Auringonpaisteen vaihtuminen pilviin ja lumisateeseen muutti ikkunasta näkyvän maiseman hieman eilistä harmaammaksi.

Uudet lumikenkäni pääsivät usean tunnin retkelle äitini, kokeneen kenkäilijän, kanssa. Sekä talvivaellusreitit, hanki että kengät saivat punaposkiselta ja väsyneeltä ulkoilijalta hyvät arvosanat.

Me arvoimme rinteeseen lähtöä olemattoman näkyvyyden takia jonkin aikaa ja ostimme hissikortit kuultuamme luotettavan näköiseltä paikalliselta laskijalta, että ylhäällä oli parempi näkyvyys. Olosuhteet vaihtuivat päivän aikana moneen kertaan: ajoittain ei nähnyt yhtään mitään, välillä tuuli kovaa ja kylmästi, sekä jäähileillä että ilman, hyvinä hetkinä tuuli puhalsi pilvet pois ja aurinko näyttäytyi. Obersaxen osoittautui oikein mukavaksi, rauhalliseksi ja vaihtelevaksi keskikokoiseksi keskukseksi. Piz Sezneriltä Lumbreiniin ja Vignogniin laskevat rinteet, joista pitää tulla postibussilla pois, jäivät vielä kelin ja ajan loppumisen takia laskematta. Polvi (tai siis molemmat) kestivät useamman tunnin laskemisen hyvin, hyvä (vasemman koiven kun saisi jollain jumpalla yhtä tukevaksi kuin toisen). Usean hyvän laskun jälkeen tästä on hyvä jatkaa laskukautta (ja voi hyvillä mielin unohtaa joulukuun alkupuolen kauhukokemuksen).

Hotellimme (Hotel Central) saa suuret kehut monille perhehotelleille tyypillisestä sydämellisestä palvelusta, mukavista huoneista, hyvistä hiihtovälineiden säilytystiloista ja loistavasta ravintolasta. Nyt sulattelemme keskiviikon maalaisbuffetin tarjontaa. Buffet ei ollut tavanomainen ”seisova pöytä”: alkukeitto, Bündner Gerstensuppe (ohrakeitto kuiva- ja savulihalla sekä vihanneksilla), tarjoiltiin pöytiin, salaattipöydästä sai kerätä itse haluamansa ”rehut”, salaattipöytää ennen syöty meloni lihalisäkkeineen, runsas pääruokavalikoima ja jälkkärit haettiin hotellin henkilökunnan tarjoilemasta pöydästä. Yksi seurueestamme nautti erityisesti runsaasta jälkkäritarjonnasta ja aikoi harkita ”poltetun kerman” (Gebrannte Creme) valmistamista kotona.

Graubündenin perinneohrakeittoa emme olleetkaan ennen tätä reissua maistaneet, nyt sitä tuli sitten syötyä kolmesti, molempina iltoina alkuruokana ja tänään mäkilounaalla. Keitosta voisi virittää kotiin jonkinlaisen version lihanan vaikka hirven palvilihaa tai savuporoa.

Mitä mielessä?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s