Elämänluukun lumipolulla

Kovin pakkanen katosi viimeiseksi lomapäiväksi mutta noin -15 varustettuna polut ja ladut avoimella umpeen puhaltavalla tuulella tuntui kylmemmältä kuin eilinen keli puurajan yläpuolella. Armas sai tuulen takia ulkoilla Elämänluukun lumisessa lähimetsässä Pomppa päällä vaikka se pakkasen puolesta olisi pärjännyt ilman takkia. Kahvilan joulusesonki loppui eilen, joten päiväkahville piti palata hotellille. Siellä sai iloksemme tuoretta pullaa.

Tämän reissun majoituksen etsimiseen meni tuntitolkulla aikaa meiltä molemmilta sillä koiran sallivia kelvollisia ja järjellisen hintaisia mökkejä on kovin vähän. Mökkivaraus pitäisi varsinkin sesonkiaikaan tehdä kovin aikaisin ja se on muuttuvien aikataulujen takia monesti vaikeaa. Hotellimajoituksesta emme alustavasti olleet kiinnostuneita kokkausmahdollisuuden puutteen takia. Kolme viikkoa ennen suunniteltua lähtöä löytämämme, joulukuussa avattu, kurssikeskuksesta hotelli-hostelliksi omistajavaihdoksen kautta muuttunut Kuerkievari osoittautui oikein kivaksi ja koiraystävälliseksi majoitukseksi. Omistajaperhe oli hurjan mukava, huone riittävän tilava koirankin kanssa majoittumiseen ja tunturiin pääsee suoraan pihasta. Aamupalalla oli tuoreita sämpylöitä ja päivällisellä hyvää kotiruokaa. Kiitämme mukavasta lomasta vaihtelevassa pirteässä pakkassäässä!

20170106-_DSC1251.jpg20170106-_DSC1254.jpg20170106-_DSC1256.jpg20170106-_DSC1261.jpg20170106-_DSC1263.jpg20170106-_DSC1264.jpgArmaksen Pompasta puheenollen… reilu vuosi sitten samoissa maisemissa retkeili tällainen toppatakkijurottaja:20151216-_DSC9819.jpg

Auto otti omaa lomaa…

Reissussa sattuu ja tapahtuu, osa n+1: automme halusi kahden edellisen tavoin testata, miltä tuntuu matkustaa hinausautolla lähimmälle merkkikorjaamolle hoitoon. Olimme toissa-aamuna lähdössä hiihtämään, mutta kärry vilkutteli valoja eikä ihantanutkaan. Polttoainejärjestelmän ohjainlaite siinä kuulemma oli hajalla, eipä sellaisen varmaan reilua puolta vuotta kauempaa pitäisi kestääkään?!

Tänään matkasimme aamupäiväulkoilun jälkeen Rovaniemelle vuokra-autolla hakemaan omaa ajokkia hoidosta. Auton toimittaminen takaisin ei näet kuulu korvattaviin asioihin, se pitää hoitaa itse. Kotona matkaa olisi noin 5 km, täällä reilu 2 h suuntaansa. Matkalla saimme ihmetellä pakkaspäivän lämpötilaeroja – Äkäslompolon puolen hissiaseman korkeudella oli -20,5, kylmimmillään muutamassa kohdassa -40. Hrrrr.

Aamupäivällä hotellin korkeudella mittari näytti -25 ja tarkenimme käydä Kuertunturilla ihastelemassa selkeähkön päivän värejä.20170104-_dsc115420170104-_dsc115720170104-_dsc116220170104-_dsc116920170104-_dsc117120170104-_dsc117220170104-_dsc117320170104-_dsc117620170104-_dsc117820170104-_dsc118420170104-_dsc1193

Kuertunturilla

Armaksen päiväkirjasta: ”Eilen olin melkein koko päivän autohäkissä. Kannatti jaksaa matkustaa, sillä täällä Ylläksellä on lunta ja pakkasta. Illalla ulkoilimme vain lyhyesti narussa kun oli paukkupäivä. En minä kaukaisia paukkuja pelkää, olenhan lenkkeillyt ampumaradan lähelläkin mutta ei silti kuulemma kannata olla pahimpaan aikaan ulkona.

Tänään kipusimme hotellilta lähtien Kuertunturille. Emäntä ja isäntä vähän kaipasivat lapin talvipäivän kauniita värejä mutta tänään oli tarjolla vain valkoista ja harmaata. Kivaa oli silti. Nyt voi sitten vaan pötköttää (ja ruinata emännän äidin tekemää taatelikakkua, tykkään siitä hurjasti.)20170101-_dsc112920170101-_dsc113020170101-_dsc1144Tässä pari iLuurin livekuvaa ylhäältä.

Onko pakko lähteä?

Jahas, huomenna pitää lähteä kauniista lumisista maisemista ja latujen keskeltä takaisin kohti kuraa ja jokapäiväistä imurointia, plääh. Jos vielä saa esittää joululahjatoiveita, niin toivoisin pikkupakkasia ja lunta kotiinkin. Tänään ihmiset kävivät hiihtämässä ja Armas ulkoili ja kaivoi lumeen kuoppia muutamaan otteeseen mökin lähistöllä. 20151220-_DSC990620151220-_DSC990820151220-_DSC990420151220-_DSC991420151220-_DSC991120151220-_DSC9915

Koirapolulla

Tällä reissulla emme vielä mene Armaksen kanssa koiraladulle hiihtämään mutta kävimme testaamassa osan Velhon kodalta lähtevästä koirapolusta ja nauttimassa lumesta. Tulevia talvia varten toivoisin, että koiralatuja ja muita sallittuja ulkoilutuspaikkoja olisi nykyistä enemmän sekä hiihtokeskuksissa että kaupungeissa. Alpeillahan talvivaellusreittejä on monissa keskuksissa kilometritolkulla – saapa nähdä, tuleeko niitä joskus tännekin nykyistä enemmän Keski-Euroopasta tulevien matkailijoiden määrän kasvaessa.

Hiihtämässä kävimme tänäänkin koiratta, miehet aamulla ja minä ennen iltaruokaa valoladulla. Pari edellistä hiihtelyä tuntui käsivarsissa, joilla ei ole viime kuukausina paljon muuta tehty kuin pientä kotijumppaa ja Armaksen kantamista portaissa.20151219-_DSC986020151219-_DSC986320151219-_DSC987320151219-_DSC9877

20151219-_DSC9903

Pitkässä narussa

Pastellisävyt pysyivät tänään pilvien ja lumisateen takana piilossa. Aamun kireä pakkanen on lauhtunut päivän aikana mökillä kymmenisen, kylällä 15 astetta. Koska yksi meistä ulkoilee pentukarvalla varustetuin paljain jaloin, autoilimme Luontokeskus Kellokkaalle ja lähdimme sieltä pienelle kävelylle lumikenkäreittiä pitkin, ilman lumikenkiä tosin. Kansallispuistossa koirat eivät saa juosta vapaana, joten Armas ulkoili 10 m jäljestysliinassa. 20151217-_DSC982520151217-_DSC982920151217-_DSC983320151217-_DSC983720151217-_DSC984020151217-_DSC9844

Pakkaspäivä

20151216-_DSC9816
Hiihtokausi on avattu (ja nyt ei kannata katsoa 10 päivän sääennustusta kotiin…)! Armasta ei oikein voi jättää yksin mökkiin, joten ulkoilimme kahdessa osassa. Miesten hiihtäessä pyörähdimme Armaksen kanssa eilen tekemällämme polulla. Otus ei oikein osaa arvostaa talvitakkiaan ja se alkaa aika pian nostella tassujaan ja ynistä, joten olemme käyneet ulkona vain lyhyitä aikoja kerrallaan.20151216-_DSC981520151216-_DSC981720151216-_DSC9818
Yksinäisen hiihtolenkkini alku Velhon kodalle sujui miettiessä, pitääkö kääntyä kylmyyden takia takaisin vai ei. Koska tunsin reitin ja tiesin, että edessä on pitkä nousuosuus, niin päätin jatkaa. Nousu lämmittää sormet ja lihakset ja ylhäällä on selkeänä pakkaspäivänä paljon alamaita lämpimämpää, joten alkukylmyyden jälkeen ehdin ihailla maisemia ja kaamosajan talvipäivän pastellivärejä.20151216-_DSC9819