Aamupäivän pyörälenkillä Laajavuoressa mietin, miksiköhän emme olleet koskaan ajaneet yhtä, noin kilometrin mittaista, kuntokympin pätkää. Ensimmäinen kolmasosa oli oikein mukavaa polkua mutta osoittautui, että ensimmäisen märän paikan jälkeen olisi tällä kertaa kannattanut kääntyä takaisin. No, vain kurainen maastokuski on uskottavan näköinen ;).

Iltapäivällä bistrokokkailimme ystävien kanssa. Neljällä kotikokilla saa aikaiseksi meidän keittiössämme lähes autenttisen bistroahtauden ja paljon herkkuja: alkuun kurpitsakeittoa, pääruoaksi ankkaa karviaispunaviinikastikkeella, Annan pottuja (pommes Anna) ja höyrytettyjä papuja ja jälkkäriksi päivän jännityskomponenttia, karviaiskohokasta.

Luimupupu lähettää isot kiitokset keittiöön, kaikki oli tosi hyvää ja pupulla oli kivaa!

Kurpitsakeitto

  • 8 dl kanalientä
  • 2 l kurpitsakuutioita
  • 2 sipulia silputtuna
  • noin 2 dl turkkilaista joguttia
  • ripaus kanelia, muskottia ja ”ancho style chiliä” (mietoa chilijauhetta)
  • 0,5 tl suolaa

Paista kurpitsanpaloja ja sipuleita voissa ja auringonkukkaöljyssä. Lisää kanaliemi ja keitä, kunnes kurpitsat ovat kypsiä. Soseuta. Lisää jogurtti ja mausteet ja bamixoi tasaiseksi. Maista ja lisää mausteita tarvittaessa. Tarjoa esim. yrttiöljyn kanssa.

Pommes Anna

  • 1 kg kiinteitä perunoita
  • 125 g sulatettua voita

Pese perunat ja kuori tarvittaessa. Leikkaa perunat ohuiksi viipaleiksi ja kuivaa viipaleet talouspaperilla. Laita kerros perunoita voideltuun uunivuokaan ja voita päälle. Tee perunaviipale-voikerroksia 5-6 vuoasta riippuen. Ripottele pariin väliin ihan vähän suolaa. Peitä vuoka leivinpaperilla. Paista 200 asteessa tunti. Anna pottukakun asettua 5-10 min. Poista imeytymätön voi ja kippaa kakku tarjoilulautaselle (kippaaminen käy kätevimmin laittamalla tarjoilulautanen vuoan päälle ja kääntämällä vuoka ylösalaisin, kippaajana ei kannata käyttää lyhytkätisintä kokkia). Me paistoimme kakun Tarte Tatin -vuoassa. Ohje on luottokirjastamme the food of France.

Karviaiskastike ankalle

  • 1-2 rkl ankan rasvaa paiston jäljiltä
  • 3 dl punaviiniä
  • 1 rkl Maizenaa
  • noin 1,5 dl karviaisia
  • muutamia lusikallisia intiaanisokeria ja vaniljoitua sokeria

Sekoita Maizena punaviiniin. Laita ankanpaistopannu rasvoineen takaisin liedelle. Lisää viini ja kuumenna sekoittaen. Lisää karviaiset kun kastike on saennut vähän. Keittele sekoittaen kunnes karviaiset pehmenevät ja kastike paksunee. Lisää vähän sokeria, maista ja toista, kunnes kastike on mieluista.

Kohokkaan kokkaus oli meille kaikille uusi kokemus. Selasimme ja vertailimme eri reseptejä ja päädyimme Hans Välimäen ohjeeseen, jossa päivän marjamme, karviainen, oli pääraaka-aineena. Keltuais-kerma-maizena-seosta sekoittaen kuumennettaessa ei kannata hermostua alussa syntyvistä paakuista, kyllä ne katoavat kun ”puuro” sakenee. Kohokkaiden kypsentäminen olikin sitten jännittävä ja opettavainen kokemus. Suuremmatkin vuokamme olivat vähän pieniä (oikea bistroannoskohokas on isompi), joten jouduimme käyttämään kahden kokoisia vuokia. Pienemmät kohosivat ensin hienoiksi ja olivat oikein komeita 11 minuutin jälkeen. Sitten ne alkoivat kuplia ja menettää kuohkeuttaan. Koska isompien herkkujen kohoaminen oli vielä kesken, niin luukkua ei voinut avata. Isot kohokkaat olivat valmiita 13 minuutissa. Mitä tästä opimme:

  • osta isommat bistrokohokasvuoat
  • ota kohokkaat uunista heti, kun ne ovat kohonneet ”herkullisen näköisiksi”.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Mitä mielessä?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s