Parin juurileivontavuoden kokemuksella olemme oppineet, että vehnäruisjuurta on tosi vaikea pitää hyvässä iskussa montaa kuukautta. Jonain päivänä etikkahappo on ottanut vallan juuripurkissa ja silloin juuren pelastaminen on hyvin vaikeaa ja on järkevämpää tehdä uusi juuri.

Kastanjakausi alkaa olla parhaimmillaan Keski-Euroopassa, täällä siitä voi nautiskella vaikka tekemällä kastanjaleipää (jos onnistuu hankkimaan jostain jauhoja).20151127-_DSC9470

Kastanjaleipä

  • 600 g (lisäaineettomia) vehnäjauhoja
  • 100 g (lisäaineettomia) ruisjauhoja
  • 200 g kastanjajauhoja
  • 550 g haaleaa vettä
  • 1 tl merisuolaa (10-12 g)
  • 200 g aktiivista ruisvehnähapantaikinaa

Aktiivista juurta varten laita 8-12 tuntia ennen taikinan tekoa kulhoon 100 g (jääkaapissa asunutta) juurta, 50 g jauhoja ja 50 g vettä. Sekoita, peitä lautasella, kannella tai kelmulla ja jätä huoneenlämpöön.

Sekoita kaikki ainekset yleiskoneen kulhossa ja peitä kulho kannella. Anna taikinan seistä huoneenlämmössä 1-2 tuntia. Vaivaa taikinaa koneella 10-12 min. Lisää tarvittaessa vaivaamisen aikana 1/2-1 dl vehnäjauhoja. Laita taikina (oliivi)öljyttyyn kannelliseen muoviastiaan ja kohota sitä jääkaapissa 12-24 tuntia. Kippaa taikina jauhotetulle pöydälle ja jaa se neljään osaan (ilman hiivaa tehtyjä leipiä kannattaa muotoilla mahdollisimman vähän). Anna leipien kohota liinan alla noin 2 tuntia.


Nosta kohonneet leivät kuumalle leivinkivelle (tai uunissa esilämmitetylle pellille) tee leipiin syvähköt viillot terävällä veitsellä (ja suihki kivelle vettä). Paista 240-250 asteessa noin 10-15 min ja 220 asteessa noin 30-35 min. Meidän uunissamme sopiva paistoaika on 45 min. Nosta valmiit leivät ritilälle ja anna niiden levätä ainakin puoli tuntia.20151127-_DSC9471
Ennen leipomista kävin Armaksen kanssa tapaamassa Anskua ja kärsivällistä pikkukoiraa iltapäiväkävelyn merkeissä. Kovasta leikkiinhaastoyrityksestä huolimatta Armas sai juosta ja haukkua yksin mutta lenkkieväät maistuivat molemmille koiruuksille. Poitsu käyttäytyi muuten varsin vieraskoreasti ja lähes unohti hyppiä hanskoihin ja purra pohkeitani. Kävellessä katselimme, että Armaksen takajalat ovat kasvaneet etujalkoja nopeammin, pentu on hieman takakorkea.

Ulkoilun jälkeen uni maittoi sekä työtuokion että isäntäväen juoksulenkin ajan. Illalla piti hieman tunkea tuttia suuhun hepulin rauhoittamiseksi. Söpikselläni on pehmeä turkki ja kieli ja terävät hampaat!20151127-_DSC946820151127-_DSC947420151127-_DSC9472

10 vastausta artikkeliin “Kastanjaleipää juurella

  1. Tyhmeliini on hiukan takakorkee tänään, maanataina se on varmaan etukorkee.

    Rinsessa kiittää seurasta ja hyvistä eväistä! Kotona ei koskaan saa maksamakkaraa!!!

  2. Herkullisen näköistä leipää. Enpä olekaan kastanjajauhoja täällä nähnyt.. 😮

  3. En muista olenko koskaan jättänyt kommenttia tänne aikaisemmin. Olen joka tapauksessa tuntenut hengenheimolaisuutta juttujasi kohtaan jo pitkään. Mieheni on sveitsiläinen, nyt Suomessa jo 15 vuotta. Käymme joka vuosi Sveitsissä, joskus viivymme pitempäänkin. Kovaan Sveitsi-ikävään olen lukenut tarinoitasi sieltä ahkerasti. On ollut mukava vertailla tuntemuksia ja katsella kovin tutuntuntoisia maisemia. Nyt olen varmaan monen muun lailla hurmaantunut Armaasta. Vaikka en koiraihminen itse olekaan, on päivän piristys käydä kurkkaamassa pennun touhuja. Ihana ”otus”!
    Näillä ajatuksilla toivotan mukavaa viikonvaihdetta koko poppoolle pohjoisesta!

    1. Kiitokset tosi kivasta kommentista, Tarja! On aina mukava kuulla, että joku on tykännyt jutuistani. Armaksen ”päiväkirjaa” on kiva kirjoittaa itsellekin muistiin, jotta voi sitten lukea juttuja myöhemmin ja katsella kuvista, kuinka paljon se on kasvanut.

  4. Ihanan näköinen leipä! Ennen Suomi-reissua ehdin pikapikaa tehdä eksäni 5.vuoden juuren pohjalla tehdyn leivän josta tuli tosi upea eikä siitä ole kuvaa kun tuli niin kiire kentälle.Nyt piti viikonloppuna tehdä uusi yritys mutta flunssan takia se siirtyikin kun makuaisti on täysin hukassa.

    1. Juurileivonta on hauskaa ja mielenkiintoista. Koskaan ei ihan tiedä, miten taikina käyttäytyy. Pikaista paranemista!

  5. Mmmm. Aivan ihanaa leipää varmasti. Kastanja ei ole Suomessa koskaan oikein lyönyt läpi. Rakastan kastanjasuklaatorttua, mutta kastanjasosettakin on vaikea löytää, saati jauhoja. Pitääkin tilata Saksasta, kun ehtii kahlailemaan nettikauppaa läpi.

    Armas on mitä hurmaavin nuori herra. Ihan vain itseäni piristääkseni käyn välillä muuten vaan vilkaisemassa Armaksen kuvia. Niistä tulee niin hyvälle tuulelle! ❤

    1. Kastanjasosetta olen löytänyt Suomesta vain Stockalta ja Delidelistä, jälkimmäinen taitaa myydä jauhojakin. Nykyisin olen tilannut jauhot Violeystä luomukosmetiikan, pesuaineiden ja muiden ruokatavaroiden kanssa.
      Ihana kamala Armas on kyllä minunkin mielestä toooosi söpö ;).

Mitä mielessä?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s