistella, että se menee iloisesti tötterölle seisomaan molempien lajien käskyillä ”kierrä/mene”. Tulettaminen lisäkäskyllä vie 2 pistettä, joten koska aikaa oli vähän niin tavoitteeksi tuli ”ruutu mahdollisimman hyvään kuntoon”.

Armaksella on vahva kosketusalusta, joten teimme ruutua sekä pitkällä matkalla pienen pienellä kosketusalustalla että lyhyeltä etäisyydeltä klikkailemalla oikeaa paikkaa. Monta päivää alustan poistaminen ruudusta vaikutti heti niin, että Armas meni kulmatörpölle seisomaan ja kun hyväksyntää ei tullut niin se vaihtoi seuraavalle törpölle. Päivä päivältä suoritus parani ja joulupäivän iltana saatiin jo muutama hyvä suoritus mutta monesti etutassut tupsahtivat ulos ruudusta maahanmenossa.

Tavoitteena kokeesta oli mahdollisimman hyvä suoritus, iloinen mieli ja jotain positiivista kommenttia tuomarilta. Puolisalaa toivoin ykköstulosta ja onnistunutta ruutua.IMG_2777Avossa oli kuusi koirakkoa ja koe aloitettiin kahteen ryhmään jaetulla paikkiksella, joka meni hienosti, 10. Kerran Armas hieman vilkaisi sivulle kun vieruskaveri meni maahan.

Muut liikkeet oli jaettu kahteen osaan.

Seuraaminen 7 1/2: Katseli pari kertaa liikkuria (hyvää ystäväänsä) ja jäi kuikuilun takia täyskäännöksessä jälkeen. Peruuttaminen meni hienosti.

Liikkeestä seisominen 8: Liikahti vähän pysähtymisen jälkeen ja ennakoi perusasentoa.

Luoksetulo 8: Ihmetys oli suuri kun koira meni minusta pari metriä ohi. Katsojat ja video kertoivat, että toimitsijapöydän juurella oli paperi, jota piti käydä läppäämässä kosketusalustana ja tulla vasta sitten perusasentoon. Hupsulainen.

Liikkeestä istuminen 9 1/2: Nätisti teki.

Ruutu 9: Kyllä jännitti mutta sinne se meni ja ”maahan” -käskystä maahan. Ruutuun päästyään vilkaisi kuvaaja ja lipoi maassa pariin kertaa huuliaan. ”Kyllä Armas osaa!” Onneksi ruutu päätti ensimmäisen osan ja taitava otus pääsi herkuttelemaan tonnikalapateellaan.

Merkki 7: Meni nätisti tötterölle ja ennakko-odotusten mukaan tarvitsi kutsun takaisin.

Nouto 7 1/2: ”Mitä, pitäisikö tämä tehdä ripeästi?” Ennakoi perusasennon.

Kaukot 8 1/2: ”Ihan on tylsää tehdä samat jutut monta kertaa!” Pisteitä taisi mennä vähän hitaasta suorituksesta ja haukottelusta. Teki kuitenkin kaikki vaihdot ekalla käskyllä.

Hyppy 10: Hieno.

Kokonaisvaikutus 8: Sanottiin, että Armas on erikoinen koira: oli liikkeiden väleissä ihan pihalla ja sitten kun tuli perusasentoon niin teki iloisesti. Vauhtia kaipaisi lisää.

Yhteensä saatiin pisteitä 269p eli AVO1. Hurjaa.

Liikkeiden välit ovat omissa treeneissä sujuneet ilman koomailua ja vauhtiakin varmaan tulee kun meille molemmille on parammin selvillä, miten tokokokeessa oikein toimitaan. Itselleni annan monta pistettä siitä, että muistin odottaa liikkurin luvan käskyihin. Armas on hurjan hieno kisakoira, se tekee kentällä parhaansa häntä heiluen. Suuret kiitokset kuuluvat myös treenikavereille seurasta, kannustuksesta ja neuvoista.

Nyt varmaan sitten rallyn ja aksan lomassa ruvetaan treenaamaan voittajaluokan liikkeitä…

Itsenäisyyspäivän tokoilua – ALO1 169,5p

Sen jälkeen kun toukokuussa vaihdoimme Armaksen kanssa nuorten koirien tokoryhmästä rally-tokoryhmään, tokon treenaaminen on ollut hyvin vähäistä. Kotona ollaan tehty silloin tällöin kapulanpitoa ja lenkillä luoksetuloa. Vajaa kuukausi sitten käytiin kisamaisessa treenissä toteamassa, että alokasluokan tehtävät ovat aika hyvin hallussa ja reilun viikon pohdinnan jälkeen ilmoitin Armaksen Muurameen Hiekkarinteen kentälle itsenäisyyspäivän tokokokeeseen. Viime keskiviikkona pääsimme kuokkimaan lansu- ja nöffiporukan ulkotreeneihin Ladun majalle ja saimme siellä hyvän paikkistreenin, perjantaina tehtiin koeliikkeet hallilla, samoin sunnuntaina Ainon ja Ellin kanssa treenatessa.

Ennen koepäivää ehdin katua ilmoittautumista moneen otteeseen mutta en kuitenkaan toivonut, että kenttä olisi mennyt sellaiseen kuntoon, ettei koetta voisi pitää. Sehän olisi ollut järjestäjiä kohtaan epäreilua. Kelit vaihtelivat ennen koetta lumisateesta vesisateeseen ja koeaamuna oli muutama aste pakkasta. Kenttä oli luminen mutta ei onneksi liukas. Alokasluokassa oli meidän lisäksemme 11 koirakkoa, joista osa oli tuttuja.

Yritin viritellä Armasta sopivaan vireeseen nakkien avulla samaan tapaan kuin rallyssa mutta vire jäi vähän turhan matalaksi ja hyvin lähellä kisapaikkaa menevältä 9-tieltä kuuluvat äänet häiritsivät Armasta enemmän kuin rallykisoissa samalla kentällä. Meidän molempien suoritusta häiritsi vähän se, että koiralle puhuminen on sallittuja käskyjä lukuunottamatta kielletty. En minä rallyssakaan ylimääräisiä juttele mutta toistan seuraamiskäskyn aina käännöksissä.

Pistesaalis 169,5p ja siis ALO1. Kas näin liikkeet menivät:

Seuraaminen 7: En tiennyt, että liikeelle ei tarvitse lähteä heti liikkurin käskystä. Koiralla ei ollut kontaktia, joten se lähti vähän huonosti, kiihdytti sen verran edelle, että teki pysähtyessä koukun ennen perusasentoa. Juoksuosuus meni hyvin, muuten edisti ja taisi odottaa, että koska tehdään joku temppu.

Liikkeestä maahan 9: Tipahti kivasti. Haisteli vähän maata, pisteen menetys varmaan siitä?

Luoksetulo 8 1/2: Lähtiessä taisi olla vähän vino perusasento. Pistemenetykset aussiepompusta – laukasta pomppukäännöksellä perusasentoon. (Mun mielestä se on niin hieno!)

Kapula 9: Piste pois ”erikoisesta irrotuksesta”: sanon kiitos ja laitan kädet kapulan alle.

Kaukot 7 1/2: Nousi vasta toisella käskyllä istumaan (tieltä kuului kovia ääniä ja kuunteli niitä).

Hyppy 9: Pomppu perusasentoon kuten luoksetulossa vei pisteen.

Kokonaisvaikutus 8: Ainoa kommentti oli, että on häiriöherkkä.

Paikkis 9 1/2: Hienosti oli eikä jäänyt liikkurijumiin. Puolikas piste pois hitaasta maahanmenosta.

Vähän jäi hämmentävä fiilis koko kokeesta. Periaatteessa siellä oli mukava tunnelma ja koira tuskin huomasi olevansa virallisessa tilanteessa, kunhan kävi treenaamassa ja syömässä makkaraa. Minä olisin kaivannut edes jotain positiivista kommenttia suorituksesta. Ehkä ei voi jos seuraaminen ei suju riittävän hienosti.

IMG_2734IMG_2736Kuten kuvista näkyy, noutokeittiöesineen pitoa on harjoiteltu kokeen jälkeenkin eli hämmentävästä tunteesta huolimatta tokoiluakin jatketaan…